Kouluterveydenhuollon palvelujen myyminen Helsingin eurooppalaiselle koululle ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen myyntiä koskevan toimivallan siirtäminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin eurooppalainen koulu on valtion ylläpitämä koulu, joka perustettiin 1.1.2008. Koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti Euroopan unionin henkilöstön lapsia ja mahdollisuuksien mukaan toissijaisesti myös muita lapsia.

Eurooppalaisessa koulussa työskentelee kahtena päivänä viikossa sosiaali- ja terveystoimialan palveluksessa oleva terveydenhoitaja. Kouluterveydenhuollon järjestäminen perustuu terveydenhuoltolain 16 §:ään. Lisäksi koululla on työskennellyt koulun palkkaama sairaanhoitaja kolmena päivänä viikossa. Koulun rehtori on esittänyt, että kouluun rekrytoitaisiin terveydenhoitaja, joka työskentelisi viitenä päivänä viikossa. Koulu vastaisi palkkakustannuksista 60 prosenttia ja sosiaali- ja terveystoimiala 40 prosenttia, joten toimialan kustannukset säilyisivät ennallaan. Nykyisen järjestelyn ongelmana on ollut tietojen vaihto Helsingin kaupungin terveydenhoitajan/koululääkärin ja koulun palkkaaman sairaanhoitajan välillä. Terveydenhoitaja ja koululääkäri käyttävät Pegasos-potilastietojärjestelmää, ja koulun sairaanhoitajalla on oma rekisteri. Jotta tietojen vaihto on mahdollista työntekijöiden välillä, kaikilta vanhemmilta on pyydetty kirjallinen suostumus tietojen vaihtoon. Jos koululla työskentelee vain yksi henkilö, ja käytössä on yksi potilastietojärjestelmä, niin asiakkaiden kannalta kouluterveydenhuollon palvelu on yhtenäistä, sujuvaa, laadukasta ja turvallisempaa. Palvelukokonaisuus on paremmin hallinnassa ja tietosuoja paremmin varmistettu.

Eurooppalaisen koulun toiminta Helsingissä on kaupungin kannalta myönteinen asia. Se vastaa tavoitteeseen vahvistaa Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä. Monet kansainväliset hankkeet ja yritykset tuovat Helsinkiin asiantuntijoita, joilla on kouluikäisiä lapsia. Se on myös lisännyt vieraskielistä koulutusta, jonka tarve on jatkuvassa kasvussa. Sosiaali- ja terveystoimiala haluaa osaltaan olla mukana tukemassa Helsingin eurooppalaisen koulun toimintaa.

Palvelujen myynti on toimialan kannalta pieni, mutta tärkeä ja hyödyllinen pilotointi, josta saadaan kokemuksia palvelun muodostamisesta ostajan tarpeita vastaavaksi sekä palvelun hinnoittelusta ja sen tarjoamisesta. Tällä ja tämän tyyppisillä pilotoinneilla voidaan myös edistää pienimuotoista kokeilukulttuuria palvelutuotannossa.

Järjestely on tarkoitus toteuttaa siten, että työsopimuksen tekevät työntekijä ja sosiaali- ja terveystoimiala, joka myy 60 prosenttia terveydenhoitajan työpanoksesta eurooppalaiselle koululle. Toimiala vastaa kaikista työsuhteen kustannuksista sekä työn johdosta ja valvonnasta. Koululle myydään nimenomaan palvelua, eikä toimiala vuokraa järjestelyssä työvoimaa.

Kuntalain 7 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Kouluterveydenhuollon palvelujen myynti kuuluu kaupungin kuntalain 7 §:ssä säädettyyn toimialaan, kun palvelujen myynti ei loukkaa yhdenvertaisuutta, esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämistä muille helsinkiläisille opiskelijoille. Puhtaasti kaupallisen toiminnan ei katsota kuuluvan kunnan toimialaan, joten kouluterveydenhuollon palvelut myydään eurooppalaiselle koululle hinnalla, joka vastaa niiden tuottamisesta ja tarjoamisesta aiheutuneita kustannuksia. Ajalle 6.8.2018−16.6.2019 laskettuna terveydenhoitajan palkkakustannuksista 60 prosenttia olisi 24 000 euroa.

Kuntalain 126 §:n 1 momentti edellyttää, että kunnan hoitaessa lain 7 §:ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Poikkeuksena tästä yhtiöittämisvelvollisuudesta on lain 127 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella toiminnan vähäisyys.

Vähäisyyttä tarkasteltaessa otetaan huomioon itse toiminta suhteessa sanotun toiminnan markkinoihin eli tässä terveydenhuolloin markkinoihin. Tässä voidaan tarkastella terveydenhuollon palveluita kokonaisuutena, ei siis vain kouluterveydenhuoltoa, koska siinä ei ole sellaisia erityispiirteitä, että se muodostaisi oman erillisen kokonaisuutensa.

Kun otetaan huomioon, että toiminnallisesti ja taloudellisesti kysymys on volyymiltään verraten pienestä osuudesta, on perusteita pitää toimintaa kuntalain tarkoittamana vähäisenä toimintana siten, ettei toimintaa ole tarvetta yhtiöittää.

Toiminnan laajuuden arvioinnissa on konsultoitu kaupungin oikeuspalveluita.

Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan toimialalautakunta valvoo, että toimialan toiminta on kaupunkistrategian ja talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden mukaista, joten lautakunta voi päättää asiasta.

Hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan toimielimen päätöksiin perustuvat asiakirjat allekirjoittaa esittelijä, ellei toimielin toisin päätä, joten sopimuksen palveluiden myymisestä allekirjoittaisi sosiaali- ja terveystoimialan puolelta toimialajohtaja.

Koulu on valtion, joten sopimus voidaan tehdä koulun tai vaihtoehtoisesti opetushallituksen edustajan kanssa.

Toimialajohtajan määräämistä päättämään sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen vähäisestä myymisestä puoltaa valmistelun ja päätöksenteon nopeus.

Detta beslut publicerades 27.06.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.