Vahingonkorvaus, autovaurio 23.8.2019, Tehtaankatu 11, Ullanlinna

Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 23.8.2019 esittänyt kaupungille 16 000 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 23.8.2019 klo 8.55 ajettaessa Tehtaankadun ja Kapteeninkadun risteyksessä sijainneeseen vesilammikkoon. Kyseinen vesilammikko oli todella syvä ja Tehtaankatu 11 kohdalla auto sammui. Hakijan toimittaman lisäselvityksen mukaan hän seurasi muuta liikennettä eikä kohdassa olisi voinut toimia muulla tavoin. Lisäksi hakija on toimittanut Helsingin Sanomissa 23.8.2019 julkaistun artikkelin (Sade aiheutti ”valtavia vahinkoja” Helsingin rauta­tie­asemalla, metro liikennöi lauantaina mutta Rautatientorin metroasema pysyy suljettuna), jossa kerrotaan sateen aiheuttamista valtavista vahingoista Helsingissä.

Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon.

Ilmatieteenlaitoksen Kaisaniemen mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahinkopäivänä on satanut yhteensä 62 ml vettä, josta suurin osa satoi klo 07-09 välisenä aikana, jolloin myös vahinko sattui. Keskimääräinen sademäärä koko elokuun aikana vuosien 1981-2010 välillä on ollut noin 80 ml. Viime vuonna sademäärä koko elokuussa oli 52 ml ja vuonna 2019 sademäärä oli yhteensä 82 ml, mistä yhteensä 62 ml satoi vahinkopäivänä. Ilmatieteenlaitos antaa sadevaroituksia aina, kun sademäärä ylittää 20 ml, sillä tällainen vesimäärä voi aiheuttaa tulvia varsinkin paikoissa, joihin vesi kerääntyy helposti. Tämä käy ilmi esimerkiksi Helsingin Sanomissa 23.8.2019 julkaistussa (Sade aiheutti ”valtavia vahinkoja” Helsingin rauta­tie­asemalla, metro liikennöi lauantaina mutta Rautatientorin metroasema pysyy suljettuna) artikkelissa.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan perjantaina 23.8.2019 aamulla satoi muutamassa tunnissa pääkaupunkiseudulla koko elokuun sademäärän verran. Ympäri Helsinkiä ajoradat tulvivat, kuten mediassakin on kerrottu. Sadevesikaivot täyttyivät, koska vedet eivät pääse runkolinjaan siellä olevan vesimäärän vuoksi. Vahinkopaikalla sijaitsevissa kaivoissa ei ole todettu mitään vikaa, eikä niihin tarvitse kohdistaa mitään kunnossapidollisia toimenpiteitä.

Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004, s.16).

Hakijan ajoneuvo on vaurioitunut ajettaessa muun liikenteen mukana vesilammikkoon. Hakijan toimittamien valokuvien perusteella vesilammikko on ollut suuri ja vaatimuksen mukaan myös syvä. Hakijan mukaan muu toimintatapa ei olisi tullut kyseeseen, sillä kyseisessä kohdassa ei ollut sallittua tehdä u-käännöstä, eikä hän olisi voinut pysäyttää autoa, sillä arveli siitä koituvan vaaraa muille autoilijoille. Tieliikennelaki velvoittaa ajoneuvon kuljettaa pitämään ajoneuvon nopeuden sellaisena, että se voidaan pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla. Näin ollen havaitessaan lammikon hakijalla olisi ollut esimerkiksi mahdollisuus pysäyttää ajoneuvo ja laittaa hätävilkut päälle muita ajoneuvoja varoittaakseen. Ajoneuvon kuljettajalla on aina viimekädessä velvollisuus arvioida sitä, että onko matkan jatkaminen turvallista. Vesilammikkoon ajaminen on aina tietoinen riski, jonka johdosta ajoneuvoon voi aiheutua monenlaisia vaurioita.

Hakijan toimittaman lisäselvityksen mukaan raitiovaunukuljettaja ja alueella ollut kauppias kertoivat, että vahinkopaikalla on tapahtunut ennenkin saman tyyppisiä vahinkoja, sillä risteykseen kertyy vettä. Vahinkopaikka sijaitsee loivan alamäen ja siitä jatkuvan loivan ylämäen taitekohdassa. Tällaiseen kohtaan kertyy helposti vettä, eikä se ole kaupungin toimin estettävissä. Kunnossapitopiirin mukaan vahinkopaikan kaivoissa ei kuitenkaan ole todettu mitään korjattavaa vikaa ja tulviminen kadulla on tässä tapauksessa johtunut siitä, että runkolinjat ovat olleet poikkeuksellisen suuren vesimäärän vuoksi täynnä vettä, eikä vesi ole päässyt kadulta heti valumaan viemäriin. Hakijan toimittamista kuvista näkyy, että kaivonkansien suulle on kerääntynyt roskaa. Vahinkopaikalla katujen puhdistamisesta vastaavat kohdalla olevat kiinteistöt. Kuvissa kaivojen suulla näkyvä roska ei kuitenkaan ole voinut aiheuttanut kaivojen tukkeutumista eikä näin ollen myöskään tulvimista.

Asiassa saatujen selvitysten ja vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti (KKO 1980-II-20) perusteella ja vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Näin ollen kaupunki ei ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 § 6 luku 1

Tieliikennelaki (267/1981) 3 § 23 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57