Valtuustoaloite, esiintymislavan rakentaminen Alppipuistoon
- Helsingfors stadsfullmäktige 11/05.06.2019
- Helsingfors stadsfullmäktige 10/22.05.2019
- Helsingfors stadsfullmäktige 10/22.05.2019
- Helsingfors stadsstyrelse 18/29.04.2019
- Stadsmiljönämnden 5/26.02.2019
- Kultur- och fritidsnämnden 4/26.02.2019
- Kultur- och fritidsnämnden 3/12.02.2019
- Stadsmiljönämnden 4/05.02.2019
Den av ledamoten Sami Muttilainen väckta motionen om en estrad till Alpparken
Beslut
På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.
Stadsfullmäktige betraktar den av ledamoten Sami Muttilainen väckta motionen som slutbehandlad.
Ledamoten Sami Muttilainen och 29 andra ledamöter föreslår i sin motion att man ska bygga en fast estrad i Alpparken.
Alpparken är en av de äldsta parkerna i Helsingfors. Tillsammans med Leninparken och området vid Djurgården utgör den en miljöhistoriskt värdefull helhet, vars historia som park sträcker sig ända till 1850-talet. Den ligger i en stadsdel där det med Helsingfors mått finns ganska lite grönområden och där befolkningstätheten är hög. Alpparken, Leninparken och Djurgårdsområdet bildar sammantaget en betydande grönområdeshelhet, och parkerna utnyttjas flitigt av invånarna.
Områdets detaljplan håller på att omarbetas, och i det sammanhanget beaktas parkens skyddsmål vid placeringen och avgränsningen av nya funktioner. Man har i anslutning till beredningen av detaljplanen kartlagt parkområdets värden och utvecklingsbehov.
Då man år 2016 gjorde en översiktsplan till grund för detaljplaneändringen, så prövade man hur det vore möjligt att passa in evenemangsbruk i den kulturhistoriskt värdefulla miljön. I parkens nordvästra hörn kan man reservera plats för en temporär estrad, som man riggar upp på sommaren för den tid då det ordnas tillställningar. Det är möjligt att stärka gräsmattan vid och framför estraden. Målet är att parken och dess näromgivning ska tåla det slitage och det buller samt de övriga effekter som evenemangen orsakar och att de ska hållas trivsamma.
Det är alltid en utmaning att få nya konstruktioner att passa in i en kulturhistoriskt värdefull park. Ska man bygga en fast estrad, så förutsätter det ett klart ägarskap, underhållsansvar och tillräckliga underhållsresurser så att lösningen blir hållbar. Det har konstaterats att Alpparken är en miljö där det är risk för skadegörelse och där allahanda användning pågår kvälls- och nattetid. En stor del av parkens fasta konstruktioner är i dåligt skick eller har förstörts. Också på andra motsvarande områden har man dåliga erfarenheter av konstruktioner i oövervakade parker eller andra allmänna områden.
För att en permanent estrad för framträdanden ska fungera på ett meningsfullt sätt, krävs det avsevärda underhålls- och förvaltningsresurser. Estradens skick är en väsentlig faktor med hänsyn såväl till de tekniska förutsättningarna för framträdandena och deras säkerhet som till parkens allmänna utseende och trivsamhet. En permanent estrad i Alpparken kan inte anslutas till den fortlöpande verksamheten vid någon annan offentlig byggnad eller till underhållet och övervakningen av en sådan byggnad.
Parkens övriga ändamål som rekreationsområde, dess fysiska slitstarkhet och kulturhistoriska karaktär begränsar i sin helhet antalet evenemang som skulle kunna hållas i parken, oavsett typ av estradkonstruktion. En permanent estrad skulle kräva en kontinuerlig resurs, vilket vore en stor satsning i förhållande till antalet möjliga tillställningar och deras storleksordning samt säsongmässighet.
Evenemangen är väldigt olika och deras behov varierar. Flyttbara estraders teknik har utvecklats under de senaste åren, och det har blivit allt enklare att transportera och montera sådana. Hyr man estradkonstruktioner, så kan man utnyttja mera tidsenliga lösningar utan att binda upp sig för underhåll och uppdatering. Staden står för premisserna för ordnande av tillställningar, bland annat evenemangsel och övrig tillhörande infrastruktur, en jordgrund som tål slitage och möjlighet till servicekörning.
