Perusopetuksen kieliohjelma

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden perusopetuksen kieliohjelman 1.8.2020 alkaen. Kieliohjelman vaihtoehdot, joista koulu päättää opetussuunnitelmassaan, on kuvattu liitteessä Kielikylpyopetuksen kieliohjelma 1.8.2020 alkaen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kasvatuksen ja koulutuksen toimialalautakunnan jaostojen tehtävänä on päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta. Kielikylpyopetuksen yhtenäistä kieliohjelmaa on valmisteltu yhteistyössä koulujen johtokuntien kanssa ja yhtenäistämisen tavoitteena on varmistaa riittävä ruotsin kielen opetuksen määrä kaikissa kielikylpyopetusta antavissa kouluissa.

Helsingissä on seitsemän kielikylpyopetuksen polkua, jotka alkavat varhaiskasvatuksesta ja jatkuvat perusopetuksen loppuun asti. Kielikylpyopetukseen haetaan varhaiskasvatushakemuksella. Jokaiselle kielikylpyohjelmasta paikan saaneelle oppilaalle taataan paikka kielikylpyohjelman mukaisessa esi- ja perusopetuksessa. Kielikylpyohjelman mukaista perusopetusta annetaan Meilahden ala-asteen, Kallion ala-asteen, Lauttasaaren ala-asteen, Puotilan ala-asteen kouluissa, Taivallahden, Hiidenkiven ja Pasilan peruskouluissa sekä Meilahden ja Vartiokylän yläasteen kouluissa. Kielikylpyopetuksen mukaisen perusopetuksen ensimmäisellä luokalla aloittaa vuosittain 165 oppilasta. Aloituspaikkoja on lisätty pohjoiselle suurpiirille 1.8.2018 alkaen, mikä lisää aloituspaikkojen määrän 190 paikkaan ensimmäisten oppilaiden siirtyessä uudelta polulta perusopetukseen lukuvuonna 2023-2024.

Kielikylpyohjelman tavoitteena on, että suomenkielisessä perusopetuksessa opiskeleva oppilas saavuttaa perusopetuksen päätteeksi vahvan kielitaidon molemmissa kotimaisissa kielissä. Tavoitteeseen pyritään opettamalla kaikkia perusopetuksen opetussuunnitelmaan kuuluvia oppiaineita suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi oppilas opiskelee ruotsia yhtenä kieliohjelmaan kuuluvana kielenä.

Valtakunnallisen opetussuunnitelmassa määritellään ruotsin varhaisen täydellisen kielikylpyopetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohdat. Opetuksen järjestäjän tulee määritellä paikallisessa opetussuunnitelmassaan kielikylpykielen opetuksen sisällöt ja tuntimäärä. Valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa todetaan lisäksi, että kielikylpykieli on yleensä oppilaan A1-kieli.

Helsingin kaupungin opetussuunnitelmassa on määritelty suomen ja kirjallisuus oppiaineen suomeksi opetettavan osuuden vähimmäismäärä, mitä säätelee perusopetuslaki (Peruopetuslaki §10). Loput oppimäärään kuuluvista tunneista opetetaan ruotsiksi. Tunnit jakautuvat vuosiluokittain Helsingin kielikylpyohjelmassa seuraavasti:

• vuosiluokilla 1–2
  • suomeksi: yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia
  • ruotsiksi: yhteensä 10 vuosiviikkotuntia
• vuosiluokilla 3–6
  • suomeksi: yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia
  • ruotsiksi: yhteensä 2 vuosiviikkotuntia
• vuosiluokilla 7–9
  • suomeksi: yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia
  • ruotsiksi: yhteensä 1 vuosiviikkotuntia.

Suomen kieli ja kirjallisuus -oppiaineen ruotsiksi opetettavan osuuden lisäksi kielikylpyopetukseen osallistuvat oppilaat opiskelevat ruotsia A1-kielenä, A2-kielenä tai B1-kielenä.

Kielikylpyopetukseen osallistuvien oppilaiden ruotsin kielen kehityksen kannalta on tärkeää, että vuosiluokilla 3-6 ruotsin kielen opetusta annetaan riittävä määrä, jotta oppilaan kielitaito ruotsin kielessä kehittyy siten, että oppilaalla on edellytykset opiskella oppiaineiden sisältöjä sekä suomeksi että ruotsiksi. Kielikylvyn yhtenäinen kieliohjelma, jonka kahdesta vaihtoehdosta koulu valitsee toisen, takaa vuosiluokkien 3-6 ajalle riittävän määrän opetusta ruotsin kielessä.

Kielikylpyopetusta tarjoavissa kouluissa on tarjottu mahdollisuus opiskella useampaa A1-kieltä ja/tai A2-kieltä kielikylpyopetukseen osallistuville oppilaille, mikä on edelleen uuden yhtenäisen kieliohjelmankin jälkeen mahdollista. Koulut päättävät tästä opetussuunnitelmassaan.

Esityksen valmisteluprosessi

Lukuvuonna 2017-2018 perustettu kielikylpyopetuksen kehittäjäryhmä, johon kuuluu opettajia, rehtoreita ja päiväkodin johtajia, toi esille huolen vuosiluokkien 3-6 ruotsin opetuksen määrästä kielikylpyopetukseen osallistuvilla oppilailla niissä tilanteissa, kun ruotsin opetukseen käytetään vain B1-ruotsin tuntimäärä. Syksyllä 2018 kartoitettiin kaikkien kielikylpyopetusta antavien koulujen kieliohjelma ja todettiin, että ruotsin opetuksen määrässä on eroja. Kartoituksen pohjalta koottiin rehtorityöryhmässä kaksi vaihtoehtoista kielikylpyoppilaiden kieliohjelmaa:

• Vaihtoehto A: ruotsin opetukseen käytetään B1-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi
• Vaihtoehto B: ruotsin opetukseen käytetään A1-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi.

Kieliohjelmat esiteltiin koulujen johtokunnille helmikuussa 2019 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Keskustelutilaisuudessa ensimmäistä ohjelmaa, jossa ruotsin opetukseen käytetään B1-kielen oppimäärän tunnit, pidettiin liian vähäisenä määränä. Keskustelutilaisuudessa nousi esille kaksi vaihtoehtoisesta kielikylpyopetuksen kieliohjelmaa:

• Vaihtoehto A: ruotsin opetukseen käytetään A1-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi
• Vaihtoehto B: ruotsin opetukseen käytetään A2-kielen oppimäärän tunnit suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän ruotsinkielisen osuuden lisäksi.

Näistä kahdesta vaihtoehtoisesta kielikylpyopetuksen ohjelmasta pyydettiin koulujen johtokunnilta lausuntoa toukokuussa 2019. Koulujen johtokunnista viisi piti vaihtoehtoa A sopivana koulunsa kielikylpyopetukseen osallistuville oppilaille ja neljä vaihtoehtoa B. Koulujen johtokuntien lausunnot ovat liitteinä.

Detta beslut publicerades 25.09.2019

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §