Valtuustoaloite, LHBTIQ - turvapaikanhakijoiden majoitustilanteen saatavuuden ja turvallisuuden takaaminen
V 27.11.2019, Valtuutettu Nelli Ruotsalaisen aloite LHBTIQ-turvapaikanhakijoiden majoitustilanteen saatavuuden ja turvallisuuden takaamiseksi
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Veronika Honkasalon ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo valtuutettu Nelli Ruotsalaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Nelli Ruotsalainen ja 16 muuta valtuutettua esittävät, että Helsinki huomioi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden erityisen haavoittuvaisen aseman takaamalla turvallisen, hajasijoitetun ja pitkäaikaisen majoituksen saatavuuden pääkaupunkiseudulla.
Kaupunginhallitus viittaa sosiaali- ja terveyslautakunnalta saamaansa lausuntoon ja toteaa, että turvapaikanhakijoiden majoituksen ja muiden vastaanottopalvelujen järjestäminen perustuu vastaanottolakiin (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 746/2011). Kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava majoitetaan vastaanottokeskukseen tai hän voi järjestää majoituksensa itse yksityismajoituksessa. Yksityismajoituksessa asuville muut vastaanottopalvelut järjestetään siitä vastaanottokeskuksesta, jonka asiakkaaksi henkilö on rekisteröitynyt. Vastaanottotoiminnan rahoituksesta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta vastaa Maahanmuuttovirasto.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt (17.10.2016 § 896) Maahanmuuttoviraston ja Helsingin kaupungin välisen sopimuksen kansainvälistä suojelua hakevien ja tilapäisten suojelua saavien vastaanoton järjestämisestä. Sopimuksen mukaisesti vuoden 2019 aikana suljettiin Helsingin kaupungin vastaanottokeskuksen Kaarlenkadun 200 asiakaspaikan toimipiste. Samanaikaisesti suljettiin Suomen Punaisen Ristin Auramon 100 asiakaspaikan vastaanottokeskus. Näin ollen Helsingin kaupungin alueella väheni yhteensä 300 asiakaspaikkaa vuoden 2019 aikana. Helsingin alueella sijaitsevat vastaanottopalvelut koostuvat Helsingin kaupungin Uudenmaankadun 200 asiakaspaikan kauttakulkukeskuksesta ja Metsälässä sijaitsevasta yksityismajoituspalvelupisteestä. Helsingissä on yksityismajoituksessa syyskuun 2019 tilannekatsauksen mukaan noin 900 turvapaikanhakijaa.
Maahanmuuttovirasto edellyttää jokaiselta vastaanottokeskukselta löytyvän tarvittavat valmiudet ja ammattitaito huolehtia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien asiakkaiden palveluista ja tarpeista. Siirrettäessä asiakkaita kauttakulkukeskuksista odotusvaiheen vastaanottokeskuksiin heidän mahdolliset haavoittuvuutensa huomioidaan sekä asiakkaiden omien toiveiden että vastaanottokeskuksen moniammatillisen työryhmän arvion perusteella.
Maahanmuuttovirasto on varannut erityistä tukea tarvitseville turvapaikanhakijoille asiakaspaikkoja Helsingin, Tampereen ja Vaasan vastaanottokeskuksista. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva turvapaikanhakija voidaan majoittaa Helsingin Uudenmaankadun toimipisteeseen erityisestä syystä, kuten terapiasuhteen jatkuvuuden turvaamiseksi. Vuositasolla kuvatun kaltainen majoitustarve koskee Helsingissä muutamaa henkilöä. Vastaanottokeskusten sulkeminen ei ole vaikuttanut erityistä tukea tarvitsevien turvapaikanhakijoiden asiakaspaikkamäärään Helsingin vastaanottokeskuksessa. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan nykyiset valmiudet vastata erityistä tukea tarvitsevien turvapaikanhakijoiden vastaanottovaiheen tarpeisiin ovat Helsingissä hyvällä tasolla.