Alpparkens område har sommartid varit skådeplats för kulturella utomhusevenemang som har varit öppna för alla. Sedan år 2008 har man med stadens hjälp ordnat en evenemangshelhet som har ägt rum under ett antal sommarveckoslut och som har varit musikbetonad. Det har varit ett lätt nåbart och pluralistiskt gratisalternativ för att uppleva konst och kultur i innerstaden.
Staden har under de första åren understött evenemangshelheten genom att delta i produktionen och sedermera med en betydande insats i form av bidragsfinansiering. Arrangörerna av de evenemang som hör till serien har samarbetat bland annat i fråga om schema och infrastruktur, dit den temporära estraden och elen har hört. Staden är beredd att fortsättningsvis bevilja bidragsfinansiering för att stödja genomförandet av evenemangshelheten och tillgången till temporära konstruktioner. Däremot är det inte ändamålsenligt att bygga en permanent estrad i Alpparken.
Stadsstyrelsen har med anledning av motionen fått utlåtanden från kultur- och fritidsnämnden och stadsmiljönämnden. Enligt 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.
Kaupunginhallitus 29.04.2019 § 273
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Sami Muttilaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731
Kaupunkiympäristölautakunta 26.02.2019 § 87
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Alppipuisto on yksi Helsingin vanhimmista puistoista, ja se on yhdessä Lenininpuiston ja Eläintarhan alueen kanssa ympäristöhistoriallisesti arvokas kokonaisuus, jonka puistohistoria ulottuu 1850-luvulle.
Alueelle laaditaan asemakaavan muutosta, jossa huomioidaan puiston suojelutavoitteet uusien toimintojen sijoittelussa ja rajauksissa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu puistoalueen arvot ja yleiset kehittämisperiaatteet.
Alppipuiston alueella käynnissä olevat hankkeet vaikuttavat puiston käyttöön, rajaukseen ja yleisilmeeseen. Hankkeita ovat Pisararadan linjaus Alppipuiston kautta, Linnanmäen pysäköinti-laitoksen sijoittaminen puiston alueelle sekä uuden asuinkerrostalokorttelin rakentaminen Viipurinkadun ja Tivolitien risteykseen.
Alppipuisto sijaitsee kaupunginosissa, joissa on Helsingin mittakaavassa suhteellisen vähän viheralueita ja korkein asukastiheys. Puistot ovat asukkaiden ahkerassa käytössä. Alueen käytön paineita lisäävät Linnanmäen turistivirrat sekä puistossa järjestettävien tapahtumien suuret kävijämäärät.
Kaupungin ja Alppipuistossa tapahtumia järjestävien toimijoiden lähtökohtana on ollut se, että arvokkaassa puistoympäristössä ei järjestetä kaupallisia tapahtumia, ja että tapahtumat ovat pienimuotoisia. Lisäksi asukkailta on tullut palautetta melusta ja luvattomista konserteista. Tavoitteena on myös, että puisto ja sen lähiympäristö kestävät tapahtumista aiheutuvan kulutuksen, melun ja muut vaikutukset sekä säilyvät viihtyisinä.
Uusien rakenteiden sovittaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen puistoon on aina haasteellista. Kiinteän esiintymislavan rakentaminen edellyttää myös selkeää omistajuutta, ylläpitovastuuta ja riittäviä ylläpitoresursseja, jotta ratkaisu olisi kestävä. Alppipuisto on myös todettu ilkivaltaherkäksi ympäristöksi, jossa suuri osa puiston kiinteistä rakenteista on huonossa kunnossa tai ne ovat tuhoutuneet.
Tapahtumat ovat hyvin erilaisia ja niiden tarpeet vaihtelevat. Siirrettävien esiintymislavojen tekniikka on kehittynyt viime vuosina ja niiden kuljettaminen ja kokoaminen on aikaisempaa vaivattomampaa. Kaupunkiympäristön toimiala tarjoaa puitteet tapahtumien järjestämiselle: tapahtumasähkö ja siihen liittyvä muu infrastruktuuri, kulutusta kestävä pohja ja huoltoajon mahdollistaminen.
