Använder du tjänsten Beslut regelbundet? Vi söker nu deltagare till cirka en timme långa användartester. Genom att delta hjälper du oss utveckla tjänsten så att den blir ännu bättre.

Valtuustoaloite, leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen tarjonnan kartoittaminen ja kehittämissuunnitelman laatiminen

HEL 2018-009106
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 28. / 61 §

Den av ledamoten Johanna Nuorteva väckta motionen om en kartläggning av lekparker och idrottsplatser

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade den av ledamoten Johanna Nuorteva väckta motionen som slutbehandlad.

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Ledamoten Johanna Nuorteva och 20 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden kartlägger utbudet av lekparker och idrottsplatser per område och utgående från detta gör upp en plan för att utveckla utbudet särskilt i de områden där servicen för invånarna är svagare.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsstyrelsen har fått utlåtanden från fostrans- och utbildningsnämnden, stadsmiljönämnden samt kultur- och fritidsnämnden med anledning av motionen.

I Helsingfors finns ett utbrett nätverk av lekparker, lekplatser och näridrottsplatser. Det finns ca 65 lekparker där det ordnas handledd småbarnspedagogik. Det finns över 250 lekplatser runt om i staden. Dessa är vanligen mindre än lekparkerna och i dem finns ingen organiserad verksamhet, men daghemmen och familjedagvården använder dem också för utevistelse. Fostrans- och utbildningssektorn ansvarar för utvecklingen av lekparkerna och verksamheten i dem, medan stadsmiljösektorn ansvarar för lekplatserna. Lekplatser som staden upprätthåller finns även på daghemmens, skolornas och vissa offentliga byggnaders gårdar.

Det finns nästan 100 näridrottsplatser runt om i staden. Dessa ligger huvudsakligen i närheten av bollplaner och i idrottsparker samt numera allt oftare på skolgårdar eller intill dem. Kultur- och fritidssektorn eller stadsmiljösektorn ansvarar för näridrottsplatserna beroende på var de ligger.

Både stadsmiljösektorn och kultur- och fritidssektorn förbereder granskningar om lekparker, lekplatser och idrottsplatser.

För att bestämma tjänsterna och deras kvalitetsnivå utarbetar stadsmiljösektorn riktlinjer för servicen på allmänna områden. Sådana riktlinjer för idrott och motion har man tillsammans med övriga sektorer gjort upp för bland annat frisbeegolf och skateboarding.

Riktlinjerna för lekplatser på allmänna områden förbereds som bäst. Samtidigt kartläggs lekplatserna på så sätt att kartläggningen täcker alla stadsdelar. När granskningen blivit klar förs materialet in i stadens offentliga karttjänst.

Behovet av att utveckla lek- och näridrottsplatser undersöks även i områdesplanerna för de allmänna områdena. I områdesplanerna undersöks tjänsteutbudet per område och dess brister, man hör invånarnas önskemål och bestämmer nya upprustningsplaner. Lekplatsernas utrustning byts ut när lekparkerna rustas upp och målsättningen är att de ska betjäna barn i alla åldrar.

Nätverket av lekparker planeras i samarbete mellan kultur- och fritidssektorn och stadsmiljösektorn. Bedömningen av behovet av grundliga reparationer i lekparkerna görs också tillsammans. Principen är att byggnaden och parken ska upprustas samtidigt.

I kultur- och fritidssektorn håller man på att utarbeta riktlinjer för att utveckla omständigheterna för de tjänster som sektorn administrerar och upprätthåller. I projektet undersöks bland annat olika idrottsplatser och skolgårdar. År 2017 gjordes en granskning av tillgängligheten och det optimala läget för Helsingfors idrottsplatser på sikt. Kultur- och fritidssektorn och stadsmiljösektorn reder i år ut hur man i fortsättningen kan utveckla nätverket av näridrottsplatser.

Situationen för skolgårdarna utreds som bäst genom olika kartläggningar och utgående från detta utarbetas en utvecklingsplan. Tillsammans med de övriga näridrotts- och lekplatserna bildas ett nätverk som är viktigt för många stadsbors vardagsmotion. Kartläggningarna av möjligheterna för att motionera på skolgårdar motsvarar också målsättningarna som föreslås i denna motion.

Behoven av lek- och idrottstjänster beaktas i stadsplaneringen på alla nivåer. I samband med Helsingfors nya generalplan gjorde man upp en utvecklingsplan för nätverket av grön- och rekreationsområden. I den planen bestäms hela stadens grönnätverk, huvudlederna för motionering samt stadsdelsparkerna som aktiverar områdena inklusive idrottsparker, lekparker och lekplatser. I tjänsten stadsrums- och landskapsplanering pågår ett projekt där man utvecklar ett verktyg för att bedöma tillgängligheten och användningsgraden för grönområden. Med hjälp av verktyget skapas en helhetsbild av nuläget för nätverket av grönområden och vad som behöver utvecklas. En kartläggning av grönområden som täcker hela staden och där man beaktar såväl tillgängligheten som befolkningsökningen bidrar till en jämlik utveckling av områdena.

Det hör till en fungerande stad att lek- och idrottsplatserna utvecklas mångsidigt och jämlikt. Sådana kartläggningar och utvecklingsplaner som föreslås i motionen görs redan från olika förvaltningsområdens synpunkt och i samverkan mellan flera olika sektorer. Stadsstyrelsen anser att de undersökningar som presenterats ovan samt slutledningarna av dessa motsvarar målsättningarna som föreslås i motionen.

Stäng

Kaupunginhallitus 21.01.2019 § 44

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Johanna Nuortevan aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 18.12.2018 § 284

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle puoltavan lausunnon Johanna Nuortevan ym. valtuustoaloitteesta koskien leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen tarjonnan kartoittamista ja kehittämissuunnitelman laatimisesta:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää hyvänä toimialojen yhteistyönä tehtäviä kartoituksia. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että kartoituksia tehtäessä ja toimintaa kehitettäessä tulee alueellisesti huomioida kaikki alueella olevat liikuntapaikat, leikkipuistot sekä koulupihoista tehtävä kartoitus. Leikki- ja liikuntapaikkojen monipuolinen ja tasapuolinen kehittäminen on tärkeä osa toimivaa kaupunkia.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla leikkipuistot, leikkipaikat ja liikuntapaikat toimivat päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten oppimis- ja leikkiympäristöinä. Opetuksen ja toiminnan sisältöjen kautta luodaan lapsille ja nuorille pohjaa hyvinvointia arvostavalle ja fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle.

Strategiset näkökulmat

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarviossa vuodelle 2019 tavoitteena todetaan, että lapset, oppilaat ja opiskelijat liikkuvat yhä enemmän kiinteänä osana varhaiskasvatusta ja koulupäivää. Varhaiskasvatuksessa Ilo kasvaa liikkuen -hankkeen, perusopetuksessa ja toisella asteella Liikkuva koulu -hankkeen kautta on haettu ja haetaan toimintatapoja liikkumisen lisäämiseksi.

Toimialan sitova tavoite ”käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työnteon ympäristönä” kannustaa toimialaa käyttämään Helsinkiä alustana, joka tarjoaa erilaisia kaupunki-, luonto- ja virtuaaliympäristöjä. Leikkipuistoilla ja liikuntapaikoilla on tässä merkittävä rooli. Lisäksi osallistamalla oppijat liikkumista aktivoivien oppimisympäristöjen suunnitteluun saadaan aikaan houkuttelevia ja kestäviä ratkaisuja. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on sitoutunut kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan palveluiden käyttöön, jolla kannustetaan oppijoita kokemusrikkaaseen ja liikunnalliseen elämäntapaan.

Meneillään olevat tarkastelut

Helsingissä on laaja leikkipuistojen, leikkipaikkojen ja lähiliikuntapaikkojen verkosto. Leikkipuistoja, joissa järjestetään varhaiskasvatuksen ohjattua toimintaa, on noin 65. Leikkipaikkoja on kaupungissa yli 250, joista ohjattu toiminta puuttuu, mutta niitä käytetään usein kunnallisten ja yksityisten päiväkotien ja perhepäivähoidon ulkoilualueina. Kaupungissa on lähes 100 lähiliikuntapaikkaa eri puolilla kaupunkia. Lähiliikuntapaikat sijaitsevat pääsääntöisesti pallokenttien läheisyydessä ja liikuntapuistoissa, sekä nykyään yhä enenevässä määrin myös koulujen pihoilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Kaupunkiympäristön toimialalla sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on valmisteilla tarkasteluja liittyen leikkipuistoihin, leikkipaikkoihin ja liikuntapaikkoihin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on mukana tarkasteluissa ja selvityksissä.

Kaupunkiympäristötoimialalla aluesuunnitelmissa tarkastellaan leikin ja lähiliikuntapaikkojen kehittämistarpeita. Parhaillaan valmistellaan yleisten alueiden leikkipaikkoja koskevaa linjausta, jonka yhteydessä tehdään leikkipaikkojen kartoitus, jotta mikään kaupunginosa ei jäisi katvealueeksi. Leikkipuistojen kunnon ja peruskorjaustarpeiden kartoitus on käynnistymässä kasvatuksen ja koulutuksen ja kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on käynnissä linjauksen laatiminen sen hallinnoimien ja ylläpitämien palvelujen olosuhteiden kehittämiseksi. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa erilaisia liikuntapaikkoja ja koulujen pihoja. Vuoden 2019 aikana kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kaupunkiympäristön toimiala selvittävät, miten lähiliikuntapaikkaverkostoa tulee kehittää jatkossa. Parhaillaan kartoitetaan koulujen pihojen tilaa ja niistä työstetään kehittämissuunnitelmia.

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot

Carola Harju, erityissuunnittelija, puhelin: 310 42542

carola.harju@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 04.12.2018 § 620

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingissä on laaja leikki- ja liikuntapalvelujen verkosto.

Helsingissä on sekä leikkipuistoja että leikkipaikkoja. Leikkipuistoissa on varhaiskasvatuksen järjestämää toimintaa. Leikkipaikat ovat usein pienempiä, ja ohjattu toiminta puuttuu. Kaupunkiympäristön toimialan ylläpitämiä leikkipaikkoja on noin 250 eri puolilla kaupunkia. Leikkipuistoja on Helsingissä noin 70

Kaupunkiympäristön toimiala vastaa sekä rakennuksesta että ulkoleikkialueista. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vastuulla on leikkipuistojen toiminta, sen kehittäminen ja pedagogiikka. Kaupungin ylläpitämiä leikkipaikkoja on lisäksi päiväkotien, koulujen ja joidenkin julkisten rakennusten piha-alueilla. Leikkipuistojen kohderyhmä on vauvaikäisistä koululaisiin. Kaupunki ylläpitää myös lähiliikuntapaikkoja, joista vastaavat joko kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tai kaupunkiympäristön toimiala sijaintipaikasta riippuen.

Palvelujen järjestämisen ja laatutason määrittelyn avuksi kaupunkiympäristön toimialalla laaditaan yleisten alueiden palvelulinjauksia. Näitä linjauksia on tehty muun muassa frisbeegolfista ja skeittaamisesta yhdessä muiden hallintokuntien kanssa.

Yleisten alueiden leikkipaikkoja koskevaa linjausta valmistellaan parhaillaan. Sen yhteydessä tehdään leikkipaikkojen kartoitus, jotta mikään kaupunginosa ei jäisi katvealueeksi. Leikkipaikkojen välineistöä uusitaan kunnostusten yhteydessä ja tavoitteena on, että ne palvelevat kaiken ikäisi lapsia. Leikkipuistojen verkostoa suunnitellaan yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Myös leikkipuistojen peruskorjaustarpeet arvioidaan yhdessä. Periaatteena on rakennuksen ja puiston kunnostus samalla kertaa.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on käynnissä linjauksen laatiminen sen hallinnoimien ja ylläpitämien palvelujen olosuhteiden kehittämiseksi. Hankkeessa tarkastellaan myös erilaisia liikuntapaikkoja. Ensi vuoden aikana kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kaupunkiympäristön toimiala selvittävät, miten lähiliikuntapaikkaverkostoa tulee kehittää jatkossa.

Leikki- ja liikuntapalveluiden tarpeet otetaan huomioon kaupunkisuunnittelun kaikilla suunnittelutasoilla. Helsingin uuden yleiskaavan yhteydessä laadittiin Helsingin viher - ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma (VISTRA), jossa määritellään koko Helsingin viherverkosto, liikkumisen pääreitit sekä alueita aktivoivat kaupunginosapuistot, joihin sisältyy liikuntapuistoja sekä leikkipuistoja ja -paikkoja. Asemakaavoituksessa määrätään tarkemmat puistojen sijainnit ja varataan riittävät tilavaraukset leikkiin ja liikkumiseen. Suunnittelun apuna on käytössä muun muassa analyysityökaluja ja väestöennusteita, mukaan lukien lasten ja nuorten määrän kehittymisen ennusteet. Käyttäjien eli lasten ja nuorten kehittämisideoita otetaan huomioon myös toteutussuunnittelussa.

Leikin ja lähiliikuntapaikkojen nykytilaa ja kehittämistarpeita tarkastellaan myös yleisille alueille laadittavissa aluesuunnitelmissa. Suunnitelmissa tutkitaan alueellista palveluiden tarjontaa ja selvitetään puutteita, kuullaan asukkaiden toiveita ja tehdään kunnostushankkeiden määrittelyä.

Leikki- ja liikuntapalveluiden tarjontaan vaikuttaa myös niiden saavutettavuus eli etäisyys kotoa. Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu -palvelussa on meneillään hanke, jossa kehitetään työkalua viheralueiden saavutettavuuden ja käyttöpaineen arviointiin. Työkalun avulla muodostetaan kokonaiskuva viheralueverkoston nykytilasta ja kehittämiskohteista. Koko kaupungin kattava viheralueiden kartoitus, jossa on otettu huomioon sekä saavutettavuus että väestönkasvu, edistää eri alueiden tasapuolista kehittämistä.

Leikki- ja liikuntapaikkojen monipuolinen ja tasapuolinen kehittäminen on tärkeä osa toimivaa kaupunkia. Kaupunkiympäristö tekee aktiivista yhteistyötä muiden toimialojen kanssa ja on valmis kehittämissuunnitelman laatimiseen yhteistyössä.

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Anu Lämsä, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37479

anu.lamsa@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27.11.2018 § 223

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää valtuustoaloitteessa esitettyä leikkipuistojen ja liikuntapaikkojen tarjonnan kartoittamista ja kehittämissuunnitelman laatimista yhteistyössä toimialojen välillä hyvänä asiana.

Helsingissä on laaja leikkipaikkojen, leikkipuistojen ja lähiliikuntapaikkojen verkosto. Kaupunkiympäristön toimialan ylläpitämiä leikkipaikkoja on yli 250 eri puolilla kaupunkia. Leikkipuistoissa (noin 70 puistoa) on varhaiskasvatuksen järjestämää toimintaa. Leikkipaikat taas ovat usein pienempiä, ja ohjattu toiminta puuttuu. Kaupunkiympäristön toimiala vastaa sekä rakennuksista että ulkoleikkialueista. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vastuulla on leikkipuistojen toiminta, sen kehittäminen ja pedagogiikka. Kaupungin ylläpitämiä leikki- ja lähiliikuntapaikkoja on lisäksi päiväkotien, koulujen ja joidenkin julkisten rakennusten piha-alueilla.