Vastaanottokeskusten turvallisuus on yksi vastaanottotoiminnan keskeisistä strategisista ja toiminnallisista päämääristä. Turvallisuuden toteutumista seurataan Maahanmuuttoviraston teettämillä säännöllisillä asiakaspalautekyselyillä, valvontakäynneillä ja turvallisuuspoikkeamista tehtävillä tapahtumailmoituksilla. Vuoden 2018 asiakaspalautekyselyn tulosten perusteella turvapaikanhakijat kokivat vastaanottokeskusten turvallisuuden olevan hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla. Valvontakäynneillä tai tapahtumailmoituksissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat turvallisuusongelmat eivät ole ilmiönä nousseet esiin.
Turvallinen majoitus voi toteutua sekä vastaanottokeskuksessa että asianmukaisesti järjestetyssä yksityismajoituksessa. Aloitteessa mainittu riski esimerkiksi taloudelliseen riistoon tai muuhun hyväksikäyttöön liittyy kuitenkin Maahanmuuttoviraston arvion mukaan yksityismajoitukseen, minkä vuoksi majoittuminen vastaanottokeskuksessa on usein asiakkaalle turvallisempi vaihtoehto. Halutessaan turvapaikanhakijalla on mahdollisuus palata yksityismajoituksesta vastaanottokeskusmajoitukseen koko turvapaikkaprosessinsa ajan. Vastaanottokeskusmajoitus voidaan toteuttaa myös niin sanotun hajasijoitusmallin mukaisesti esimerkiksi hyödyntämällä kunnan asuttamattomina olevia vuokra-asuntoja. Helsingin kaupungin haastava vuokra-asuntotilanne ei kuitenkaan sovellu kyseisen mallin toteuttamiseen.
Turvapaikanhakijalle osana vastaanottopalveluita tarjottava majoitus on väliaikaista. Turvapaikanhakija majoittuu odotusajan vastaanottokeskuksessa tai halutessaan yksityismajoituksessa turvapaikkaprosessin ajan. Kansainvälistä suojelua ja oleskelulupia koskevat päätökset tehdään Maahanmuuttovirastossa tai mahdollisesti valitusasteissa turvapaikkatutkinnassa kertyneen aineiston perusteella, eikä päätösten sisältöön ole vaikutusta sillä, minkä vastaanottokeskuksen asiakkaana turvapaikanhakija on ollut.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottokeskusten kapasiteetin sopeuttamisesta tarvittavaan asiakaspaikkamäärään ja henkilökunnan asianmukaisesta ohjeistamisesta haavoittuvuuksien tunnistamiseen liittyen. Nykyiset asiakaspaikkamäärät ja majoitusjärjestelyt vastaavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden majoitustarpeeseen valtakunnallisella tasolla.
Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin vastaanottokeskuksissa aktiivisesti toimitaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden majoitustilanteen parantamiseksi ja turvallisen turvapaikkaprosessin takaamiseksi. Kaupunginhallitus katsoo asiassa tehdyn kokonaisarvion perusteella, että nykyjärjestelyt vastaavat aloitteessa esiin nostettuihin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien turvapaikanhakijoiden turvallisen majoituksen ja tuen tarpeisiin Helsingissä.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Aiheesta on pyydetty lausunto sosiaali- ja terveyslautakunnalta. Vastaus on valmisteltu kaupunginkanslian elinkeino-osastolla.
Sosiaali- ja terveyslautakunta 10.09.2019 § 216
Lausunto
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi seuraavan lausunnon valtuutettu Nelli Ruotsalaisen ja 16 muun valtuutetun LHBTIQ-turvapaikanhakijoiden majoitustilanteen saatavuuden ja turvallisuuden takaamista koskevasta valtuustoaloitteesta:
”Turvapaikanhakijoiden majoituksen ja muiden vastaanottopalvelujen järjestäminen perustuu vastaanottolakiin (laki kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 746/2011). Kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava majoitetaan vastaanottokeskukseen tai hän voi järjestää majoituksensa itse yksityismajoituksessa. Yksityismajoituksessa asuville muut vastaanottopalvelut järjestetään siitä vastaanottokeskuksesta, jonka asiakkaaksi henkilö on rekisteröitynyt. Helsingin kaupunki järjestää majoitusta ja muita vastaanottopalveluja Maahanmuuttoviraston kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen. Vastaanottotoiminnan rahoituksesta, ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta vastaa Maahanmuuttovirasto.
