Helsingin kaupungin talousarvio vuodeksi 2019 ja taloussuunnitelma vuosille 2019 - 2021

Pelastuslautakunta päätti hyväksyä pelastuslaitoksen vuoden 2019 talousarvion ja 2020-2021 taloussuunnitelman esitettäväksi edelleen kaupunginhallitukselle.

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2019 talousarvioon

Arvio palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2019 – 2021

Pelastustoiminnan ja onnettomuuksien ehkäisyn toiminnassa ei arvioida tapahtuvan merkittäviä kysynnän tai tuotantotapojen muutoksia. Ensihoitopalvelussa tehtävämäärän kasvun ennakoidaan jatkuvan 2 % p.a, mikä ilman lisäresursseja heijastuu ensihoitopalvelun henkilöstön entistä suurempaan kuormittumiseen sekä palveluviiveisiin.

Ensihoitopalvelussa palvelun tuottajana toimiva pelastuslaitos ja palvelun järjestämisvastuussa oleva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ovat tunnistaneet riskin kiireellisen ensihoidon palvelutason laskusta. Helsingissä kuljettavien ensihoitoyksiköiden tehtäväsidonnaisuusaika on erittäin korkea. Vuoden 2010 tasoon verrattuna lähes 40 % kumulatiivinen ensihoidon tehtävämäärän kasvu ja kriittiselle tasolle noussut tehtäväsidonnaisuus aiheuttavat suuria paineita ensihoitohenkilöstön työssä jaksamiselle ja palvelun laatutason säilyttämiselle. Tilanteen korjaamiseksi ensihoitopalvelun resursseja kasvatetaan taloussuunnitelmakaudella 11 henkilötyövuodella.

Toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien uudistusten ja ilmiöiden vaikutukset toimintaympäristöön

Maakuntauudistuksessa Helsingin pelastuslaitos siirtyy 1.1.2021 Uudenmaan maakunnan alaiseksi liikelaitokseksi yhdessä Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. Uudistuksen arvioidaan heikentävän pelastuslaitoksen kykyä toteuttaa pelastustoimen palvelutaso Helsingin kaupungin alueella tarkoituksenmukaisella tavalla pelastustoimen resurssien ja palveluiden jakaantuessa laajemmalle alueelle. Uudistuksen ennakoidaan heikentävän pelastustoimen toimintaedellytyksiä Helsingissä toiminnan rahoitusta koskevan päätöksenteon siirtyessä pois Helsingin kaupungilta. Uudistuksen vaikutukset väestönsuojelun koordinointiin Helsingin alueella eivät ole tiedossa ja uudistuksen arvioidaan olevan merkittävä riski Helsingin väestönsuojatilojen ylläpidon kannalta.

Helsingin pelastuskoulua ollaan lakkauttamassa pelastustoimen valtakunnalliseen uudistukseen ja maakuntauudistukseen liittyen. Lakkauttamisen myötä ei enää ole mahdollista integroida pelastajakoulutusta suoraan pelastuslaitoksen työelämätarpeisiin ja terveydenhuollon ammattitutkinnon omaavien pelastajien rekrytointi vaikeutuu. Pidemmällä aikavälillä pelastajan tehtävät eriytyvät ensihoitajan ammatista, mikä johtaa nykyistä huomattavasti heikompaan ensihoidon sekä pelastustoiminnan suorituskykyyn suuronnettomuustilanteissa.

Aluehallintoviranomainen on valvontatoiminnassaan katsonut, että pelastustoimen palvelutaso Helsingissä ei ole riittävä, koska pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on keskimäärin yli kuusi minuuttia yli 50 % tehtävistä. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan palvelutaso Helsingissä on tarkoituksenmukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla järjestetty eikä aluehallintoviranomaisen käyttämä yksipuolinen toimintavalmiusmittari anna oikeaa kuvaa palvelutason riittävyydestä. Riskianalyysin perusteella toimintavalmiusresursseja lisäämällä voitaisiin saavuttaa siitä aiheutuvat kustannukset huomioiden vain marginaalista hyötyä palvelutasossa, mitä ei Helsingin pelastustoimen alueen kokonaisturvallisuuden kannalta voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Irtaimen investoinnit

Pelastuslaitoksen irtaimen käyttöomaisuuden talousarvioesitys 2019 ja taloussuunnitelmat 2020 – 2028 ovat liitteenä. Vuoden 2019 tärkeimpiä investointeja ovat ensihoidon defibrillaattorit ja ensihoitoautot sekä öljyntorjuntakaluston täydennyshankinnat.

Pelastustoimen ja väestönsuojien uudis- ja korjausrakentamisen investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön toimialan päätettäväksi. Rakentamisen tarpeista on annettu lausunto kaupunkiympäristön toimialalle.

Talousarvion vaikutusarviointi

Talousarvio mahdollistaa Helsingin turvallisuuden ylläpitämisen kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Kaupunkistrategian ja sen tavoitteiden toteuttaminen

Maailman toimivin kaupunki

Pelastuslaitos huolehtii Helsingin turvallisuudesta kaupungin kasvun ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti.

Kestävän kasvun turvaaminen ja uudistuvat palvelut

Jatkuvalla riskianalyysillä, monipuolisilla onnettomuuksien ehkäisyn menetelmillä sekä pelastustoiminnan saatavuuden kriittisellä tarkastelulla varmistetaan yleistä turvallisuutta Helsingin kaupunkirakenteen kehittyessä. Sopimuspalokuntien ja Helsingin pelastusliiton roolia pelastuslaitoksen viranomaistoiminnan tukena onnettomuuksien ehkäisyssä vahvistetaan.