Kaupunki ylläpitää myös lähiliikuntapaikkoja, joista vastaavat joko kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tai kaupunkiympäristön toimiala sijaintipaikasta riippuen. Kaupungissa on lähes 100 lähiliikuntapaikkaa eri puolilla kaupunkia. Lähiliikuntapaikat sijaitsevat pääsääntöisesti pallokenttien läheisyydessä ja liikuntapuistoissa, sekä nykyään yhä enenevässä määrin myös koulujen pihoilta tai niiden välittömästä läheisyydestä.

Käynnissä olevat toimenpiteet ja selvitykset

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on käynnistetty selvitystyö, jonka tavoitteena on määritellä linjaukset sen hallitsemien ja ylläpitämien palvelujen olosuhteiden kehittämiseksi Helsingissä (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 19.6.2018, § 132). Hankkeessa tarkastellaan myös erilaisia liikuntapaikkoja ja koulujen pihoja. Ensi vuoden aikana kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kaupunkiympäristön toimiala selvittävät, miten lähiliikuntapaikkaverkostoa tulee kehittää jatkossa.

Helsingin liikuntapaikkojen alueellisesta saavutettavuudesta ja optimaalisesta sijainnista on tehty pitkän aikavälin tarkastelu vuonna 2017 (Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja optimaaliset sijainnit Helsingissä
pitkän aikavälin tarkasteluna, Karvinen 2017; Pro Gradu –tutkielma Helsingin yliopisto, aluetiede). Koulujen pihojen tilaa selvitetään parhaillaan erilaisin kartoituksin ja niistä työstetään kehittämissuunnitelmia, jotka tulee myös huomioida tässä yhteydessä, sillä yhdessä muiden lähiliikunta- ja leikkipaikkojen kanssa ne muodostavat monille kaupunkilaisille merkittävän arkiliikkumisolosuhteiden verkoston Helsingissä. Edellä mainitut koulujen pihojen liikkumismahdollisuuksiin liittyvät kartoitukset vastaavat toteutuessaan osaltaan myös tässä valtuustoaloitteessa esitettyihin tavoitteisiin.

Kaupunkiympäristön toimialalla valmistellaan leikkipaikkoja koskevaa linjausta, ja sen yhteydessä tehdään leikkipaikkojen verkostotarkastelu. Tarkasteluaineisto viedään valmistuttuaan kaupungin julkiseen karttapalveluun. Leikki- ja liikuntapaikkojen nykytilaa ja kehittämistarpeita tarkastellaan myös yleisille alueille laadittavissa aluesuunnitelmissa. Suunnitelmissa tutkitaan alueellista palveluiden tarjontaa ja puutteita, kuullaan asukkaiden toiveita ja tehdään uusien kunnostushankkeiden määrittelyä.

Kaupungin yleisten alueiden palvelujen järjestämisen ja laatutason määrittelyn avuksi laaditaan yleisten alueiden palvelulinjauksia. Liikkumiseen liittyviä koko kaupungin kattavia palvelulinjauksia on tehty eri toimialojen yhteystyöllä muun muassa frisbeegolfista ja skeittaamisesta. Yleisten alueiden leikkipaikkoja koskevaa linjausta valmistellaan parhaillaan. Sen yhteydessä tehdään leikkipaikkojen kartoitus, jotta mikään kaupunginosa ei jäisi katvealueeksi. Helsingin kaupunki teki vuonna 2011 myös kattavan selvityksen, ns. Lähiliikuntapakin siitä, millaisista elementeistä toimiva lähiliikuntapaikka rakentuu.

Leikkipaikkojen välineistöä uusitaan kunnostusten yhteydessä ja tavoitteena on, että ne palvelevat kaiken ikäisiä lapsia. Leikkipuistojen verkostoa suunnitellaan yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Myös leikkipuistojen peruskorjaustarpeet arvioidaan yhdessä. Periaatteena on rakennuksen ja puiston kunnostus samalla kertaa.

