Täydennys esiopetuksen järjestämispaikkoihin kaudella 2019-2020

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että suomenkielisen esiopetuksen oppilaaksiottoalueet ja järjestämispaikat ovat toimintavuonna 2019–2020 liitteen mukaiset.

Samalla jaosto päättää, että suomenkielisen esiopetuksen toimintavuosi 2019–2020 käynnistyy ja päättyy samanaikaisesti suomenkielisen perusopetuksen lukuvuoden kanssa, kuitenkin siten, että lukuvuoden viimeisen koulupäivän ollessa lauantai, ei esiopetusta kyseisenä päivänä järjestetä.

Esiopetuksen järjestämispaikat ja oppilaaksiottoalueet

Hallintosäännön 15 luku 2 § 1 mom. 1-kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaostojen tehtävänä on päättää oman kieliryhmänsä osalta esiopetuksen järjestämispaikoista.

Perusopetuslain mukaista maksutonta suomenkielistä esiopetusta voivat järjestää Helsingin alueella sijaitsevat kunnalliset tai yksityiset päiväkodit, jotka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt esiopetuksen järjestämispaikoiksi. Järjestämispaikat tuodaan päätettäväksi vuosittain.

Helsingissä esiopetusta annetaan enintään 190 toimintapäivänä ja enintään 760 tuntia toimintavuodessa. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika on neljä tuntia pääsääntöisesti klo 8.30–14.30 välillä. Esiopetukseen kuuluva ruokailu on osa esiopetuksen opetussuunnitelman mukaista toimintaa ja lasketaan kuuluvaksi esiopetuksen työmäärään. Suomenkielisissä päiväkodeissa annettava esiopetus noudattaa suomenkielisten peruskoulujen työ- ja loma-aikoja, jotka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto vahvistaa vuosittain.

Varhaiskasvatusalueilla tarkistetaan syksyisin seuraavan toimintavuoden esiopetusta antavien toimipisteiden määrä käyttäen hyväksi tietoa alueella asuvien esiopetusikäisten lasten määristä.

Esiopetusryhmän muodostumisen edellytyksenä on, että kuhunkin kunnalliseen toimipisteeseen hakee vähintään 13 lasta. Yksityisissä päiväkodeissa edellytyksenä on, että toimipisteeseen hakee vähintään seitsemän lasta. Perustellusta syystä voidaan esiopetusta järjestää myös pienemmälle ryhmälle. Kunnallisissa päiväkodeissa tällaisia syitä voivat olla esiopetus ympäri vuorokauden aukiolevassa päiväkodissa, kielikylpyopetus, suomi–saame-kaksikielinen esiopetus ja maantieteelliset erityissyyt. Esiopetusta voidaan antaa pienemmässä ryhmässä myös silloin, jos lapsi saa perusopetuslain mukaista erityistä tukea ja hänelle on tehty erityisen tuen päätös. Ryhmäkokosuositus voi yksityisessä päiväkodissa alittua erityiseen pedagogiseen järjestelmään tai kielipainotukseen perustuvassa esiopetuksessa silloin, kun se turvaa siirtymisen samaa pedagogiikkaa tai kieliopetusta toteuttavaan perusopetukseen. Näitä poikkeuksia ovat Steiner-päiväkodit, vieraaseen kieleen painottuvat päiväkodit ja kristilliset päiväkodit. Lisäksi ryhmäkokosuositus voi alittua montessori-päiväkodeissa. Edellä mainituissakin tilanteissa tulee tavoitella vähintään seitsemän lapsen ryhmäkokoa.

Vuorohoidossa oleva lapsi voi saada esiopetusta myös toisessa päiväkodissa kuin missä hänen ilta- ja yöhoitonsa tapahtuu. Vuorohoitoa antavissa päiväkodeissa, kielikylpypäiväkodeissa, suomi–saame-kaksikielisessä esiopetuksessa sekä erityisryhmissä annettavassa esiopetuksessa oppilaaksiottoalueena toimii koko kaupunki. Esiopetuksen lisäksi tarvittava täydentävä varhaiskasvatus järjestetään joko samassa päiväkodissa tai vaihtoehtoisesti lähellä esiopetuspaikkaa olevassa perhepäivähoidossa.

Maahanmuuttajataustaisille lapsille, jotka ovat vasta maahan tulleita tai heidän suomen kielen kielitaitonsa jää alle alkeiskielitaidon tarjotaan perusopetukseen valmistavaa opetusta esiopetuksessa. Tällöin lapsi osallistuu esiopetuksen tavoitteiden mukaiseen toimintaan edellytystensä mukaan ja saa painotettua tukea suomen kielen oppimiseen. Valmistavasta opetuksesta esiopetuksessa tehdään oppilaskohtainen erillinen päätös.

Kaksikielinen esiopetus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 on päätetty (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §), että helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan ja englanninkielisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen paikkamäärä kaksinkertaistetaan. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tätä toteutetaan tarjoamalla oppijoille entistä monipuolisemmin mahdollisuuksia opiskella kieliä. Näin ollen strategiakauden aikana lisätään kaksikielistä esiopetusta ja varhaiskasvatusta. Vahvan kielitaidon saavuttamisen kannalta on kieliin tutustuminen ja niiden harjoitteleminen aloitettava mahdollisimman varhain. Erityisesti suullisen kielitaidon ja ääntämisen osaamiselle on varhaisesta ajankohdasta hyötyä.

Suomenkielisen perusopetuksen uuden kieliohjelman (kasvatus- ja koulutuslautakunta 19.12.2017, 5§) myötä lapsen opinpolku kielenopetuksen osalta alkaa entistä vahvemmin jo esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Ensimmäisen kielen valinta tehdään kouluun ilmoittautumisen yhteydessä, joka tehdään esiopetuksen aikana. Kaksikielisen esiopetuksen lisäämisen ansiosta tuetaan lapsen kielenoppimista ja joustavaa opinpolkua myös kieltenopiskelun osalta.

Toimintakautena 2017-2018 englannin, espanjan, ranskan ja venäjän kielirikasteinen esiopetus aloitettiin yhteensä 12 ryhmässä. Toimintakaudella 2018-2019 aloitettiin laajamittainen kaksikielinen suomi-englanti esiopetus päiväkoti Merirastissa ja Pelimanissa. Lisäksi Pasilan peruskoulussa käynnistyneen suomi-saame opetuksen yhteydessä on annettu myös esiopetusta 1.8.2018 alkaen.

Toimintakaudella 2019–2020 jatketaan kielirikasteisen sekä laajamittaisen kaksikielisen suomi-englanti esiopetuksen järjestämistä sovituissa kunnallisissa päiväkodeissa. Lisäksi kaksikielinen suomi-saame esiopetus päiväkoti Susannassa jatkuu. Kielirikasteista esiopetusta järjestetään englanniksi päiväkotien Himmeli, Perttu, Vaskiniitty ja Maunula esiopetusryhmissä, venäjäksi päiväkotien Myllynratas ja Leipuri esiopetusryhmissä, espanjaksi päiväkotien Kesäheinä ja Alku-Käpylinna –esiopetusryhmissä ja ranskaksi päiväkotien Toivo, Satakieli ja Auringonkukka.

Toimintaa jatkavien kaksikielisten esiopetusryhmien lisäksi jokaisella varhaiskasvatusalueella käynnistetään vähintään yhdessä päiväkodissa kielirikasteinen esiopetus. Päiväkodit ja niissä toimivien esiopetusryhmien kieli valikoituu henkilöstön osaamisen sekä yhtenäisen opinpolun mukaan. Valinta tehdään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyönä ja esitys kielirikasteisten esiopetusryhmistä ja niiden kielistä tuodaan kasvatuksen ja koulutuksen suomenkielisen jaoston päätettäväksi joulukuussa 2018.

Kaksikielisistä esiopetusryhmistä tiedotetaan esiopetuksen hakuajan yhteydessä. Toimintaan haetaan ja lapset valitaan samoin oppilaaksioton kriteerein kuin muuhunkin esiopetukseen.

Yksityisen varhaiskasvatuksen esiopetusta esitetään toimintakaudella 2019–2020 järjestettävän kielipainotteisena englanniksi 25 päiväkodissa, ruotsiksi kahdessa, ranskaksi kahdessa, espanjaksi kolmessa ja viron kielellä yhdessä päiväkodissa.

Esiopetukseen hakeminen ja oppilaaksiotto

Esiopetukseen hakeminen tapahtuu samanaikaisesti perusopetukseen ilmoittautumisen kanssa. Toimintavuodelle 2019–2020 kouluun ilmoittautuminen ja esiopetukseen haku tapahtuu 7.–23.1.2019.

