Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokous

Päätös on ehdotuksen mukainen.

HSY:n yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. HSY:ssä pidetään kevätkokous, jossa käsitellään mm. tilinpäätös, ja syyskokous, jossa päätetään talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

Syysyhtymäkokouksen kutsu, ääniluettelo ja esityslista liitteineen ovat liitteinä 1 –14.

Toiminta- ja taloussuunnitelma

HSY:n toimintatuotot vuonna 2019 ovat 365,1 milj. euroa, joka on 4,7 milj. euroa (1,3 %) enemmän kuin vuoden 2018 ennuste. Toimintamenot ovat yhteensä 179,7 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa (0,7 %) enemmän kuin vuoden 2018 ennuste. Laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,1 milj. euroa eli sama kuin vuonna 2018. Investoinnit ovat 239,8 milj. euroa.

Jäsenkaupungeilta on pyydetty lausunnot Strategia 2025 -luonnoksesta, alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2019-2021 sekä investointistrategioista ja -ohjelmista. Saadut lausunnot merkittiin tiedoksi hallituksessa 14.9.2018. Kaupunkien lausunnot huomioidaan strategian toimeenpanossa.

Osavuosikatsaus

Talousvettä pumpattiin verkostoon tammi-elokuussa 64,0 milj. m3. Koko vuoden vedenpumppauksen ennustetaan toteutuvan talousarviota suurempana 95,2 milj. m3 (+2,9 %). Talousvettä pumpattiin verkostoon tammi-elokuussa 64,0 milj. m3. Koko vuoden vedenpumppauksen ennustetaan toteutuvan talousarviota suurempana 95,2 milj. m3 (+2,9 %). HSY:n vuoden 2018 strategista tavoitteista 12 arvioidaan toteutuvan ja 7 tavoitetta ei toteudu.

Tammi-elokuussa toimintatuottoja kertyi 239,9 milj. euroa. Vuosiennusteen mukaan tuottoja kertyy 360,3 milj. euroa, 3,3 milj. talousarviota enemmän. Toimintakulut olivat tammi-elokuussa 107,1 milj. euroa eli 7,6 milj. talousarviota pienemmät. Vuosiennusteessa toimintakulujen arvioidaan olevan 177,0 milj. eli 3,5 milj. talousarviota enemmän. Tammi-elokuun investoinnit olivat yhteensä 92,7 milj. euroa. Vuosiennusteen mukaan investoinnit toteutuvat 178,4 milj. suuruisina, 29,3 milj. talousarviota pienempinä.

Vesihuollon sidottu määräraha, toimintamenot ilman sisäisiä eriä on ylittymässä 2,1 milj. euroa, koska tilinpäätökseen on tehtävä pakollinen kustannusvaraus Hiekkaharjun vanhan vesitornin purkukustannuksista (3,5 milj. euroa).

Jätehuollon sidottu määräraha, toimintamenot ilman sisäisiä eroja ennustetaan ylittävän talousarvion 1,6 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. jätteen käsittelyn budjetoitua suuremmista suoritemääristä. Ennakoitua suuremmat suoritemäärät lisäävät myös tuottoja siten, että ennusteessa jätehuollon tulos on menoylityksestä huolimatta 1,8 milj. euroa parempi kuin talousarviossa.

Asiakaspalvelun sidottu määräraha, toimintamenot, on ylittymässä 0,15 milj. euroa, mikä johtuu asiakaspalvelun resurssien lisäämisestä.

Vesihuollon investointistrategia ja investointiohjelma

Vesihuollon investointistrategian keskeisimmät päämäärät ovat: ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä, korkea toimintavarmuus, sujuvat palvelut sekä vakaa talous. Investointistrategian lähtökohtana on turvata vesihuoltopalvelut yhdyskuntien kasvua vastaavasti. Tämä edellyttää merkittäviä investointeja alueverkkoihin, siirtoyhteyksiin sekä tuotantolaitoksiin. Strategiakaudella verkostojen saneeraukseen panostetaan aikaisempaa tasoa enemmän. Saneeraustason kasvattamisella ja toimenpiteiden kohdentamisella vaikuttavuusperusteisesti pystytään aloittamaan verkostojen toiminnallisen kunnon parantaminen nykytasosta.

Vesihuollon investointistrategian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on kuvattu lähemmin vesihuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa 2019 – 2028. Investointiohjelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Lisäksi investointiohjelmassa ovat mukana kiinteistöinvestoinnit ja investoinnit irtaimeen käyttöomaisuuteen (muut investoinnit). Suunnitelmakauden 2019- 2028 kokonaisinvestoinnit ovat 1 340 milj. euroa. Investointitaso nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna.

Vesihuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu vesihuollon talouden näkökulmasta. Pitkän ajan investointitarpeiden ja talouden samanaikaisella tarkastelulla on päädytty investointitasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata vesihuoltotoiminnan kehittäminen ilman, että HSY:n taloudellinen suoriutuminen vaarantuisi. Talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % reaalista taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2023 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Näin saadaan tulorahoitusta kasvatettua kohtuulliselle tasolle ja pidettyä omavaraisuusaste lähes nykyisellä tasolla Blominmäen jäteveden puhdistamon rakentamisen aikana.

Jätehuollon investointistrategia ja investointiohjelma

Jätehuollon investointistrategia pyrkii vastaamaan EU:n jätedirektiivien kiertotalouden ja kansallisen lainsäädännön muuttuviin vaatimuksiin. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä.

Jätehuollon investointistrategian keskeisimmät päämäärät ovat: ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä, korkea toimintavarmuus, sujuvat palvelut sekä aktiivinen uuden teknologian hyödyntäjä. Investointistrategia painottuu materiaali- ja energiatehokkuuden tuntuvaan lisäämiseen muuttuvan lainsäädännön, kansallisen oheistuksen ja HSY:n strategialuonnoksen 2025 tavoitteiden mukaisesti.

Jätehuollon investointistrategian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on kuvattu lähemmin jätehuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa 2019 – 2028. Investointiohjelman rakenne perustuu korirakenteeseen, jossa investoinnit on jaettu kolmeen pääkokonaisuuteen ja 14 koriin. Koreille on määritetty päämäärä, palvelutaso, suunnittelukauden 2019 - 2028 tavoitteet ja mahdolliset lisätiedot. Suunnittelukauden 2019-2028 kokonaisinvestoinnit ovat noin 182 milj. euroa.

Investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu jätehuollon talouden näkökulmasta. Tavoitteena suunnittelukaudella on vakaa omavaraisuuden kasvattaminen niin, että merkittävää ylijäämää ei synny. Jätehuollon talousmallin oletuksien mukaan ei arvioida välitöntä tarvetta taksan korotuksille vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeenkin riittäisi inflaation suuruinen korotus ja kauden lopulla lisäksi yhden prosentin reaalikorotus.

Jäsenkaupungit ovat lausunnoissaan kehottaneet HSY:tä mm. kiinnittämään huomiota siihen, että investointien kokonaistaso mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle. Käsillä olevien ja tulossa olevien lakimuutosten vaikutusta jätehuollon toimintaan ja investointitarpeisiin ei tällä hetkellä pystytä kovinkaan tarkasti arvioimaan. Investointien kokonaistaso pyritään kuitenkin mitoittamaan niin, ettei kuntayhtymän rahoituksellinen asema vaarannu.

Pitkäkosken kapasiteetinnoston ja perusparannuksen hankesuunnitelma

Vedenhankinnan ja -puhdistuksen kannalta merkittävin investointi kaudella on Pitkäkosken kapasiteetin nosto ja rakennustekninen saneeraus. Hankkeessa on tarkoitus parantaa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen toimintavarmuutta ja rakenteiden kuntoa sekä nostaa tuotantokapasiteetti tavoitetasolle uudistamalla nykyinen laitoskokonaisuus energia- ja ympäristötehokkailla ratkaisuilla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on joulukuun 2017 hintatasossa yhteensä 39,55 milj. euroa. Investointiohjelmassa 2019 -2028 on Pitkäkosken laitoksen kapasiteetin nostoon ja perusparannukseen varattu yhteensä 35,8 milj. euroa. Lisämäärärahan tarve tullaan ottamaan huomioon seuraavassa investointiohjelman päivityksessä ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Hallituksen jäsenen ja varajäsenen valinta

Hallituksen jäsen Maija Rautavaara on pyytänyt eroa hallituksen jäsenen tehtävästä. Varajäsenen ehdottaminen hallituksen jäsen Maija Rautavaaran tilalle on Vantaan kaupungin asia.

Hallituksen varajäsen Joona Haavisto on pyytänyt eroa hallituksen varajäsenen tehtävästä. Varajäsenen ehdottaminen hallituksen varajäsenen Joona Haaviston tilalle on Helsingin kaupungin konsernijaoston tehtävä. Varajäseneksi ehdotetaan Mikko Ohelaa.

Detta beslut publicerades 19.11.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.