Uudistuvat palvelut

Pelastuslaitos kehittää aktiivisesti valtakunnallista tietojärjestelmää palveluprosessin, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi valvontatoiminnassa.

Pelastuslaitos panostaa henkilöstön tietosuojaosaamiseen.

Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta

Pelastustoimen tuottavuus on valtakunnan kärkitasoa.

Pelastustoimen kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Ensihoitopalvelun kustannukset per asukas ovat kaupungin sisäisten palveluiden kustannustason nousu huomioiden valtakunnan keskiarvoa paremmat.

Pelastustoimen investointitasoa tai käyttömenoja ei kasvateta pelkän reaktiivisen toimintakyvyn nostamiseksi, koska siitä saavutettavan tuottavuushyödyn arvioidaan olevan marginaalinen.

Henkilöstösuunnitelma 2019 – 2021

Pelastuslaitos perustaa kuusi uutta pelastustoiminnan vakanssia vuonna 2019. Vakansseilla varmistetaan pelastustoiminnan valmiuden ylläpito ja riittävät pelastustoiminnan johtamisen resurssit.

Ensihoitopalvelun tarpeisiin on suunniteltu vuosille 2020-2021 yhteensä 11 pelastajan tai muuta vakanssia, jotka käytetään yhden perustason ensihoitoyksikön valmiuden nostamiseksi ympärivuorokautiseksi sekä lisäämällä kenttäjohtajalle hoitotasoinen työpari 24/7 valmiuteen.

Vallitsevassa suhdanteessa pelastuslaitos ei kykene kilpailemaan työvoiman saatavuudessa, mikä aiheuttaa jatkuvaa resurssivajetta erityisesti valvontatoiminnassa. Lisäksi päällystötason henkilöstövaje luo pullonkauloja pelastustoiminnan asiantuntijatoimintaan. Ongelman ratkaisemiseksi taloussuunnitelmakaudella pelastuslaitos panostaa ennakolliseen rekrytointiin sekä työnkuvien kehittämiseen kriittisten osaamistarpeiden ja käytettävissä olevan työvoiman kohtaamisen parantamiseksi.

Tilankäyttösuunnitelma 2019 – 2021

Palvelutasopäätöksen mukaisesti kartoitetaan tarvetta suunnitella pelastusasemia tunnistetuille katvealueille riskianalyysin perusteella. Pelastuslaitos tutkii myös aktiivisesti pelastusasemaa kevyempien ratkaisujen mahdollisuutta pelastustoimen palveluverkon kehittämiseksi.

Malmin vanhan aseman korvaavan tilan rakentamisen suunnittelu on aloitettu ja projekti pyritään käynnistämään 2019. Aseman henkilöstö on nyt sijoitettu väliaikaisiin tiloihin sisäilmaongelmien johdosta. Rakentamisen toteuttaminen edellyttää rahoituksen osoittamista kaupunkiympäristön investointibudjetista.

Malmin alueen lisäksi pelastustoimen ja ensihoidon palveluverkkoa suunnitellaan kehitettävän Konala-Lassilassa sekä Laajasalossa, jossa pelastusaseman rakentamistarve liittyy olennaisesti Kruunuvuorenrannan rakentamiseen ja alueen väestömäärän merkittävään kasvuun alueen muun rakentamisen valmistuessa. Näiden alueiden mahdolliset tilatarpeet tarkentuvat taloussuunnitelmakauden lopulla.

Taloussuunnitelmakaudella pyritään ratkaisemaan valtakunnallisen, tai vähintään Uudenmaan laajuisen, pelastustoiminnan tilannekeskuksen sijainti. Yhtenä vaihtoehtona on Helsinki.

Digitalisaatio ja tietotekniikka palvelutuotannon ja prosessien kehittämisessä

Pelastuslaitos kehittää aktiivisesti valtakunnallista valvontatoiminnan tietojärjestelmää palveluprosessin, tietojohtamisen sekä palveluiden digitalisoinnin tueksi valvontatoiminnassa.

Sitovat toiminnan tavoitteet

Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin keskeinen tehtävä

Onnettomuuksia ehkäistään lisäämällä kaupunkilaisten ja Helsingissä toimivien tahojen kykyä estää onnettomuuksia ja rajoittaa niiden vaikutuksia.

Mittari: Tavoitteena on vähintään 8000 turvallisuuspistettä.

Pelastustoiminnan toimintavalmius on riittävä ja tarkoituksenmukainen.

Mittari: Pelastustoiminnan keskimääräinen lähtö- ja ajoaika kohteeseen riskiluokan määrittävissä onnettomuustyypeissä.

Kiireellinen ensihoito toteutuu tilaajan vaatimusten mukaisesti.

Mittari: Ensihoidon keskimääräinen tavoittamisviive kiireellisyysluokkien A ja B tehtävissä.

Mittari: Maallikoiden havaitsemista kammiovärinäpotilaista selviytyy vähintään 32 %.

Uudistuvat palvelut

Henkilöstön osaaminen kehittyy jatkuvasti.

Mittari: Täydennyskoulutuksen määrä on vähintään sama kuin vuonna 2018.

Henkilöstön työkykyä edistetään jatkuvasti.

Mittari: Sairauspoissaolot VATU-menettelyt toteutuvat.

Taloudellisesti kestävä kehitys

Pelastuslaitoksen toiminta on tuottavaa kaupungin kasvu ja palvelutarpeen muutokset huomioiden.

Mittari: Tulosbudjetti ei ylity.