Linjaukset nuorisoneuvoston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta lautakunnissa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Saatujen kokemusten ja kerätyn palautteen perusteella kevätkauden 2019 kestänyt kokeilu, jonka aikana nuorisoneuvoston keskuudestaan valitsemilla edustajilla on ollut läsnäolo- ja puheoikeus toimialalautakuntien kokouksissa, on syytä vakinaistaa.

Kokeilulle asetetut tavoitteet nuorisoneuvoston ja laajemminkin nuorten osallistumiselle ja ymmärryksen lisäämiselle kunnallisesta päätöksenteosta ovat toteutuneet. Sekä luottamushenkilöiden, nuorten että viranhaltijoiden näkemyksen mukaan nuorisoneuvoston edustajat ovat kokeilun aikana tuoneet lautakuntien työskentelyyn uusia näkökulmia sekä perusteltuja ja asiallisia kommentteja.

Linjaukset sisältävät pääperiaatteena, että valittavia edustajia on yhteensä kolme, jolloin edustajista muodostuu yhtenäinen joukko, joka voi yhdessä valmistautua kokouksiin ja seurata lautakunnan käsiteltäväksi tulevia asioita. Tästä joukosta mahdollisimman tasapuolisesti vuorotellen yksi edustaja osallistuu kokoukseen. Valittava malli vastaa kaupunkiympäristölautakunnassa ja kasvatus- ja koulutuslautakunnassa kokeiltua mallia.

Tärkeäksi koettu kummitoiminta jatkuu samalla tavalla kuin kokeilun aikana. Tarkemmista toimintatavoista sovitaan toimielinkohtaisesti, jotta kunkin toimielimen erityispiirteet voidaan ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon. Läsnäolo- ja puheoikeus ei edelleenkään sisällä mahdollisuutta tehdä tai kannattaa ehdotuksia taikka äänestää. Kuten kokeilunkin aikana, kokoukseen osallistuvalle nuorisoneuvoston edustajalle maksetaan saman suuruinen kokouspalkkio kuin kokoukseen osallistuvalle viranhaltijalle tai työntekijälle. Palkkio on tällä hetkellä 64,17 euroa (kaupunginhallitus 13.11.2017, 1051 §).

Asian tausta

Kaupungin johtoryhmän 24.9.2018 tekemän linjauksen mukaisesti keväällä 2019 toteutettiin kokeilu, jossa nuorisoneuvoston keskuudestaan valitsemille edustajille annettiin läsnäolo- ja puheoikeus toimialalautakuntien kokouksiin. Edustajien kokouskokoonpanossa ja kokouksiin valmistautumisessa käytettiin eri malleja.

Kokeilun tavoitteena oli, että nuorisoneuvoston edustajien ja samalla yleisesti nuorten tietämys kunnallisesta päätöksenteosta ja kaupungin toiminnasta kasvaa, heidän mahdollisuutensa vaikuttaa ja osallistua kunnalliseen päätöksentekoon kasvavat, sekä että edustajat saavat myönteisiä kokemuksia kunnalliseen päätöksentekoon osallistumisesta. Lisäksi tavoitteena oli, että lautakuntien käytännöt kehittyvät ja päätöksenteossa huomioidaan erilaiset näkökulmat laajemmin, kokeilu tuottaa vertailtavaa tietoa lautakuntien työskentelystä yleisellä tasolla ja tukee kunnallisen päätöksenteon avoimuutta sekä nuorisoneuvoston jäsenten kautta tietämys kunnallisesta päätöksenteosta välittyy myös muille kaupungin nuorille, esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Kokeilun arviointi

Kokeilusta laadittiin arviointiraportti (liite 1). Kokeilun arvioinnin aineistona käytettiin kokeiluun osallistuneille nuorisoneuvoston edustajille, toimialalautakuntien jäsenille ja varajäsenille sekä kokeiluun osallistuneille kaupungin työntekijöille ja viranhaltijoille suunnattujen kyselyjen tuloksia.

Kyselyjen perusteella kokeilu oli onnistunut. Nuorisoneuvoston edustajien osallistuminen ja ymmärrys päätöksenteosta on lisääntynyt sekä lautakuntien toiminta kehittynyt. He pitivät kummitoimintaa ja muutakin tukea tärkeänä. Kyselyjen vastauksissa esitettiin myös kehittämisehdotuksia erityisesti perehdyttämiseen ja viestintään.

Nuorisoneuvoston kommentit ja vastaus kommentteihin

Nuorisoneuvosto on puheenjohtajansa kautta kommentoinut linjausten valmistelua. Kommenteissa on todettu, että edustamiseen ei tulisi valita vain yhtä mallia, vaan mahdollista tulisi olla valita toimialakohtaisesti sopivin malli. Tämä koskee niin edustajaksi valittavan ryhmän suuruutta kuin kokoukseen kerrallaan osallistuvien edustajien määrää. Kommenteissa tuodaan esiin myös kritiikkiä sukupuolikiintiöiden tarpeellisuutta kohtaan sekä käytännön haasteita, jos kokousten valmisteluun tulisi osallistaa nuoria nuorisoneuvostoa laajemmin.

Huolimatta siitä, että eri toimialalautakuntien työskentelyssä on eroavaisuuksia, selkeämpää ja tarkoituksenmukaisempaa toimielintyöskentelyn kokonaisuuden kannalta on, että malleja on vain yksi. Kokouksessa edustajia olisi niin ikään vain yksi, jota muut kaksi edustajaa kulloinkin tukevat. Tällöin yhdellä edustajalla on selkeästi päävastuu kunkin kokouksen asioiden valmistelusta, kullakin vuorollaan. Kolmen henkilön ryhmässä vastuu kokonaisuudesta jakautuu kuitenkin riittävän laajalle.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) säädetyt sukupuolikiintiöt eivät suoraan sovellu edustajien valintaan. Ottaen kuitenkin huomioon lain tarkoitus mahdollisimman laajasta tasa-arvon huomioon ottamisesta kunnan toiminnassa sekä kaupungin tavoitteet nuorison tasa-arvoisessa osallistamisessa on perusteltua, että edustajien valinnassa pyritään vähintään mahdollisimman selkeään sukupuolten tasa-arvoon. Tarkoituksenmukaista nuorison laajan osallistamisen kannalta on niin ikään, että myös lautakuntavalmistelu pidetään mahdollisimman avoimena, vaikka on selvää, että valmistelutapahtumien järjestämiseen jokaisen lautakunnan kokouksen kohdalla ole aikaa tai muita resursseja.

Yhteys kaupunkistrategiaan

Kaupunkistrategian mukaan kaupunkia rakennetaan joka päivä yhdessä. Jokaisella helsinkiläisellä on oikeus tehdä vaikuttavia tekoja yhteisönsä hyväksi. Helsingin kaupungin tavoitteena on varmistaa toiminnassaan nuorten asianmukainen ja tehokas kuuleminen. Kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmallia kehitetään monin eri tavoin ja monesta eri näkökulmasta, jotta kuntalaisia saadaan aktivoitua osallistumaan itseään koskeviin ja kiinnostaviin asioihin. Päätös tukee kaupunkistrategian kirjausta nuorten osallistamisesta.

Asiaa koskeva lainsäädäntö

Kuntalain 26 §:n mukaan nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Päätös on linjassa lainsäädännössä asetettujen tavoitteiden kanssa.

Asian jatko

Kaupunginkanslian ja toimialojen on tarkoitus yhteistyössä suorittaa tarvittavat toimenpiteet kokeilun vakinaistamiseksi, toiminnan kehittämiseksi kyselyssä mainittuun suuntaan sekä tarkempien toimintatapojen sopimiseksi, jos kaupunginhallitus hyväksyy esitetyt linjaukset.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muulle kaupungin toimielimelle, viranhaltijalle tai luottamushenkilölle. Toimivaltaista viranomaista, joka päättäisi nuorisoneuvoston edustajien läsnäolo- ja puheoikeuden suhteesta kaupungin osallisuus- ja vuorovaikutusmalliin, ei ole määrätty, joten kaupunginhallitus on toimivaltainen antamaan asiassa periaatelinjaukset.

Varsinaisen päätöksen läsnäolo- ja puheoikeuden antamisesta tekee kuitenkin kukin toimialajohtaja, koska hallintosäännön 29 luvun 7 §:n 5 momentin mukaan muiden kuin hallintosäännössä erikseen oikeutettujen henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää toimialalautakuntien ja niiden jaostojen osalta toimialajohtaja.

Yhteisvalmistelu

Päätös on valmisteltu kaupunginkanslian hallinto-osaston ja viestintäosaston sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalvelukokonaisuuden yhteistyönä.

Detta beslut publicerades 25.07.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §