Lausuntopyyntö, Kasarmikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n suojelu, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pormestari päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Kasarmikatu 42:n ja Rikhardinkatu 2:n suojelemisesta ELY-keskuksen aloitteesta ja siihen liittyvästä Museoviraston lausunnosta:

Kiinteistökokonaisuus sijaitsee Helsingin 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelissa 52, tontilla 3, osoitteissa Kasarmikatu 42 ja Rikhardinkatu 2.

Kiinteistöllä on kaksi yhteen rakennettua alkujaan liike- ja asuinkäyttöön suunniteltua rakennusta. Arkkitehti Carl Rupert Rosenbergin suunnittelema Rikhardinkatu 2 on valmistunut vuonna 1891. Arkkitehti J.S. Sirénin suunnittelema Kasarmikatu 2 valmistui vuonna 1934.

Rikhardinkatu 2 on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä 18.9.1980. Rakennus on siirtynyt pois valtion omistuksesta. Uudenmaan ELY-keskus on pannut vireille rakennuksen suojelua koskevan asian rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain (rakennusperintölaki 498/2010) 11 §:n nojalla. Koska rakennukset kuuluvat samaan kiinteistökokonaisuuteen eikä asemakaava osoita niille suojelumääräyksiä, ELY-keskus on laajentanut suojeluasian koskemaan myös Kasarmikatu 42:n rakennusta.

Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1947. Siinä ei ole osoitettu tonttikohtaisia rakentamismääräyksiä. Asemakaava on vanhentunut.

Helsingin yleiskaavassa (2016) tontti kuuluu Liike- ja palvelukeskusta C1 -alueeseen. Aluetta kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on osoitettava pääsääntöisesti liiketilaksi. Alue on kävelypainotteinen ja se erottuu ympäristöään tehokkaampana ja toiminnallisesti monipuolisempana. Liike- ja toimitilan kokonaismäärää ei lähtökohtaisesti tule vähentää. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutoksissa on varmistettava keskustalle ominaisen, toiminnallisesti monipuolisen ja sekoittuneen rakenteen säilyminen. Käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä tulee tehdä alueellinen tarkastelu.

Asemakaavan laatimiseksi alueella on voimassa rakennuskielto kaupunkiympäristölautakunnan 25.9.2018 tekemällä päätöksellä.

Alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka tavoitteena on päivittää ja yhdenmukaistaa osin vanhentuneet asemakaavat. Asemakaavatyön keskeisimpinä tavoitteina on turvata sekä kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien että yksittäisten kohteiden tärkeiden arvojen säilyminen ja samalla varmistaa yleiskaavan mukainen kehitys. Kaavaehdotukset laaditaan osissa ja tavoitteena on esitellä ne kaupunkiympäristölautakunnalle vuosina 2021-2024.

Kysymyksessä oleva kohde on tarkoitus suojella uudessa kaavassa. Asemakaavasuojelun tavasta ja määräyksistä neuvotellaan eikä kaavoituksen tässä vaiheessa voida arvioida, kuinka yksityiskohtaiset tai kattavat suojelumääräykset kohteelle osoitetaan.

Museovirasto ehdottaa lausunnossaan molempia rakennuksia suojeltaviksi. Suojelutarve kohdistuu rakennusten ulkoasuun, rakennusrunkoon, keskeisiin sisätiloihin ja kiinteään sisustukseen. Suojelumääräyksiksi Museovirasto ehdottaa seuraavaa:

1. Rakennuksia hoidetaan ja käytetään siten, ettei niiden kulttuurihistoriallinen arvo heikenny. Korjaus- ja muutostyöt perustuvat kohteen historian, alkuperäistoteutuksen, muutosvaiheiden ja säilyneisyyden hyvään tuntemukseen.

2. Rakennusten ulkoasu ja rakennusrunko säilytetään.

3. Keskeiset sisätilat ja kiinteä sisustus säilytetään.

4. Lähtökohtana on suojeltujen rakenteiden, rakennusosien, materiaalien ja pintojen säilyminen. Elinkaarensa päässä olevia rakennusosia voidaan kuitenkin uusia siten, että rakenteet, materiaalit ja työtavat vastaavat alkuperäistä toteutusta.

5. Rakennuksissa voidaan tehdä välttämättömiä rakennus- ja taloteknisiä sekä käyttötarkoituksen edellyttämiä kohtuullisia muutoksia, kun ne soveltuvat arkkitehtuuriin ja ovat restaurointiperiaatteiden kannalta mahdollisia.

6. Korjaus- ja muutostöissä on kuultava Museovirastoa, jolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten soveltamisesta.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan suojelu rakennusperintölain nojalla turvaa rakennusten kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymisen. Museoviraston ehdotus suojelun kohdentamiseksi ja määräyksiksi on perusteltu ja kattava. Museoviraston lausunnossa käydään läpi molempien rakennusten historiaa ja tarkastellaan säilyneisyyttä sekä eritellään kohteen rakennusperintölain 8 §:ssä tarkoitettua paikallista merkitystä.

Helsingin kaupunki haluaa korostaa, että rakennusten kehittäminen nykyisessä käytössään liike- ja toimitilana on yleiskaavan tavoitteiden mukaista ja tilojen uudistaminen tässä käyttötarkoituksessa täytyy olla mahdollista jatkossakin. Tämä on huomioitu Museoviraston suojelumääräyksiä koskevan ehdotuksen kohdassa 5, jossa määritellyt korjaus- ja muutostoimet on mahdollistettava rakennusosien säilyttämistä koskevista kohtien 2 ja 3 määräyksistä huolimatta.