Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, 1.7.2019, Kalkkipaadentie 2, As Oy Kalkkipaadentie 2

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 9.8.2019 esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen kaupungin ylläpitämien sadevesijärjestelmien vuosikausia kestäneen puutteellisuuden vuoksi. Viimeksi 1.7.-2.7.2019 Kalkkipaadentien länsipäädyssä sadevedet ovat ohjautuneet väärin aiheuttaen maansortumaa ja painumaa pihalaatoille sekä muita mahdollisia, vielä erittelemättömiä vahinkoja kiinteistön alapohjassa. Helsingin kaupunki on suorittanut vahingonkorvausvaatimuksen esittäneelle kiinteistölle vahingonkorvausta aiemmista sadeveden aiheuttamista vahingoista vuonna 2011, jonka perusteella hakijan vaatimuksen mukaan kaupunki on syyllistynyt tuottamukseen. Vaatimuksessa vedotaan vesilakiin.

Vaatimuksessa esitetty vesilaki 11:2 ei ole enää voimassa.

Lehtisaari on pääosin edelleen Helsingin ja Vantaan seurakuntien omistuksessa. Seurakunnat ovat rakentaneet kadut Lehtisaareen 1960-luvulla vuosien 1962 ja 1963 tehtyjen katusuunnitelmien mukaisesti. Rakentaminen on tehty herkkää aluetta kunnioittaen, ilman suuria maansiirtotöitä ja alueen luonnollisia muotoja mukaillen.

Helsinki on tehnyt Kalkkipaadentiestä kadunpitopäätöksen 9.11.1965. Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty. Samasta ajankohdasta katsotaan katu luovutetuksi yleiseen käyttöön.

Hakijan 9.8.2019 esittämän vaatimuksen johdosta kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen ylläpidosta vastaavalta ja tilaavalta taholta. Saadun selvityksen mukaan Kalkkipaadentiellä on aikaisempien, vuosina 2009 ja 2011 tapahtuneiden vahinkojen jälkeen ryhdytty toimenpiteisiin. Alueelle on mm. lisätty sadevesikaivoja ja pintavesiä on ohjattu reunatuilla.

Hakijan tontti rajoittuu seurakuntien omistamiin maihin, puistoalueeseen. Osa ko. kiinteistön rakenteista sijaitsee puistoalueen puolella, yli tonttirajojen. Talon kulma on tien alimmalla kohdalla. Vieressä olevalla puistoalueella on aiemmin ollut kaavoitus myös toiselle tontille, tontti on myöhemmin poistettu ja alue kerää hulevesiä maaston viettäessä puistoon. Puistossa on paikoin myös avokalliota.

Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen säämittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä on satanut yhteensä 22,5 ml vettä. Sade on ollut runsaimmillaan 2.7.2019 aamupäivän aikana. Kaisaniemessä ei ole mitattu sateita 1.7.2019.

Helsingin sanomat uutisoi 2.7.2019 jo heti iltapäivällä ko. aamupäivän ukkosmyrskystä ja siihen liittyvistä sateista. Ukkosmyrsky oli pahimmillaan Espoon ja Meilahden välisellä alueella, missä myös Lehtisaari sijaitsee. Myrskyn kerrottiin aiheuttaneen mm. murskevyöryjä runsaan sateen vuoksi, sekä salaman tehneen reiän katuun. Kyseessä on siten ollut poikkeuksellisen runsas sade.

Ilmatieteenlaitos antaa sadevaroituksia aina, kun sademäärä ylittää 20 ml, sillä tällainen vesimäärä voi aiheuttaa tulvia varsinkin paikoissa, joihin vesi kerääntyy helposti. Tämä käy ilmi esimerkiksi Helsingin Sanomissa 23.8.2019 julkaistussa (Sade aiheutti ”valtavia vahinkoja” Helsingin rauta­tie­asemalla, metro liikennöi lauantaina mutta Rautatientorin metroasema pysyy suljettuna) artikkelissa.

Vuoden 2011 ja 2019 aikana Ilmatieteen laitos on mitannut useita runsaita vuorokautisia sateita Lehtisaarta lähinnä olevilla Espoon Tapiolan ja Kaisaniemen säämittausasemilla. Espoon Tapiolan mittausasema on perustettu vasta vuonna 2013. Viisi runsainta sademäärää ja -vuorokautta näillä asemilla:

Espoo Tapiola
Vuosi Kk Pv Rrday (mm)
2016 9 3 60,1
2019 8 22 44,8
2014 8 20 38,2
2016 6 16 38,1
2019 10 11 34,5

Helsinki Kaisaniemi
Vuosi Kk Pv Rrday (mm)
2011 8 22 52
2019 8 22 50,2
2013 8 13 43,3
2016 6 16 41,8
2016 9 3 37,6

Vaatimuksen esittäneen kiinteistön edustajalta on pyydetty lisätietoja kadulla tehtyjen korjausten jälkeisistä, 2011 ja 2019 välisenä aikana tapahtuneista sadevesien aiheuttamista vahingoista. Edustajan mukaan suurempia vaurioita ei kadulla vuoden 2011 jälkeen ole syntynyt. Pienempiä, lapiolla liikuteltavissa olevia mutakerroksen siirtymiä on kuitenkin ollut.

Edellisten selvitysten perusteella on selvää, että suurikaan vuorokautinen sademäärä ei ole ko. kiinteistön edustajan mukaan aiheuttanut vahinkoja 2011 korjausten jälkeen. Raju myrsky on 2.7.2019 aiheuttanut vesien tulvimista yleisesti vahinkoalueella ja sen lähistössä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 103 § mukaan kaupunki on velvollinen huolehtimaan hulevesien hallinnan järjestämisestä. Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmän hallinnasta sekä siihen kuuluvasta laitteistosta ja rakenteista. Esimerkiksi kiinteistön pihalla olevat ojat, kaivot, putket ja painanteet, salaojarakenteet ja perustusten kuivatukseen käytettävät, sekä muut huleveden johtamiseen ja käsittelyyn käytettävät rakenteet ovat kiinteistön vastuulla.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 16 §:n mukaan tontille on rakennettava hulevesi- ja rakennusten perustusten kuivatusjärjestelmä.

Pelastuslain (379/2011) 14 §:n mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan on osaltaan ehkäistävä vaaratilanteiden syntymistä ja varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa eli esimerkiksi tulvavahingon uhatessa. Vahinkoa kärsinyt kiinteistö ei ole ryhtynyt toimiin vähentääkseen itse vesivahinkojen riskiä, vaikka riski on ollut heidän tiedossaan jo pitkään.

Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta. Kaupunki on edellisten vahinkojen jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin sadevesien ohjaamiseksi. Kaupungille ei ole tullut tietoa korjausten jälkeisistä vahingoista ennen hakijan 9.8.2019 päivättyä vaatimusta.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon mm. katualueiden hoidon tarpeet.

Vahinko on aiheutunut luonnonvoimien seurauksena eikä ole ollut kaupungin toimin estettävissä.

Edellä esitetyn perusteella on jäänyt näyttämättä, että vaatimuksessa kuvattu vahinko olisi syy-yhteydessä katujen kunnossa- tai puhtaanapidon tai kaupungin hulevesijärjestelmän virheisiin tai laiminlyönteihin, tai liittyisi kaupungin hulevesijärjestelmän toimimattomuuteen tai muihin puutteisiin.

Kaupunki katsoo, ettei se ole korvausvelvollinen asiassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 103 §

Pelastuslaki (379/2011) 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57