Vahingonkorvaus, henkilö- ja esinevahinko 1.7.2019, Helsinginkatu

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on kaatunut pyörällä 1.7.2019 klo 7.15 osoitteessa Helsinginkatu. Vaatimuksen mukaan hakija pyöräili Helsinginkatua alamäkeä Töölöön päin. Alamäen päättyessä rautatiesillan alle hakija kaatui varjossa olleiden kuoppien vuoksi. Kuopat sijaitsivat keskellä pyörätietä. Hakija on esittänyt kaupungille yhteensä 150,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Pelkkä vahinkopaikalla oleva kuoppa oleva kuoppa ei yksinään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (joka kuuluu hoitoluokkaan I) kevyen liikenteen väylän tyydyttävä kunto säilyy, vaikka sen päällysteessä olisi yksittäisiä viivahalkeamia joidenka urasyvyys on vähäinen.

Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä klo 7.15 sää on ollut lähes selkeä ja poutainen ja lämpötila on ollut 17,1°C. Vahinkopäivänä ei ole esiintynyt sateita.

Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan pyörätiellä on ollut erotusviivan vieressä pieni loiva painauma, joka on kuitenkin ollut niin matala, ettei siihen tarttuisi paikkamassa. Lisäksi asfaltin ja kiveyksen saumassa on pientä purkaumaa, joka on korjattu tarkastuksen yhteydessä. Purkauma on kuitenkin sijainnut aivan pyörätien reunassa, eikä siinä kuulu ajaa. Väylä on ollut liikenteellisesti vähintään tyydyttävässä kunnossa. Painaumasta tai purkaumasta ei ole tullut palautteita tai ilmoituksia asiakaspalveluun.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä. Tienkäyttäjän on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sovitettava tilannenopeus sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto ja sääolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja voi pysäyttää sen edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää laiminlyöntiä tai tuottamusta. Lisäksi toiminnan tai laiminlyönnin ja seurauksen välillä on oltava syy-yhteys. Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Painauma on sijainnut sillan alla, jossa on pimeää. Tällöin ajoneuvon käyttäjän olisi tullut sovittaa nopeus sellaiseksi, että mahdollisten esteiden havaitseminen olisi mahdollista. Kaupungin kunnossapitopiiri on ryhtynyt kunnossapitotoimiin saatuaan tiedon painaumasta. Painauma on kuitenkin ollut niin matala, ettei siihen olisi tarttunut paikkausmassa, joten tien voidaan katsoa olleen kunnossapitolain edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57