Valtuustoaloite, Syrjäytymisen ja yksinäisyyden purkupalvelut

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Syrjäytyminen ja yksinäisyys ovat merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseen tarvitaan kaupunkiyhteisiä toimia. Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii monipuolisen ja tasapainoisen kaupunkirakenteen kehityksestä. Tähän liittyy koko ketju aina pitkän aikavälin strategisesta maankäytön suunnittelusta rakentamiseen ja tilapalveluihin asti.

Kaavoituksessa pyritään varmistamaan riittävät tilavaraukset sekä yksityisten että julkisten palvelujen tarpeisiin. Suunnittelu on vuorovaikutteista ja huomioi muuttuvat tarpeet.

Vaikka kaupunkiympäristön toimialan mahdollisuus vaikuttaa syrjäytymisen ja yksinäisyyden purkupalveluihin on rajallinen, voidaan kaupunkisuunnittelulla vaikuttaa kaupungin käytettävyyteen ja palvelujen toimintaedellytyksiin. Tiivistyvä ja sekoittunut kaupunkirakenne mahdollistaa kohtaamisiin tukeutuvan kaupunkielämän sekä monipuolisen harrastustarjonnan. Kasvun tuoma taloudellisen toiminnallisuuden lisääntyminen parantaa työmarkkinatilannetta. Työ ja vapaa-ajan harrastukset ovat tärkeä keino syrjäytymisen ja yksinäisyyden torjumiseksi.

Kaupunkirakenteen sisällä olevien palvelujen lisäksi myös kaupungin monipuoliset viher- ja virkistysalueet ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja, joita kehitetään pitkäjänteisesti asukkaiden tarpeista lähtien. Kaupunkiympäristön toimiala varmistaa toimivat puitteet, joiden varaan voidaan rakentaa syrjäytymistä ja yksinäisyyttä torjuva palveluverkko.

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle valtuutettu Abdirahimin ym. aloitteesta koskien palvelujen järjestämistä syrjäytymisen ja yksinäisyyden ongelmien helpottamiseksi:

"Helsingin kaupunkistrategia 2017–2021 nostaa keskeiseksi tavoitteeksi helsinkiläisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn. Päämääränä on tavoittaa aikaisemmin apua ja tukea tarvitsevat kaupunkilaiset, tunnistaa syrjäytymisen ehkäisylle keskeisiä ryhmiä ja räätälöidä heille yksilöllisiä ja parempia palvelukokonaisuuksia sekä panostaa etsivään työhön ja yksinäisyyden ehkäisyyn.

Kaupunkitason hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategiahankkeella vahvistetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja laaditaan kaupungin toimialojen yhteiset toimenpiteet yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Lisäksi kaikilla toimialoilla toteutetaan kaupungin yhteistä osallisuusmallia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisy kuuluvat vuoden 2019 sitoviin tavoitteisiin kaikissa sosiaali- ja terveystoimialan palveluissa. Keskeinen kaupunkiyhteinen hanke on nuorten syrjäytymisen ehkäisy, jota edistetään vuonna 2019 lisäämällä ja kehittämällä nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja. Toimialatason sitova tavoite on kehittää palvelujen saavutettavuutta siten, että asiakkaiden yhteydensaanti ja palvelujen piiriin pääsy turvataan entistä paremmin.

Yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentäminen

Sosiaali- ja terveystoimialan palveluihin kuuluvia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ovat esimerkiksi eri puolilla kaupunkia sijaitsevat asukastalot ja palvelukeskukset, joissa järjestetään monenlaista toimintaa eri-ikäisille helsinkiläisille. Tilat toimivat asukkaiden kohtaamispaikkoina ja asukkaat voivat järjestää niissä erilaisia tapahtumia ja toimintaa. Asukastaloilla ja palvelukeskuksissa tarjotaan monipuolista neuvontaa ja ohjausta palvelujen käyttöön sekä esimerkiksi digineuvontaa, jonka avulla lisätään asukkaiden osallisuutta digiarjessa. Matalan kynnyksen toimintaa järjestetään myös kohdennetusti eri asiakasryhmille, kuten päihdekuntoutujille. Toimialan palveluissa on tarjolla myös monipuolisia vapaaehtoistehtäviä, joissa toimiminen edistää sekä vapaaehtoisten että asiakkaiden osallisuutta ja vähentää yksinäisyyttä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämillä järjestöavustuksilla tuetaan yksinäisyyttä ja syrjäytymistä ehkäiseviä palveluja, kuten matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja sekä erilaisia puhelin- ja neuvontapalveluja. Kohtaamispaikkoja ja yksinäisyyttä vähentäviä toimintamalleja kehitetään myös osana Helsingin kaupungin osallistuvaa budjetointia.

Palveluihin pääsyn helpottaminen

Palvelujen uudistamisen yhteydessä sosiaali- ja terveystoimialalla kehitetään uudenlaisia tapoja helpottaa palveluihin hakeutumista ja lisätä matalan kynnyksen kohtaamisia. Uusissa palvelukeskuksissa on tarjolla sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi järjestöjen toimintaa, kuten perhekeskusten perhekahvilat, ja järjestöjen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä palvelujen kehittämiseksi.

Toimialalla on otettu käyttöön useita sähköisen asioinnin kanavia kuten chat-palveluja ja lapsiperheille suunnattu sähköisen yhteydenoton kanava Tarvitsen apua -nappi. Neuvontaa ja ohjausta saa myös puhelimitse sekä useissa palveluissa paikan päällä ilman ajanvarausta. Palveluihin hakeutumista helpotetaan lisäksi keskittämällä neuvonnan ja palvelutarpeen arvioinnin palveluja. Ikääntyneiden keskitetty neuvonta Seniori Info on otettu käyttöön vuonna 2018 ja lapsiperheiden vastaavaa palvelua kehitetään vuoden 2019 aikana. Toimialan palveluissa otetaan parhaillaan käyttöön ydinprosessia "riskiryhmien etsiminen ja tunnistaminen". Tämän avulla asiakkaiden tuen tarpeet kyetään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja kokoamaan asiakkaan ympärille tarvittavat palvelut tai ohjaamaan heidät esimerkiksi järjestöjen palveluihin.

Sosiaali- ja terveystoimialan henkilöstölle järjestetään säännöllisesti koulutusta asiakkaiden kohtaamiseen liittyen. Koulutusten teemoina ovat muun muassa vuorovaikutustaidot ja kohtaaminen ohjaus- ja neuvontatyössä, asiakkaan dialoginen kohtaaminen sekä vuorovaikutus puhelimessa tehtävässä asiakaspalvelutyössä. Toimialan yhteisten koulutusten lisäksi järjestetään eri ammattiryhmille ja palveluihin kohdennettuja koulutuksia.

Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että syrjäytymisen ja yksinäisyyden vähentämistä jatketaan kaupungin toimialojen ja yhteistyökumppaneiden yhteisenä työnä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta vahvistetaan edelleen palvelujen uudistamisen yhteydessä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Pitkäaikainen yksinäisyys on merkittävä koettua terveyttä ja hyvinvointia alentava tekijä. Yksinäisyyttä ja syrjäytymisriskiä voidaan vähentää edistämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä lisäämällä asukkaiden yhdenvertaisuutta. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi on tärkeää, että siihen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan koko kaupungin yhteistyönä."

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että Helsingissä on tarjolla runsaasti erilaisia matalan kynnyksen neuvonta- ja kohtaamispalveluita, joita myös kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on mukana tuottamassa. Haaste on, että palvelut ovat tällä hetkellä melko hajallaan. Lautakunta katsoo, että vaikuttavuuden kannalta hedelmällistä olisi kaupunkitasoisesti luoda yhtenäistä viestintää tarjolla olevista matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluista, jolloin tieto ja tavoitettavuus palveluista paranisivat entisestään.

Vapaaehtois- ja ystävätoiminta

Kaupunki sekä erilaiset järjestöt tarjoavat Helsingissä vapaaehtoistoimintana muun muassa saattamisapua ja ystävätoimintaa. Esimerkiksi vapaaehtoiset kulttuurikaverit lähtevät seuraksi niille, joille kulttuuritapahtumaan lähtemisen kynnys on korkea, ja joita yksin lähteminen ei houkuttele tai joille se on vaikeaa. Kaverit lähtevät mukaan kulttuuritapahtumaan, varaavat liput ja tarvittaessa avustavat tai opastavat tapahtumapaikalle. Kulttuurikaveritoiminta on tarkoitettu yli 18-vuotiaille, ja sen organisoimisesta vastaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa.

Monipuolisten palvelukeskusten toiminnassa on runsaasti matalan kynnyksen vapaaehtois-, liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Helsingin kaupungin omana toimintana järjestetään myös matalan kynnyksen Naapuruuspiiri-ryhmiä, joiden on tarkoitus palvella perinteisten palveluiden katvealueilla. Myös stadin asukastalot ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja olohuoneita kaikille alueen asukkaille.

Erilaisia neuvonta- ja puhelinpalveluja järjestetään valtakunnallisesti ja paikallisesti erityisesti järjestöjen ja seurakuntien toimesta, usein vapaaehtoistoimintana (esim. HelsinkiMissio, Suomen mielenterveysseura). Myös kaupunki tarjoaa omina palveluinaan puhelimitse, kasvokkain tai internetissä neuvontaa kaikille suunnatuilla palveluilla (esim. terveysneuvonta, Helsinki-info) tai kohdennetusti (esim. seniori-info, digineuvonta).

Nuorisopalvelukokonaisuus

Nuorisopalvelukokonaisuuden näkökulmasta yksinäisyys on yksi keskeisiä syitä syrjäytymisen taustalla, ja sen ehkäisemiseksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tehdään paljon työtä. Nuorisopalvelukokonaisuudella on Helsingissä noin 60 nuorisotaloa ja -tilaa, runsaasti harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia, viikonloppu- ja lomatoimintaa, kursseja, leirejä jne. Nuorisotilat tarjoavat nuorille mahdollisuuden paikkaan, jossa nuori voi matalalla kynnyksellä tavata muita nuoria ja kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan sisällöt vaihtelevat nuorten paikallisten tarpeiden ja toiveiden, tilojen ja ohjaajien osaamisen mukaan. Toimipaikoissa nuoriso-ohjaajat toimivat nuorten keskustelukumppaneina niin kasvokkain kuin somessakin.

Enemmän tukea tarvitseville ja syrjäytymisen riskissä oleville nuorille nuorisopalvelukokonaisuus tarjoavaa kohdennettua nuorisotyötä. Kohdennettu nuorisotyö auttaa ja tukee nuorta silloin, kuin tarvitaan yksilöllistä ja henkilökohtaista ohjausta ja toimenpiteitä. Kohdennetun nuorisotyön palveluja ovat mm. etsivä nuorisotyö sekä Luotsi-toiminta. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa häntä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Palvelu on tarkoitettu 16–28-vuotiaille.

Luotsi-toiminta on tarkoitettu helsinkiläisille yläkouluikäisille nuorille. Luotsin tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla nuorelle myönteisiä kokemuksia sekä mahdollisuuksia löytää sopivaa tekemistä ja harrasteita, lisätä nuoren valmiuksia, mahdollisuuksia ja toimintakykyä erilaisissa ympäristöissä ja porukoissa sekä auttaa huoltajia vanhemmuudessa ja tukea kouluun tai muuhun elämäntilanteeseen liittyvissä tarpeissa. Luotsin yksi keskeinen kohderyhmä ovat yksinäiset ja syrjäänvetäytyvät nuoret.

Nuorisopalvelukokomaisuus on mukana myös Helsingin Ohjaamossa, jossa nuoret saavat tietoa, tukea ja apua erilaisiin elämäntilanteisiinsa yhdestä paikasta. Ohjaamon nuorisotyön yhtenä tavoitteena on ehkäistä nuorten yksinäisyyttä ja tarjota nuorelle mahdollisuuksia löytää kavereita, itselle sopivaa tekemistä, harrastuksia ja ryhmätoimintaa.

Helsingin kaupunki on käynnistänyt laajan ja kokonaisvaltaisen hankkeen, Mukana-ohjelman vuosille 2017–2021, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja nuorten syrjäytymisen haasteisiin. Hankeen toimenpidekokonaisuuksia ovat:

Liikuntapalvelukokonaisuus

Liikuntapalvelukokonaisuus tarjoavaa eri-ikäisille kohdennettuja matalan kynnyksen liikuntapalveluita mm. terveydenhuollon riskiryhmissä oleville. Easy Sport tarjoaa helppoa, monipuolista ja mielekästä liikuntaa alakoululaisille. Palvelu on edullista tai kokonaan maksutonta toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä helsinkiläisten urheiluseurojen kanssa. EasySport-liikuntakalenteri sisältää keväällä 2019 yli 140 matalankynnyksen liikuntaryhmää ympäri kaupunkia koulujen sekä liikuntapalvelujen tiloissa pääosin iltapäivisin koulupäivän jälkeen.

FunAction tarjoaa harrasteliikuntaa 13–17-vuotiaille nuorille. Toiminta on helppoa, hauskaa, monipuolista ja laadukasta matalankynnyksen liikuntaa, johon ei tarvitse ennakkoilmoittautua ja se käsittää noin 60 liikuntaryhmää. Toimintaan pääsee mukaan ostamalla 25 euroa maksavan FunAction-liikuntakortin sekä neljä euroa ladattavan asiakaskortin. Lisäksi nuorilla on mahdollisuus hakeutua maksuttomaan, yksilölliseen FunAction-liikuntaneuvontaan, jonka tavoitteena on liikuntaharrastuksen aloittaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

NYT-liikunnan päätoimina on viikoittainen liikuntatarjonta, joka kattaa noin 60 matalankynnyksen liikuntaryhmää ja nuorten liikuntaneuvontaa. Toimien toivotaan tavoittavan etenkin ennestään liikuntaa harrastamattomia helsinkiläisnuoria, sekä niitä joilla ei ole tällä hetkellä koulutus- tai työpaikkaa. Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina toiminnan järjestämisessä ovat helsinkiläiset liikuntaseurat. Tavoittaakseen kohderyhmäänsä NYT-liikunta toimii läheisessä yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Lisäksi hankkeen kohderyhmää tavoitellaan mm. TE-toimistoista, Ohjaamosta, Puolustusvoimien kutsunnoista, etsivästä nuorisotyön piiristä mm. Vamos-ryhmistä, Stadin ammattiopiston työpajoilta, Treenaamosta ja Osaamiskeskuksesta.

Nuorille suunnatun liikuntaneuvonnan tavoitteena on tukea nuoren yksilöllisiä voimavaroja henkilökohtaisen- ja ryhmäneuvonnan keinoin. Kyseessä kolmen kuukauden prosessi, joka tähtää nuoren arkiaktiivisuuden lisäämiseen liikunnan keinoin.

Liikuntaneuvonnan tukitoimina ovat mm. vertaisliikuntaryhmät. Matalan kynnyksen alueellisia liikuntapalveluja tarjotaan alueilla, joissa tarvitaan erityistä tukea. Valintaan on vaikuttanut alueen mm. sosioekonominen tausta. Alueet ovat: Jakomäki-Tapulikaupunki, Kaarela, Mellunkylä ja Vuosaari. Lisäksi liikuntapalvelut ovat kehittäneet vuodesta 2010 lähtien kohdennettuja liikuntaneuvonnan palveluketjurakenteita yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa mm. tyypin 2 diabetesriskissä oleville tai siihen jo sairastuneille, BMI yli 30 omaaville työikäisille sekä maahanmuuttajataustaisille helsinkiläisille.

Kirjastopalvelukokonaisuus

Kaupunginkirjaston osalta ihmisiä yhteen tuovia palveluja ovat ennen kaikkea kielikahvilat, joihin ovat suomea vasta opettelevien lisäksi tervetulleita myös äidinkielenään suomea puhuvat henkilöt. Ne toimivat kahdella tasolla, toisaalta puhutun suomen kielen treenauspaikkoina niille, jotka opettelevat suomen kieltä, että sosiaalisina foorumeina niin ”kantasuomalaisille” kuin muualta tänne muuttaneille. Kielikahvilat ovat siis paitsi kielikahviloita, myös kohtaamiskahviloita. Myös kirjastojen lukupiirit, esim. Novellikoukut, ovat matalan kynnyksen toimintaa, joka saattaa ihmisiä yhteen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Syrjäytyminen ja yksinäisyys on merkittävä ongelma. Kaupunki on käynnistänyt tai käynnistämässä toimenpideohjelmia, joissa huomioidaan syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisy sekä kaupunkilaisten kohtaamisen ja osallisuuden mahdollistaminen. Uusien kohtaamispaikkojen tai puhelinpalvelun perustamista nykyisten ja suunnitteilla olevien lisäksi ei kannateta. Olemassa olevista palveluista ja toimenpideohjelmista on tarpeellista viestiä tehokkaammin.

Riskiryhmien tehokkaampi huomioiminen palveluissa, palvelunsaannin helpottaminen, palveluohjaus ja arvostava asiakaspalvelu ovat keskeisiä asioita kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa sekä kaupungin toimenpideohjelmissa.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja puhelinpalvelu

Kaikki päiväkodit, koulut ja oppilaitokset toimivat lähtökohtaisesti matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina. Päiväkodeissa ja kouluissa perheet tavataan säännöllisesti muun muassa kasvatus- ja arviointikeskusteluissa sekä vanhempainilloissa. Lisäksi kouluissa on luokka- ja/tai vanhempaintoimikuntatoimintaa. Oppilaitoksissa järjestetään esimerkiksi avoimia ovia ja vanhempainiltoja.

Tämän lisäksi kaupungissa on lukuisia matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja eri-ikäisille helsinkiläisille, kuten esimerkiksi leikkipuistot, liikuntapaikat, nuorisotalot, kirjastot, kulttuuritalot, perhekeskukset ja asukastalot Helsingin Ohjaamo tarjoaa nuorille matalan kynnyksen palveluja ja toimii alustana muulle nuorten osallisuutta edistävälle toiminnalle. Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja tarjoavat myös monet kolmannen sektorin toimijat esimerkiksi Tyttöjen ja Poikien talot. Helsingin kaupungin osallisuusmallin mukaisesti kaupungin tiloja avataan asukas- ja yhteisötoiminnalle entistä laajemmin ja niiden varaamisesta tehdään helpompaa.

Kaupungin tarjoamassa puhelinpalvelussa huomioidaan myös tarvittava palveluohjaus. Asiantuntevaa puhelinpalvelua tarjoavat myös lukuisat kolmannen sektorin toimijat.

Toiminta ja toimenpideohjelmat

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja perheet pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa sekä järjestämään heille oikea-aikaisesti tarvittavat palvelut yhteistyössä lasten, nuorten, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa. Opiskeluhuolto toimii kouluissa ja oppilaitoksissa matalan kynnyksen syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ennaltaehkäisevänä palveluna. Opiskeluhuolto tarjoaa myös verkossa matalan kynnyksen palvelua ja palveluohjausta Jelppii- ja Toisen asteen yhteys -sivustojen kautta. Jelppii-sivustolle on tulossa chat, ja toiselle asteelle suunnitellaan mobiilisovellusta, jonka kautta nuori voi ottaa suoraan yhteyttä opiskeluhuollon henkilöstöön. Toimialan palveluissa asiakkaat kohdataan lähtökohtaisesti yhdenvertaisesti, arvostavasti ja empaattisesti. Syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäisyyn kiinnitetään huomiota myös kaupungin toimenpideohjelmissa.

Mukana-ohjelma, Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kaupunkistrategiahanke 2017–2021, pyrkii saamaan aikaan systeemisen muutoksen, jonka myötä lasten ja nuorten syrjäytyminen, ylisukupolvisen syrjäytymisen periytyminen ja alueellinen eriytyminen vähenevät Helsingissä. Ohjelma kattaa kaikki kaupungin toimialat. Ohjelmassa pyritään myös tunnistamaan riskiryhmiin kuuluvat ja kohdentamaan palveluja heille. Yksi ohjelman toimenpiteistä on Me-talon perustaminen Mellunmäkeen alueen eri-ikäisten asukkaiden asukaslähtöiseksi kohtaamispaikaksi. Mukana-ohjelmassa kehitetään myös kaupungin nuorille tarkoitettuja nettisivuja vastaamaan paremmin sirpaloituneen tiedon haasteeseen. Mukana-ohjelma on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä 28.1.2019.

Kaikkien toimialojen yhteistyönä tehtävä kaupunkitasoinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma 2019─2021 sisältä kaupunkistrategian pääpainopisteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Hyvinvointisuunnitelman rakentamisessa ja tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa huomioidaan laajasti syrjäytymisen ja yksinäisyyden ehkäiseminen sekä riskiryhmiin kuuluvien palvelut. Esimerkiksi opiskeluhuollon yhdeksi painopisteeksi on hyvinvointisuunnitelmassa nostettu sosiaalisen kiinnittymisen edistäminen ja siten yksinäisyyden ja koulupudokkuuden ehkäiseminen yhdessä koko koulun tai oppilaitoksen kanssa. Hyvinvointisuunnitelma valmistuu kevään 2019 aikana.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on toteuttajana myös esimerkiksi Liikkumisohjelmassa ja Stadin Ikäohjelmassa, joissa osallisuuden sekä palvelujen kehittämisen ja niiden saavutettavuuden teemat ovat esillä. Toimialan osallisuussuunnitelma vuosille 2019–2021 on esitelty joulukuussa 2018.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä riskiryhmät ja heidän palvelunsa huomioidaan kaupungin toimenpideohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Lautakunta pitää nykyisiä ja toimenpideohjelmissa kehitteillä olevia kohtaamispaikkoja ja puhelinpalvelua riittävinä sekä viestinnän tehostamista kaupungin tarjoamista kohtaamispaikoista ja palveluista kannatettavana. Lautakunta korostaa, että Helsingin kaupungin asiakaspalvelun on oltava yhdenvertaista, arvostavaa ja empaattista.