Oikaisuvaatimus määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisesta

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt oikaisuvaatimuksen Grundskolan Norsenin rehtorin 16.5.2018 (§ 578) tekemästä päätöksestä, jolla rehtori on ottanut lehtorin (lektor i finska) virkaan määräajaksi 1.8.2018-31.7.2019 **********

Rehtori on antanut asiasta lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) ja kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajan 17.5.2017 (§ 22) tekemän delegointipäätöksen mukaan opettajan määräajaksi ottaa rehtori.

Grundskolan Norsenissa julistettiin haettavaksi lehtorin (lektor i finska) virka määräajaksi 1.8.2018-31.7.2019. Hakuilmoituksessa edellytettiin kelpoisuusvaatimuksena opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaista kelpoisuutta.

Virkaa haki 6 henkilöä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on hakenut kyseistä virkaa ja katsoo täyttävänsä sen kelpoisuusvaatimukset. Rehtori on valinnut muodollista kelpoisuutta vailla olevan henkilön. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo tulleensa syrjityksi äidinkielensä perusteella.

Esittelijä toteaa, että kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä säädetään tasapuolisesta kohtelusta ja syrjinnän kiellosta. Yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajien kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:ssä. Väliaikaisesti opetusta antavan henkilön kelpoisuudesta säädetään edellä mainitun asetuksen 23 §:ssä. Sen mukaan opetusta voidaan väliaikaisesti enintään vuoden ajaksi määrätä antamaan henkilö, jolla on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Tällainen henkilö voidaan kuitenkin määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei määräystä annettaessa ole saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy.

Perusopetusta antavan opettajan kielitaitovaatimuksesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 9 §:n 1 momentissa. Perusopetusta tai esiopetusta antavalla opettajalla tulee olla koulun opetuskielessä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Kielitaito osoitetaan suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetyllä tavalla. Erinomainen suullinen ja kirjallinen taito voidaan osoittaa mainitun asetuksen mukaiselle tutkintolautakunnalle suoritetussa tutkinnossa taikka suorittamalla yleisistä kielitukinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetut puhumisen ja puheen ymmärtämisen osakokeet sekä kirjoittamisen ja tekstin ymmärtämisen osakokeet taitotasolla 6.

Kielitaito voidaan osoittaa myös opintojen yhteydessä, mistä säädetään edellä mainitun asetuksen 4. luvussa. Tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen suullinen tai kirjallinen taito, ei vaadita siltä, joka on kyseisellä kielellä 1) saanut 20 §:n mukaisen koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen, 2) suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään arvosana magna cum laude approbatur kyseisessä kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa taikka 3) suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy vähintään arvosana eximia cum laude approbatur suomi toisena kielenä –kokeessa.

Esittelijä toteaa, että lehtorin (lektori i finska) virka määräajaksi on ollut haettavana ruotsinkielisessä koulussa. Koulun opetuskieli on ruotsi. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei antamiensa tietojen perusteella täytä koulun opetuskielen kielitaitovaatimusta. Hänellä ei ole perusopetusta antavalta opettajalta koulun opetuskielessä vaadittavaa erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että rehtori olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole syrjitty äidinkielen eikä muunkaan seikan perusteella.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun ja rehtorin lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Detta beslut publicerades 22.08.2018

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 250 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.