Helsingin kaupungin alueella väheni yhteensä 300 turvapaikanhakijoiden majoituspaikkaa sen jälkeen kun Helsingin vastaanottokeskuksen Kaarlenkadun toimipiste (200 paikkaa) ja SPR:n Auramon vastaanottokeskus (100 paikkaa) suljettiin keväällä 2019. Helsingin vastaanottokeskus koostuu 1.6.2019 alkaen Punavuoren toimipisteestä (200 asiakaspaikkaa) ja Metsälässä sijaitsevasta yksityismajoituspalvelupisteestä (noin 1000 asiakasta). Punavuoren toimipiste on niin sanottu kauttakulkukeskus, jossa asiakkaat majoittuvat turvapaikkapuhutteluun saakka ja siirtyvät sen jälkeen odotusajan keskuksiin odottamaan päätöstä turvapaikkapuhuttelusta. Yksityismajoituspalvelupisteestä palvelut tarjotaan koko turvapaikkaprosessin ajan asiakkaille, jotka majoittuvat tuttavien tai sukulaisten luona Helsingissä.
Helsingin vastaanottokeskuksessa majoitus on järjestetty siten, että perheille on omat huoneet sekä naisille ja miehille erilliset huoneet. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille viestitetään yhdenvertaisesta kohtelusta sateenkaarilipuin yksiköiden seinillä. Asian tullessa puheeksi työntekijän tapaamisella asiakkaille kerrotaan Helsinki Pride -yhteisön (aiemmin HeSeta) toiminnasta.
Maahanmuuttoviraston tilannekeskus koordinoi asiakkaiden siirrot kauttakulkukeskuksista odotusvaiheen vastaanottokeskuksiin turvapaikkapuhuttelun jälkeen. Helsingin vastaanottokeskuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä tilannekeskuksen kanssa. Tilannekeskukselle viestitään asiakkaiden majoituksen järjestämiseen liittyvistä tarpeista sekä asiakkaiden toiveiden että vastaanottokeskuksen moniammatillisen työryhmän arvion perusteella. Maahanmuuttovirasto on varannut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen majoittamiseen paikkoja Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren toimipisteen lisäksi esimerkiksi Tampereen ja Vaasan vastaanottokeskuksista.
Maahanmuuttoviraston pyynnöstä Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren toimipisteessä on vakinaisesti majoittuneena muutamia asiakkaita johtuen heidän erityisen haavoittuvasta asemastaan tai palvelutarpeestaan. Joitakin traumatisoituneita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia asiakkaita on vakinaistettu terapiasuhteen jatkuvuuden turvaamiseksi. Vakinaistamispäätös tehdään vastaanottokeskuksen johtajan toimesta. Vakinaistamisvaiheessa ollaan yhteydessä maahanmuuttajapalveluihin ja kerrotaan mahdollisesta kuntapaikan ja asunnon tarpeesta myöhemmin. Helsingin tilanne vastaanottopalvelujen osalta on ollut hyvä, joten erityisen haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita on voinut jäädä Helsingin vastaanottokeskuksen palvelujen piiriin.
Osassa vastaanottokeskuksia, kuten Vaasan vastaanottokeskuksessa, asiakkaat majoitetaan kaupungin vuokra-asuntoihin. Helsingissä ei ole tyhjiä vuokra-asuntoja, joten vastaava malli ei ole mahdollinen. Hajasijoitetun majoituksen järjestäminen edellyttäisi myös uutta sopimusta vastaanottopalvelut kaupungilta ostavan Maahanmuuttoviraston kanssa.
Maahanmuuttovirasto ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tekevät säännöllisiä valvontakäyntejä vastaanottokeskuksiin. Valvontakäynneillä on todettu, että vähemmistöjen ja haavoittuviin ryhmiin kuuluvien asiakkaiden palvelut ovat Helsingissä hyvällä tasolla. Maahanmuuttoviraston vuosittain teettämän asiakaskyselyn perusteella Helsingin vastaanottokeskuksen asiakkaat taustasta riippumatta kokevat palvelut hyviksi ja asumisen vastaanottokeskuksessa turvalliseksi. Yksityismajoitukseen liittyy aloitteessa mainittu riski esimerkiksi taloudelliseen riistoon tai muuhun hyväksikäyttöön, minkä vuoksi majoittuminen vastaanottokeskuksessa voi olla monille asiakkaille turvallisempi vaihtoehto.
Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin vastaanottokeskuksissa aktiivisesti toimitaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden majoitustilanteen parantamiseksi ja turvallisen turvapaikkaprosessin takaamiseksi.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi
Turvallinen majoitus ja kiinnittyminen yhteisöön ovat keskeisiä tekijöitä kotoutumisen kannalta. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin varmistamiseksi vastaanottojärjestelmässä on tärkeää olla tietoa asiakasryhmän tarpeista ja heidän tukemisesta. Majoituksen järjestämisessä on huomioitava mahdollisuuksien mukaan asiakkaiden yksilölliset tarpeet samoin kuin muiden haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kohdalla. Turvallinen majoitus voi toteutua sekä vastaanottokeskuksessa että asianmukaisesti järjestetyssä yksityismajoituksessa."
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Katju Aro: Lisätään lausunnon viimeiseen kappaleeseen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraavaa: "Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että Helsinki varmistaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden majoituksen turvallisuuden ja kotoutumisen edellytykset seuraavia keinoilla:
- reagoimalla vastaanottopaikkojen vähenemiseen pyrkimällä vaikuttamaan siihen, että Maahanmuuttovirasto lisäisi vastaanottokeskuksiin majoituspaikkoja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville turvapaikanhakijoille koko turvapaikkaprosessin ajaksi
- vahvistamalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden varhaista tunnistamista lisäämällä toistuvaa tiedonsaantia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemasta Suomessa sekä ohjaamalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat oikeusavun ja erityistuen piiriin jo varhaisista signaaleista
- huomioimalla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien palveluiden ulkopuolelle joutuneiden turvapaikanhakijoiden erityisen haavoittuvan aseman perusteena kriisimajoituksen piiriin pääsemiseksi yhtäläisin oikeuksin lapsiperheiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien paperittomien kanssa."
Kannattaja: jäsen Sandra Hagman
Vastaehdotus 2:
Jäsen Sandra Hagman: Lisätään lausunnon viimeisen kappaleen loppuun ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia seuraava virke: "Lautakunta pitää tärkeänä, että Helsingin vastaanottokeskuksissa aktiivisesti toimitaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien turvapaikanhakijoiden majoitustilanteen parantamiseksi ja turvallisen turvapaikkaprosessin takaamiseksi."
Kannattaja: puheenjohtaja Sanna Vesikansa
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 1 (jäsen Katju Aro)
Jaa-äänet: 7
Tapio Bergholm, Cecilia Ehrnrooth, Sami Heistaro, Seija Muurinen, Aleksi Niskanen, Matias Pajula, Karita Toijonen
Ei-äänet: 4
Katju Aro, Leo Bergman, Sandra Hagman, Laura Nordström
Tyhjä: 2
Kati Juva, Sanna Vesikansa
Poissa: 0
Jäsen Katju Aron vastaehdotus hävisi esittelijän ehdotukselle äänin 4 - 7 (tyhjää 2).
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 2 (jäsen Sandra Hagman)
Jaa-äänet: 0
Ei-äänet: 11
Katju Aro, Tapio Bergholm, Leo Bergman, Cecilia Ehrnrooth, Sandra Hagman, Sami Heistaro, Kati Juva, Laura Nordström, Matias Pajula, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa
Tyhjä: 2
Seija Muurinen, Aleksi Niskanen
Poissa: 0
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Sandra Hagmanin vastaehdotuksen äänin 11 - 0 (tyhjää 2).
Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi asiasta hyväksytyn vastaehdotuksen osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.
20.08.2019 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sari Karisto, etelän aikuissosiaalityön päällikkö, puhelin: 310 37579
Kaisa Pasanen, johtava erityissuunnittelija, puhelin: 310 24222
Detta beslut publicerades 20.11.2019
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Ilkka Haahtela, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö, puhelin: 09 310 25565