Vahingonkorvaus, henkilövahinko 7.8.2018, Tyynenmerenkatu 2

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on kompastunut 7.8.2018 klo 7.30 Tyynenmerenkatu 2 kohdalla. Kompastumisen aiheutti rikkinäinen katukiveys. Hakijan toimittamien kuvien perusteella on havaittavissa, että kiviä on jonkin verran siirtynyt pois paikoiltaan ja yksittäisiä kiviä mahdollisesti puuttuu kokonaan. Hakija on esittänyt kaupungille vielä yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen kivusta ja särystä.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Vahinkopaikan jalkakäytävä on luokiteltu kokoojakaduksi ja vilkasliikenteiseksi kevyen liikenteen väyläksi (II-luokan kaduksi). Pelkkä Tyynenmerenkadun kiveyksen lievästi vaurioitunut kunto ja kuoppa siinä ei yksistään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu aktualisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt pitää kadun jalankulun tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (II-luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy, mikäli päällyste on kulunut ja siinä esiintyy lieviä vaurioita, ja urasyvyys on vähäisempi kuin huomattava.

Kompastuminen on sattunut alueella, joka on vielä kohtuullisen uusi ja se on osittain vielä rakennettavana. Kiveys, jossa vahinko on sattunut on myös uusi ja sillä on ollut vielä vahingon sattuessa rakennuttajan takuu voimassa. Takuu ei kuitenkaan ole sisältänyt velvollisuutta tarkkailla kiveyksen kuntoa. Helsingin kaupunki on tehnyt korjaustarpeesta ilmoituksen rakennuttajalle 10.8.2019 saatuaan ilmoituksen kiveyksen korjaustarpeesta. Tämän jälkeen kiveys on korjattu. On kuitenkin mahdollista, että kaupungin olisi tullut tarkkailla aluetta huolellisemmin ja näin ollen on mahdollista, että kaupunki on laiminlyönyt velvollisuutta pitää katu tyydyttävässä kunnossa.

Hakijaa ollaan 7.3.2019 pyydetty toimittamaan lääkärinlausunto, jonka perusteella voidaan todeta kompastumisesta aiheutunut vamma sekä siitä aiheutunut kivun ja säryn aste. Hakija on toimittanut tämän jälkeen 28.3.2019 päivätyn lääkärin lausunnon, jonka mukaan särky näyttäisi johtuvan viime kesänä sattuneesta kaatumisesta. Kipu jatkuu edelleen. Lausunnosta ei käy ilmi vamman tarkkaa diagnoosia tai tapahtumapaikkaa tai -aikaa.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta tai laiminlyöntiä. Tämän lisäksi laiminlyönnillä ja vahingolla tulee olla syy-yhteys. Hakijan toimittama lääkärinlausunto on päivätty 28.3.2019 eli noin puoli vuotta tapaturman sattumisen jälkeen. Lääkärin lausunnosta ei käy ilmi vamman tarkkaa diagnoosia, tapahtumapaikkaa tai -aikaa. Näin ollen yhä jatkuvan kivun ja elokuussa 2018 sattuneen tapaturman syy-yhteyttä ei voida varmasti todeta.

Hakija ei ole esittänyt muita lääkärinlausuntoja koskien kompastumistaan. Näin ollen voidaan olettaa, ettei vamma ole ollut sellainen, joka olisi vaatinut lääkärinhoitoa tapaturman sattumisen jälkeen. Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden, henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten ja hakijan vammankuvauksen perusteella kaupunki katsoisi syy-yhteyden olemassa olosta huolimatta aiheutuneen vamman olevan vähäinen henkilövahinko. Tällaisesta vähäisestä henkilövahingosta, joka ei vaadi sairaalahoitoa ja paranee alle kahdessa viikossa ei lähtökohtaisesti makseta korvausta.

Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein, että se on mahdollisesti laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, mutta henkilövahingon ollessa vähäinen ja tapaturman ja yhä jatkuvan kivun ja säryn syy-yhteyden ollessa epäselvä, hakijalle ei suoriteta korvausta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57