Esiopetukseen haetaan hakulomakkeella Helsingin sähköisen asioinnin kautta. Mikäli sähköinen hakeminen ei ole mahdollista, voidaan hakemus jättää päiväkotiin 23.1.2019 mennessä. Yksityisen palveluntuottajan järjestämään esiopetukseen haetaan jättämällä hakemus kyseiseen toimipisteeseen viimeistään 23.1.2019.

Esiopetukseen ottamisen kriteerit

Esiopetuspaikka osoitetaan lapselle oman asuinalueen oppilaaksiottoalueella esiopetusta antavasta päiväkodista. Esiopetuspaikkaa osoitettaessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vanhempien toiveet. Esiopetusta antavassa päiväkodissa varhaiskasvatuksessa olevat oman oppilaaksiottoalueen lapset saavat jatkaa samassa paikassa.

Jos esiopetusta järjestävään päiväkotiin on näiden lasten lisäksi omalta oppilaaksiottoalueelta enemmän hakijoita kuin päiväkodissa esiopetuspaikkoja, valitaan seuraavaksi lapset, joilla on tuen tarve. Muiden ensisijaisten hakijoiden välillä käytetään arvontaa.

Mikäli esiopetuspaikassa on ensisijaisten hakijoiden jälkeen tilaa, voidaan vapaille paikoille ottaa muilla oppilaaksiottoalueilla asuvia toissijaisia hakijoita edellyttäen, ettei esiopetuspaikkaan synny tämän vuoksi uutta esiopetusryhmää. Oppilaaksiotto yli kuntarajan tapahtuu myös toissijaisen oppilaaksioton kautta.

Esiopetusta antavat päiväkodit kaudella 2018–2019

Esiopetusta antavat toimipisteet oppilaaksiottoalueittain ovat tämän asian liitteenä nro 1. Liitteestä selviävät myös kullakin oppilaaksiottoalueella olevat yhteistyökoulut sekä arvioitu paikkamäärä toimintavuonna 2019–2020.

Oppilaaksiottoalueet eivät ole yhteneväiset esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Yhteneväisten oppilaaksiottoalueiden työstäminen on aloitettu toimialalla. Tavoitteena on rakentaa helsinkiläiselle lapselle eheä kasvun ja opinpolku varhaiskasvatuksesta, esiopetuksen kautta perusopetukseen. Tämä tarkoittaa, että kasvun ja opinpolut ovat aikaisemmin ja aiempaa paremmin perheiden tiedossa ja lapsen näkökulmasta yksittäisistä siirtymistä pyritään eroon.

Varhaiskasvatuksen aluepäälliköiden tekemien esitysten mukaan toimintavuonna 2019–2020 esiopetusta järjestetään 295 (nyt 271) päiväkodissa. Näistä 222 (205) päiväkotia on kunnallisia ja 73 (66) yksityisiä päiväkoteja. Esiopetusta järjestävien päiväkotien tarve arvioidaan kehittyvien asukasmäärien mukaisesti.

Oppilaaksiottoalue Länsi-Pakila-Paloheinä-Torpparinmäki jaetaan siten, että Torpparinmäki muodostaa oman esiopetuksen oppilaaksiottoalueen noudattaen perusopetuksen oppilaaksiottoalueen rajoja.

Tiedottaminen

Jokaiselle esiopetusikäiselle lapselle postitetaan kotiosoitteeseen Tervetuloa eskariin -kirje, jossa huoltajille kerrotaan myös esiopetukseen hakemisesta. Esiopetushausta kuulutetaan tärkeimmissä sanomalehdissä tammikuussa 2018 haun käynnistyttyä. Tietoa esiopetuksesta ja siihen hakemisesta toimitetaan myös leikkipuistoihin ja lastenneuvoloille.

Hakemisen yhteydessä on nähtävillä tieto esiopetukseen ottamisen perusteista sekä kriteerit, joita noudatetaan mikäli hakijoita on esiopetuspaikkaan enemmän kuin vapautuneita paikkoja.

Päätös esiopetukseen ottamisesta sekä muutoksenhakuohjeet toimitetaan perheille viimeistään viikolla 11 sen jälkeen, kun kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on vahvistanut toimintavuoden 2019–2020 esiopetuksen järjestämispaikat.

Detta beslut publicerades 13.11.2018

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.