Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön uudistamisesta

De ärenden som har publicerats före 2019 får beslutets rubrik.
HEL 2018-007276
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 14. / 156 §

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi ylioppilastutkinnosta ja lukiolain muuttamisesta

Nämnden för fostran och utbildning

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Ylioppilastutkinnon rakenne

Nykyisin ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta: äidinkielen ja kirjallisuuden koe kaikille pakollisena kokeena sekä kokelaan valinnan mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Ylioppilastutkinnon rakennetta ehdotetaan muutettavan siten, että mikäli kokelas päättää osallistua reaaliaineen kokeeseen, olisi hänen suoritettava nykyisen yhden reaaliaineen kokeen sijasta kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa edellä mainittua tutkinnon rakenteellista muutosta, sillä näin saadaan tutkinnon eri aineiden välisiä suhteita tasapainotettua. Tämä uudistus nostaa tutkinnon vaatimustasoa, koska kirjoitettavien aineiden lukumäärä nousee. Haasteeksi nousevat ne opiskelijat, joille jo nykyinen ylioppilastutkinto on vaativa ja aiheuttaa henkistä kuormitusta. Opiskelijoilla olisi oltava riittävästi aikaa valmistautua tutkinnon muutoksiin.

Ylioppilaskokeisiin ilmoittautuminen

Voimassa olevaa ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö on osittain jäykkää. Kokeisiin ilmoittautumista säännellään yksityiskohtaisesti ja kokelas voi vain poikkeustapauksissa muuttaa tekemiään valintoja jälkikäteen. Ilmoittautumisen yhteydessä kokelas ilmoittaa sitovasti kokeen tason sekä kokeen pakollisuuden tai ylimääräisyyden. Valinnat ovat sitovia koko tutkinnon osalta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää hyvänä ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautumisen joustavoittamista. Kokelaan ei enää tarvitsisi ilmoittautumisen yhteydessä valita sitovasti kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi. Lisäksi kokelas voisi ilmoittautua eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa. Joustavammat menettelytavat vähentäisivät opiskelijoiden kokemia paineita ylioppilastutkinnon suorittamista kohtaan ja tukisivat opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmien tekemistä.

Hylätty ylioppilastutkinto

Mikäli kokelas joutuu aloittamaan ylioppilastutkinnon suorittamisen uudestaan hylätyn tutkinnon vuoksi, joutuu hän suorittamaan uudelleen myös hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytysti suorittamansa kokeet.

Esityksessä ehdotetaan, että hylätyn ylioppilastutkinnon yhteydessä suoritetut hyväksytyt kokeet voisi sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisestä. Lisäksi erillisinä kokeina suoritetut hyväksytyt kokeet voisi sisällyttää ylioppilastutkintoon kolmen vuoden ajan erillisen kokeen hyväksymisestä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää näitä muutoksia opiskelijoiden kannalta hyvinä, koska ne tuovat joustavuutta ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja antavat opiskelijalle mahdollisuuden laajentaa ylioppilastutkintoaan, joka tukee opiskelijan jatko-opintosuunnitelmia.

Tutkinnon suorittaminen

Tutkinto tulisi edelleen suorittaa pääsääntöisesti enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Esityksen mukaan suorittamisajan pidennyksen ehtoja muutettaisiin ja huomioitaisiin kokelaan sairastuminen, ulkomailla opiskelu tai muu painava syy. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa tutkinnon suorittamisajan pidennyksen edellytysten keventämistä.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto

Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto, joka pääsääntöisesti suoritetaan suomeksi tai ruotsiksi. Nyt ehdotetun lakimuutoksen myötä ylioppilastutkinto olisi jatkossa mahdollista suorittaa myös englanniksi. Lakiehdotusten perusteluissa todetaan, että mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto englanniksi turvaisi sellaisten kokelaiden asemaa, joilla on heikot edellytykset menestyä suomen- tai ruotsinkielisessä tutkinnossa ja joiden vahvin akateeminen kieli on englanti. Lakiehdotuksen mukaan osana englanninkielistä ylioppilastutkintoa tulee suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden koe toisella kansallisista kielestä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkemyksen mukaan tutkinto ei tässä muodossa palvele sille ajateltua kohderyhmää, sillä äidinkieli ja kirjallisuuden kokeen suorittaminen hyväksytysti toisella kansallisista kielistä vaatii vahvaa kyseisen kielen hallintaa, vaikka kyseisen kokeen suorittaisi suomi/ruotsi toisena kielenä –oppimääränä kuten 12§:n pykälän mukaan on mahdollista. Suomi/ruotsi toisena kielenä tutkinnossa vaadittu taitotaso luetun ymmärtämisen osalta on Eurooppalaisen viitekehyksen perustuvan kielitaidon asteikoilla B2.2. (Toimiva itsenäinen kielitaito) ja kirjoittamisen osalta B2.1. (Itsenäisen kielitaidon perustaso)

Ylioppilastutkintoa ei voi näin ollen suorittaa hyväksytysti ilman suomen tai ruotsin kielen osaamista, minkä myötä tutkinto palvelee kokelaita, jotka hallitsevat englannin kielen lisäksi toisen kansalliskielistä vähintään B2.1-B2.2. tasoisesti, jolloin tutkintoa eivät voi suorittaa kokelaat, jotka eivät ole ennen lukio-opintojaan opiskelleet toista kansalliskielistä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan näkemyksen mukaan tulee englanninkielisen tutkinnon rakennetta tarkastella vielä uudelleen ja ehdottaa, että kokelas voi suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen näin halutessaan. Toisella kansalliskielellä suoritettavan äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen sijaan tulisi tutkintoon sisällyttää kaikille pakollinen englanninkielinen kirjallisuuden ja viestinnän koe. Tämän lisäksi kokelaat suorittaisivat lakiehdotuksen mukaisesti kolme seuraavista kokeista:

1) äidinkieli ja kirjallisuus;
2) matematiikka;
3) toinen kotimainen kieli;
4) vieras kieli, muu kuin englanti;
5) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe, muu kuin englanti.

Englanninkielinen tutkinto palvelee sille ajateltua kohderyhmää huomattavasti paremmin tutkinnon rakenteen ollessa edellä kuvatun kaltainen. Lisäksi englanniksi opiskelleet kokelaat eivät olisi muita kokelaita edullisemmassa asemassa englannin vieraan kielen kokeessa.

Englanniksi suoritettavan ylioppilastutkinnon osalta tulisi ottaa myös kantaa vieraan kielen kokeiden suorittamiseen. Nyt esitellyssä olevasta lakiehdotuksesta ei käy ilmi, käytetäänkö vieraan kielen kokeissa kohdekielen lisäksi englantia vai toista kansalliskielistä esimerkiksi mahdollisissa käännöstehtävissä.

Äidinkielen ja kirjallisuuden ja kielten kokeiden suorittamista koskevat erityissäännökset

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kannattaa pykälän 3 momentin mukaista muutosta kokelaan mahdollisuuteen suorittaa vieraan kielen kokeen sijasta äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen saamen kielessä, mikä joustavoittaa mahdollisuuksia osoittaa saamen kielen osaamista.

Käsittely

Vastaehdotus:
Vesa Korkkula: Lisätään lausunnon ensimmäisen kappaleen loppuun:

"Kasvatus- ja koulutuslautakunnan mielestä kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe pitää myös laskea vaativaksi kokeeksi johon luonnoksen 3 §:n 3 momentissa viitataan."

Kannattaja: Petra Malin

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Lisätään lausunnon ensimmäisen kappaleen loppuun: "Kasvatus- ja koulutuslautakunnan mielestä kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe pitää myös laskea vaativaksi kokeeksi johon luonnoksen 3 §:n 3 momentissa viitataan."

Jaa-äänet: 8
Ted Apter, Fatim Diarra, Ville Jalovaara, Emma Kari, Otso Kivekäs, Pia Kopra, Dani Niskanen, Pia Pakarinen

Ei-äänet: 4
Joakim Horsma, Vesa Korkkula, Petra Malin, Mirita Saxberg

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Abdirahim Mohamed

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Vesa Korkkulan vastaehdotuksen äänin 8–4. Poissa 1.

Se röstningsresultatet i tabellform

Äänestys 1

Ja: Esityksen mukaan

Nej: Lisätään kohdan (2) loppuun: "Kasvatus- ja koulutuslautakunnan mielestä kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe pitää myös laskea vaativaksi kokeeksi johon luonnoksen 3 §:n 3 momentissa viitataan."

Medlem Fullmäktigegrupp
Apter, Ted Kokoomuksen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Ej fullmäktigegrupp
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Horsma, Joakim Ej fullmäktigegrupp
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Mohamed, Abdirahim Ej fullmäktigegrupp
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Vihreä valtuustoryhmä 3 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 2 1 0 0
Ej fullmäktigegrupp 1 1 0 1
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 1 0 0 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 1 0 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0 2 0 0
Stäng

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 14.8.2018 mennessä Opetus- ja kulttuuriministeriön 21.6.2018 päivätystä luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ylioppilastutkinnosta ja lukiolain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ylioppilastutkinnosta. Laki ja sen nojalla annettava valtioneuvoston asetus korvaisivat voimassa olevan ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain ja ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen (672/2005 ja 915/2005).

Ehdotetut lait tulisivat voimaan 1.8.2019.

Stäng

Detta beslut publicerades 22.08.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen

Mer information fås av

Arja Kukkonen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja, puhelin: 09 310 86850

arja.kukkonen@hel.fi

Mervi Willman, lukiokoulutuksen päällikkö, puhelin: 09 310 86342

mervi.willman@hel.fi

Moa Thors, Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö, puhelin: 09 310 70077

moa.thors@arbis.hel.fi

Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 09 31023444

satu.koistinen@hel.fi