Vuonna 2016 Alppipuiston asemakaavamuutoksen pohjaksi tehdyssä yleissuunnitelmassa tarkasteltiin myös tapahtumakäytön sovittamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Tapahtumat tulee ohjata puiston keskiosaan. Avoimen puistotilan luoteisreunaan voidaan varata paikka väliaikaiselle esiintymislavalle, joka pystytetään sinne kesällä tapahtumien ajaksi. Lavan kohdalla ja edustalla oleva nurmikko voidaan vahvistaa jalkapallonurmen periaatteen mukaan.
Aloitteessa on tuotu esiin myös Stoan aukio ja Sibeliuksen puisto. Stoan aukiolla on käynnissä laaja peruskorjaus, jonka yhteydessä toteutetaan esiintymislava. Aukio on osa tonttia, joten lähtötilanne Stoassa on hyvin erilainen kuin Alppipuistossa. Lähtökohtana on, että lavaa hallinnoi Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala, jolla on tarjota lavalle paljon ohjelmaa. Sibeliuksen puistoon tutkitaan tänä vuonna alkavan puistosuunnittelun yhteydessä pienimuotoisten musiikkiesitysten pitopaikkaa, jossa on tapahtumasähkö.
05.02.2019 Pöydälle
12.02.2019 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Anu Lamminpää, maisema-arkkitehti: 310 37258
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 26.02.2019 § 42
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ei puolla aloitteen mukaisen kiinteän esiintymislavan rakentamista Alppipuistoon jäljempänä esitettyjen seikkojen pohjalta.
Alppipuisto on Alppilassa sijaitseva kallioinen ja mäkinen puisto, joka rajautuu lännessä päärataan, pohjoisessa Viipurinkatuun sekä etelässä Linnanmäkeen ja Helsinginkatuun. Puiston kallioisen maaston suuret korkeuserot sekä alueelle sijoittuvat lammet ja koirapuisto rajaavat käytettävissä olevaa pinta-alaa. Alueen läpi kulkee myös keskeinen ja vilkkaassa käytössä oleva pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen väylä.
Alppipuisto toimii omalla alueellaan merkittävänä viheralueena. Alppipuisto on huomioitu Helsingin yleiskaavan viher- ja virkistysverkostossa ja koko kaava-alue on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Alppipuisto, Lenininpuisto ja Eläintarhan alue muodostavat yhdessä merkittävän viheraluekokonaisuuden.
Alueella on käynnissä asemakaavan muutostyö, jossa huomioidaan puiston suojelutavoitteet uusien toimintojen sijoittelussa ja rajauksissa. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on kartoitettu puistoalueen arvot ja yleiset kehittämisperiaatteet.
Erityisesti kesäisin Alppipuiston alue on toiminut myös kaikille avointen kulttuurisisältöisten matalan kynnyksen ulkoilmatapahtumien paikkana. Puistossa on vuodesta 2008 lähtien Helsingin kaupungin tuella järjestetty kesän viikonlopuille sijoittuva musiikkipainotteinen tapahtumakokonaisuus. Kokonaisuus on tarjonnut kantakaupungin alueella hyvin saavutettavan ja monimuotoisen ilmaisen vaihtoehdon taiteen ja kulttuurin kokemiseen.
Kaupungin tukema Alppipuiston tapahtumakokonaisuus on koostunut noin 1 000–2 000, maksimissaan 5 000, kävijän tapahtumista. Tuettujen tapahtumien määrässä on huomioitu puiston kantokyky sekä alueen muu vapaa-ajankäyttö ja historiallinen luonne. Tapahtumapaikkana puiston eduksi ovat sen muoto ja sijainti, mitkä vähentävät ympäristölle koituvaa meluhaittaa. Asukkailta on kuitenkin tullut myös palautetta melusta ja luvattomista konserteista.
Helsingin kaupunki on tukenut tapahtumakokonaisuutta alkuvuosina osallistumalla tuotantoon ja sittemmin merkittävällä panoksella avustusrahoituksen kautta. Sarjaan liittyvien tapahtumien järjestäjät ovat tehneet tapahtumatuotannollista yhteistyötä mm. aikataulun ja yhteisen infrastruktuurin suhteen, joihin väliaikainen esiintymislava ja sähköt ovat kuuluneet.