Helsingin uuden yleiskaavan yhteydessä laadittiin Helsingin viher - ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelma (VISTRA), jossa määritellään koko Helsingin viherverkosto, liikkumisen pääreitit sekä alueita aktivoivat kaupunginosapuistot, joihin sisältyy liikuntapuistoja sekä leikkipuistoja ja -paikkoja. Asemakaavoituksessa määrätään tarkemmat puistojen sijainnit ja varataan riittävät tilavaraukset leikkiin ja liikkumiseen. Suunnittelun apuna on käytössä muun muassa analyysityökaluja ja väestöennusteita, mukaan lukien lasten ja nuorten määrän kehittymisen ennusteet. Käyttäjien eli lasten ja nuorten kehittämisideoita otetaan huomioon myös toteutussuunnittelussa.

Leikki- ja liikuntapalveluiden tarjontaan vaikuttaa myös niiden saavutettavuus eli etäisyys kotoa. Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu -palvelussa on meneillään hanke, jossa kehitetään työkalua viheralueiden saavutettavuuden ja käyttöpaineen arviointiin. Työkalun avulla muodostetaan kokonaiskuva viheralueverkoston nykytilasta ja kehittämiskohteista. Koko kaupungin kattava viheralueiden kartoitus, jossa on otettu huomioon sekä saavutettavuus että väestönkasvu, edistää eri alueiden tasapuolista kehittämistä.

Kaupunkistrategian päämäärät

Kaupunkistrategian mukaan ”kaupunkiympäristöä sekä liikunta- ja kulttuuritarjontaa kehitetään liikkumiseen ja arkiaktiivisuuteen kannustavaksi tasapuolisesti eri kaupunginosissa. Kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan tavalla, joka ottaa erilaiset käyttäjät huomioon.”

Kaupunkistrategian kärkihankkeen, liikkumisohjelman, tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Päämääränä on, että liikkuminen Helsingissä on helppo, sujuva ja houkutteleva arjen valinta. Hyväkuntoiset ja monipuoliset lähiliikunta- ja leikkipaikat voivat innostaa kaikenikäisiä helsinkiläisiä ulkoilemaan ja liikkumaan enemmän arjessaan. Kiinnostavilla leikki- ja lähiliikuntapaikoilla voi olla lisäävä vaikutus perheiden yhdessäoloon, lasten ja nuorten omatoimiseen leikkiin ja pelailuun sekä välillisesti myös liiallisen ruutuajan vähentämiseen.

Yhteenveto

Leikki- ja liikuntapaikkojen monipuolinen ja tasapuolinen kehittäminen on tärkeä osa toimivaa kaupunkia. Aloitteessa esitettyä kartoitusta ja kehittämissuunnitelmaa tehdään tällä hetkellä useiden eri hallinnonalojen näkökulmista. Näiden edellä esiteltyjen selvitysten ja toimenpidesuunnitelmien yhteenveto ja johtopäätösten tekeminen toteutetaan käyttäjälähtöisesti tiiviissä yhteistyössä eri toimialojen kanssa, jolloin tämä prosessi vastaa aloitteessa esitettyihin tavoitteisiin kattavasti. Myös tätä lausuntoehdotusta on valmisteltu yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan, kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialan viranhaltijoiden kanssa

Käsittely

Esityslistalle merkityn esittelijän Tarja Loikkasen ollessa poissa kokouksesta asian esittelijänä toimi Petteri Huurre.

Esittelijä
vs. liikuntajohtaja
Petteri Huurre
Lisätiedot

Stefan Fröberg, ulkoilupalvelupäällikkö, puhelin: 310 87901

stefan.froberg@hel.fi

Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 87783

matti.kuusela@hel.fi

Minna Paajanen, projektipäällikkö, puhelin: 040 726 2623

miika.paajala@hel.fi

Tuuli Salospohja, liikuntapalvelupäällikkö , puhelin: 310 87500

tuuli.salospohja@hel.fi

Jussi Luomanen, Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö, Maka (KYMP), puhelin: 0503646205

jussi.luomanen@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 27.02.2019

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi