Toivomusponsi, perheolosuhteiden huomiointi eriarvoisuuden vähentämisessä ja riskinarvion käyttö ikääntyvien kaatumisen ehkäisyssä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsitellessään 19.6.2019 Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen: ”Hyväksyessään hyvinvointisuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus eriarvoisuuden vähentämisessä, lapsiperheiden tukemisessa ja pd-rahan käytössä huomioida yksinhuoltajuus ja vanhempien sairastaminen, jotka ovat tutkimusten mukaan suurimpia syitä lapsiperheköyhyyteen ja syrjäytymisriskiin. Lisäksi kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus ikääntyvän väestön kaatumisten ehkäisyssä riskiryhmien osalta toteuttaa Käypä hoito-suosituksen mukaista riskinarviota ja ehkäisytoimenpiteitä.” (Mari Rantanen)

Perheolosuhteiden huomioiminen eriarvoisuuden vähentämisessä

Helsingin hyvinvointisuunnitelman yhtenä painopisteenä on eriarvoisuuden vähentäminen. Tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja tietoon ja vaikuttavuuteen perustuvilla menetelmillä sekä turvata tulotasosta ja taustasta riippumatta yhdenvertainen palvelujen saatavuus eri väestöryhmissä.

Kaupungilla on käytössä myönteisen erityiskohtelun rahoitus alueiden välisen eriytymisen vähentämiseksi, jolla voidaan kohdentaa lisäresursseja palvelujen tuottamiseen niillä alueilla, joilla tukea tarvitsevia perheitä asuu eniten. Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on yhdessä toimialojen kanssa kehittänyt myönteisen erityiskohtelun eli tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisen laskentamalleja.

Useat sosiodemografiset tekijät ovat yhteydessä eriarvoisuuteen, lapsiperheköyhyyteen ja syrjäytymisriskiin. Tällaisia tekijöitä ovat myös yksinhuoltajuus ja vanhempien sairastavuus. Yksinhuoltajakotitalouksien osuus on huomioitu myönteisen erityiskohtelun rahoituksen kohdentamiseksi sosiaali- ja terveystoimialan perhepalveluille tuotetussa mallissa sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluille tuotetussa mallissa. Lisäksi malleissa on huomioitu asuinalueiden väestöpohjan väliset sosioekonomiset erot, jotka ovat tutkimusten perusteella yhteydessä sairastavuuteen ja hyvinvointivajeisiin, ja sitä kautta suurempaan palvelutarpeeseen. Tämänkaltaisia tekijöitä ovat muun muassa pienituloisuus, alhainen koulutustaso ja heikko työmarkkina-asema. Vanhempien sairastavutta ei ole malleissa suoraan huomioitu, sillä siitä ei ole saatavilla tietoja riittävän tarkalla aluejaolla.

Myönteisen erityiskohtelun laajuutta ja kohdentumista on kuvattu tarkemmin kaupunginvaltuuston päätöksessä 29.1.2020 § 20.

Riskiarvion käyttö ikääntyvien kaatumisen ehkäisyssä

Helsingin hyvinvointisuunnitelman painopiste ”elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat” tavoittelee Helsinkiä, jossa kaikki kaupunginosat ovat eläviä, viihtyisiä ja omaleimaisia ja asukkaat tuntevat kaupunginosan omakseen. Yhdyskuntasuunnittelulla ja ympäristön ylläpidolla vaikutetaan osaltaan kaupungin turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Tapaturmat niin liikenteessä kuin kotona ja vapaa-ajalla aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja sairaanhoidon tarvetta kaikenikäisille helsinkiläisille. Etenkin kaatumiset ja liukastumiset ovat yleisiä tapaturmia, minkä vuoksi niihin panostetaan toimialojen yhteistyönä viestinnällä sekä laatimalla suunnitelma liukastumisten ja koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisemiseksi.

Sosiaali- ja terveystoimessa henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti tunnistamaan kaatumisriski ja toteuttamaan kaatumista ehkäiseviä toimenpiteitä lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Toimialalla on käytössä RAI-arviointi kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa. Arvioinnin avulla saadaan kaatumisriskin arvio, jonka perusteella suunnitellaan moniammatillisesti korjaavia toimia IKINÄ-toimintamallin mukaisesti. Erityisen tärkeitä toimenpiteitä ovat tasapainon ja liikkumisen vahvistaminen sekä hyvän ravitsemuksen turvaaminen.

Palvelutarpeen arvioinnissa arvioidaan myös kaatumisen riskiä ja sovitaan korjaavista toimenpiteistä. Helsingin sairaalassa kaatumisriskiä arvioidaan FRAT-menetelmällä, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema lyhyt kaatumisvaaran arviointimenetelmä. Tiedot potilaan kaatumisvaarasta ja osastolla toteutetut yksilölliset toimenpiteet kaatumisen ehkäisemiseksi sekä jatkohoidoksi suositeltavat keinot ja ohjeet liikuntakyvyn ylläpitämiseksi siirtyvät kirjattuna jatkohoitopaikkaan tai kotihoitoon Pegasoksen loppuarviossa. Tulevaan Apotti-järjestelmään on integroitu kaatumisriskin arviointi.

Asia on valmisteltu kaupunginkanslian ja sosiaali- ja terveystoimialan kesken osana Helsingin hyvinvointisuunnitelmatyötä. Asiassa ei ole pyydetty lausuntoja toimialojen toimielimiltä.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä.

Detta beslut publicerades 08.06.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §