Hankesuunnitelma, metron kameravalvontajärjestelmän kehittäminen

HEL 2019-005340
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 10. / 90 §

Metron kameravalvontajärjestelmän kehittämistä koskeva hankesuunnitelma

Direktionen för trafikaffärsverket

Päätös

Liikenneliikelaitoksen johtokunta päätti hyväksyä metron kameravalvontajärjestelmän kehittämisen hankesuunnitelman 6.5.2019 esityksen mukaan niin, että hankkeen kokonaishinta yhteensä sisältäen suunnittelun, asennustyöt ja hankkeeseen sisältyvät erillishankinnat sekä hankintojen aikaiset lisä- ja muutostyöt on 3,48 milj. euroa (alv 0 %).

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän kameravalvontajärjestelmän uusimisella varmistetaan osaltaan metroliikenteen ja metroasemien turvallisuuden ylläpidon säilyminen korkeatasoisena. Yhtenäinen ja nykyaikainen kamerajärjestelmä koko nykyisen ja rakentuvan metroverkon alueella vähentää yhteensopivuusongelmia ja parantaa järjestelmän luotettavuutta kokonaisuutena.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §) todetaan, että Helsingin kaupungin tavoitteena on, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi Helsingissä. Päätösehdotus tukee tätä kaupunkistrategian tavoitetta ja on näin strategian mukainen.

Suhde muihin päätöksiin

HKL:n johtokunta päätti 12.5.2016, §, oikeuttaa Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) tekemään sopimuksen länsimetron metrojärjestelmän, -radan ja -asemien hallinnoinnista ja ylläpidosta Länsimetro Oy:n (LM) kanssa.

Kameravalvontajärjestelmän kehittämismallista on sovittu HKL:n ja LM:n välillä 2.5.2019.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

HKL käyttää kameravalvontajärjestelmää turvallisuusvalvonnan, teknisen valvonnan ja liikenteenohjauksen tarpeisiin sekä työturvallisuuden varmistamiseksi. Kameravalvontaa ei käytetä työnjohdollisiin tehtäviin.

Helsingin kantametron kameravalvontajärjestelmän keskus- ja valvomo laitteisto on uusittu viimeksi vuosien 2011-2013 aikana ja tulee teknisen käyttöikänsä päähän vuonna 2020. Nykyisessä järjestelmässä esiintyy toimintahäiriöitä aika ajoin, mikä haittaa HKL:n turva- ja metroliikennevalvomon työskentelyä.

Kantametron kameravalvontajärjestelmän uudistamisen myötä järjestelmän käyttövarmuus taataan vähintään vuoteen 2025 asti. Kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteiden tekninen käyttöikä on suhteellisen lyhyt laitteiden jatkuvan käytön ja rasituksen takia. Hankkeen tavoitteena on lisäksi varmistaa järjestelmän täydellinen yhteensopivuus länsimetron kameravalvontajärjestelmän kanssa.

Länsimetron ensimmäisen vaiheen keskuslaitteisto, eli palvelimet ja tallentimet, on hiukan uudempi kuin kantametron vastaavat, mutta nekin lähestyvät käyttöikänsä loppua vuoden 2020 jälkeen. Näiden uusiminen osana tätä hanketta on tarkoituksenmukaista, koska muuten jouduttaisiin todennäköisesti ylläpitämään kahta erillistä järjestelmää.

Länsimetron toisen vaiheen, Matinkylä – Kivenlahti, hankkeen yhteydessä järjestelmä laajenee merkittävästi. Toiminnallisista ja teknisistä syistä metron kameravalvontajärjestelmän tulisi olla yksi yhteisillä käyttölaitteilla käytettävä kokonaisuus. Muuten käyttäjille ja ylläpito-organisaatiolle aiheutuu ylimääräisiä vältettävissä olevia haasteita.

Kameravalvontajärjestelmän kehittämisen lopputuloksena metroliikenteen ja turvallisuuteen liittyvien valvomoiden henkilökunnan työskentely helpottuu toimintavarman ja luotettavan kameravalvontajärjestelmän avulla. Järjestelmän helppokäyttöinen käyttöliittymä mahdollistaa valvomohenkilökunnan nopeamman metroasemilla ja muissa yleisötiloissa tapahtuvien häiriötilanteiden ja turvallisuusuhkien havaitsemisen ja puuttumisen niihin. Metromatkustajien ja muun yleisön turvallisuus paranee.

Länsimetron toisen vaiheen, Matinkylä – Kivenlahti, kameravalvontajärjestelmän hankinta on järkevää toteuttaa samassa yhteydessä kuin kantametron ja länsimetron ensimmäisen vaiheen laitteistojen uusiminen, sillä nykyisen järjestelmän laajentaminen olisi kustannustehottomampi ratkaisu ja nykyisten käytössä olevien laitteiden uusiminen on väistämättä edessä.

Metron kameravalvontajärjestelmän kehittämisen toimenpiteet on tarkoituksenmukaista ohjelmoida toteutettavaksi yhteisenä hankkeena HKL:n ja LM:n kesken, jossa toteutuksen vetovastuu on HKL:llä hankkeen toteuttamisen koordinaation ja hankintaprosessin varmistamiseksi.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke muodostuu kolmesta osasta:

  1. kantametron ja muiden HKL:n kohteiden kamerajärjestelmän järjestelmäpäivitys, tallentimet ja palvelimet,
  2. länsimetron ensimmäisen vaiheen palvelimet ja tallentimet
  3. länsimetron toisen vaiheen kameravalvonnan rakentaminen

Lisäksi hankkeeseen liittyvässä hankintaprosessissa selvitetään järjestelmän huolto- ja ylläpitosopimuksen liittäminen osaksi tehtäviä hankintoja sekä optiomahdollisuudet seuraaville kokonaisuuksille:

  • liityntä metrojunien ja raitiovaunujen kameravalvontajärjestelmään,
  • kameravalvontakuvien siirtäminen mobiililaitteeseen,
  • turvavalvomon videoseinä ja
  • junankuljettajien näytöt asemille.

Hankkeen osassa 1) uusitaan kantametron, Ruoholahti – Mellunmäki/Vuosaari, sekä muiden HKL:n kohteiden kameravalvontajärjestelmän keskus- ja käyttölaitteet: palvelimet, tallentimet, työasemat ja esitysjärjestelmä. Tähän hankkeen osaan sisältyy lisäksi turvavalvomon työpöytien ja videoseinien siirtojen vaatimat ilmastointijärjestelmän muutostyöt.

Hankkeen osan 2) kustannukset ovat 0,84 milj. euroa. Hankkeen osan 2) kustannuksista HKL saa takaisin osan (arviolta 0,42 milj. eur) länsimetron hallinnointi ja ylläpitosopimuksen mukaisesti LM:ltä.

Hankkeen osassa 3) rakennetaan länsimetron toisen vaiheen, Matinkylä – Kivenlahti, ja Sammalvuoren varikon kameravalvontajärjestelmä kokonaisuudessaan sisältäen: kameroiden asennukset, keskus- ja käyttölaitteet ja tarvittavat asennukset valvomorakennuksessa.

Hankkeen kaikkien osakokonaisuuksien toteutus tapahtuu vuonna 2020. Länsimetron toisen vaiheen asennukset suoritetaan niin, että tämän alueen kameravalvontajärjestelmä voidaan kytkeä osaksi metron kameravalvontajärjestelmän kokonaisuutta hyvissä ajoin ennen länsimetron toisen vaiheen käyttöönottoa matkustajaliikenteessä.

Hankkeen toteuttamisella ei ole vaikutuksia metron matkustajaliikenteeseen.

Hankkeen kustannusten muodostuminen

Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu yhteensä 5,23 milj. euroa, joista 3,48 milj. euroa on HKL:n hallinnoimia investointeja ja niiden toteuttamista.

Vuodelle 2019 kohdistuu suunnittelun ja projektinjohdollisia kuluja n. 40.000 euroa. Vuodelle 2020 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon HKL:n talousarvioiden laatimisessa.

Hankkeen osan 1) kustannukset ovat 0,89 milj. euroa.

Hankkeen osan 2) kustannukset ovat 0,84 milj. euroa. Hankkeen osan 2) kustannuksista HKL laskuttaa osan (arviolta 0,42 milj. eur) länsimetron hallinnointi- ja ylläpitosopimuksen mukaisesti LM:ltä.

Hankkeen osan 3) kustannukset ovat 2,38 milj. euroa, joista HKL:n osuus on 0,63 milj. euroa. Muuten osan 3) kustannuksista vastaa LM suoraan.

Näiden lisäksi hankkeelle tulee n. 0,2 milj. euron hankevaraus.

Mahdollisten optioina hankittavien liittyvien investointien kustannukset on arvioitu yhteensä enintään 0,88 milj. euroksi. Mahdolliset huolto- ja ylläpitosopimuksen kustannukset ovat käyttötalousmenoja eikä niitä huomioida hankkeen investointikustannuksissa.

Hankkeen vaikutukset käyttötalouteen

Kamerajärjestelmän huolto- ja ylläpitosopimuksen kustannuksiksi on arvioitu 10 vuoden ajalle yhteensä 0,57 milj. euroa, joista takuuajalla yhteensä 0,12 milj. euroa ja viiden vuoden aikana tämän jälkeen yhteensä 0,45 milj. euroa. Näistä HKL:n osuus on arviolta 0,28 milj. euroa.

HKL:n osuus investointisummasta on n. 3,06 milj. euroa. Hanke aiheuttaa 5 vuoden poistoajalla tasapoistoina 0,61 milj. euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Korkomenoja aiheutuu arviolta 0,3 milj. euroa.

Lopulliset kustannukset jakautuvat HKL:n ja LM:n välillä valvontakohteiden lukumäärän suhteessa. HKL:n osuus menee osaksi HSL:n infralaskutusta infrasopimuksen mukaisesti.

Stäng

Detta beslut publicerades 24.05.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Föredragande

yksikön johtaja
Artturi Lähdetie

Mer information fås av

Magnus Blank, suunnittelija, puhelin: 09 310 35528

magnus.blank@hel.fi