Tapahtumat ovat pääasiassa sijoittaneet lavansa avoimen puistotilan luoteisreunaan, johon suhteessa nouseva rinne muodostaa luonnollisen katsomoalueen. Vuonna 2016 Alppipuiston asemakaavamuutoksen pohjaksi tehdyssä yleissuunnitelmassa tämä alue on arvioitu sopivaksi paikaksi väliaikaisesti rakennettaville lavoille ja tämänkaltaiselle käytölle voidaan taata puitteet mm. nurmeen kohdistuvan lisärasituksen huomioivilla keinoilla.
Alppipuisto on valvomatonta ilkivallalle herkkää aluetta, johon kohdistuu monenlaista ilta- ja yökäyttöä. Alppipuistossa itsessään sijaitseva yhteiskäyttöön tarkoitettu paviljonki on päätynyt heikkoon kuntoon ilkivallan takia ja aiempi suurempi rakenne on samoin tuhottu ilkivallan johdosta. Myös muilta vastaavan kaltaisilta alueilta on huonoja kokemuksia valvomattomista puistojen ja muiden yleisten alueiden rakennuksista ja rakennelmista.
Esityskäyttöön tarkoitettu pysyvä lava vaatisi mielekkäästi toimiakseen merkittäviä vakituisia resursseja ylläpitoon ja hallinnointiin. Lavan kunto itsessään on olennainen tekijä niin esitysten teknisten puitteiden ja turvallisuuden kannalta kuin suhteessa puiston yleisilmeeseen ja viihtyvyyteen niin viher- kuin tapahtuma-alueena.
Alppipuistossa pysyvää lavaa ei olisi mahdollista liittää minkään muun julkisten rakennuksen jatkuvan toiminnan, ylläpidon ja valvonnan yhteyteen. Yksittäisenä rakenteena puistossa sijaitsevan lavan kunnossapidosta ja mahdollisesta valvonnasta seuraisi huomattavia kustannuksia.
Puiston muu käyttötarve virkistysalueena, fyysinen kestävyys ja kulttuurihistoriallinen luonne rajoittavat kokonaisuudessaan puistoon sijoittuvien tapahtumien mahdollista määrää lavarakenteen tyypistä riippumatta. Pysyvän lavan vaatima jatkuva resurssi olisi suuri panostus suhteessa potentiaalisten tapahtumien määrään, kokoluokkaan ja kausiluonteisuuteen.
Väliaikaisten lavarakenteiden ja niiden tekniikan osalta tarjolla on eri tarpeisiin soveltuvia hyviä vuokrattavia vaihtoehtoja, joissa on mahdollista hyödyntää ajantasaisimpia ratkaisuita ilman sitoutumista ylläpitoon ja päivittämiseen.
Aloitteessa on viitattu myös Stoan aukiolle osana laajaa peruskorjausta rakennettavaan esiintymislavaan sekä Sibeliuksen puistoon. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaan kuuluva Stoa tulee lähtökohtaisesti ylläpitämään ja hallinnoimaan välittömästi Stoan rakennuksen vieressä sijaitsevaa aukion lavaa, jonka osalta tilanne eroaa merkittävästi Alppipuistosta. Kaupunkiympäristön toimiala tutkii tänä vuonna alkavan puistosuunnittelun yhteydessä mahdollisuutta rakentaa Sibeliuksen puistoon pienimuotoisten musiikkiesitysten pitopaikka.
Edellä esitetyn perusteella kaupunki varautuu edelleen tukemaan tapahtumakokonaisuuden ja väliaikaisten tapahtumarakenteiden toteuttamista Alppipuistossa avustusrahoituksen kautta.
Käsittely
Vastaehdotus:
Sami Muttilainen: Lautakunta esittää, että selvitetään renkailla siirrettävän esiintymislavan hankkimista kaupungin tapahtumien käyttöön. Lavaa voisi hallinnoida kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Tämä palvelisi ja mahdollistaisi hyvin eri tyyppisiä ja kokoisia kaupunginosatapahtumia.
Sami Muttilaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
12.02.2019 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jenni Peisa, suunnittelija, puhelin: 310 20455
Detta beslut publicerades 29.05.2019
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen
Föredragande
Mer information fås av
Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 09 310 21731