Ryhmäaloite/Vihr, Helsinkiin 100 000 uutta puuta

HEL 2019-009557
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 8. / 239 §

Den av Gröna fullmäktigegruppen väckta gruppmotionen om 100 000 nya träd till Helsingfors

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade gruppmotionen som slutbehandlad.

Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av motionen att det utreds om det vid den fortsatta planeringen går att införa en praxis enligt vilken det t.ex. för varje helsingforsare som föds kan registreras eller utses ett eget träd under födelseåret bland de träd som i varje fall planteras. (Pilvi Torsti)

Behandling

Ledamoten Pilvi Torsti understödd av ledamoten Pentti Arajärvi föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av motionen att det utreds om det vid den fortsatta planeringen går att införa en praxis enligt vilken det t.ex. för varje helsingforsare som föds kan registreras eller utses ett eget träd under födelseåret bland de träd som i varje fall planteras.

Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

2 omröstningen

Ledamoten Pilvi Torstis förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av motionen att det utreds om det vid den fortsatta planeringen går att införa en praxis enligt vilken det t.ex. för varje helsingforsare som föds kan registreras eller utses ett eget träd under födelseåret bland de träd som i varje fall planteras..
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 46
Zahra Abdulla, Alviina Alametsä, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Katju Aro, Eva Biaudet, Silja Borgarsdottir Sandelin, Laura Finne-Elonen, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Kaisa Hernberg, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Abdirahim Husu Hussein, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Emma Kari, Otso Kivekäs, Dan Koivulaakso, Vesa Korkkula, Johanna Laisaari, Petra Malin, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Johanna Nuorteva, Maria Ohisalo, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Marcus Rantala, Nasima Razmyar, Suldaan Said Ahmed, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Sampo Terho, Pilvi Torsti, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Sanna Vesikansa, Anna Vuorjoki, Paavo Väyrynen, Ozan Yanar

Nej-röster: 7
Mika Ebeling, Pia Kopra, Otto Meri, Dani Niskanen, Mika Raatikainen, Wille Rydman, Matias Turkkila

Blanka: 29
Ted Apter, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Joel Harkimo, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Tapio Klemetti, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Heimo Laaksonen, Seija Muurinen, Hannu Oskala, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Tuomas Rantanen, Laura Rissanen, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Osmo Soininvaara, Ulla-Marja Urho, Jan Vapaavuori, Laura Varjokari

Frånvarande: 3
Risto Rautava, Leo Stranius, Sinikka Vepsä

Stadsfullmäktige godkände ledamoten Pilvi Torstis förslag till hemställningskläm.

Se röstningsresultatet i tabellform

Äänestys 1

Ja: Stadsfullmäktige förutsätter vid godkännandet av motionen att det utreds om det vid den fortsatta planeringen går att införa en praxis enligt vilken det t.ex. för varje helsingforsare som föds kan registreras eller utses ett eget träd under födelseåret.

Nej: Motsätter sig

Medlem Fullmäktigegrupp
Abdulla, Zahra Ej fullmäktigegrupp
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Aro, Katju Ej fullmäktigegrupp
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Finne-Elonen, Laura Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Haatainen, Tuula Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Harjanne, Atte Vihreä valtuustoryhmä
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Hernberg, Kaisa Ej fullmäktigegrupp
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hussein, Abdirahim Husu Ej fullmäktigegrupp
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Järvinen, Jukka Ej fullmäktigegrupp
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Koivulaakso, Dan Ej fullmäktigegrupp
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Laisaari, Johanna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Ohisalo, Maria Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantala, Marcus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Razmyar, Nasima Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Said Ahmed, Suldaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Silvo, Satu Ej fullmäktigegrupp
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Sydänmaa, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Taipale, Ilkka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Terho, Sampo Ej fullmäktigegrupp
Torsti, Pilvi Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vesikansa, Sanna Ej fullmäktigegrupp
Vuorjoki, Anna Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Väyrynen, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Turkkila, Matias Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Apter, Ted Kokoomuksen valtuustoryhmä
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Chydenius, Jussi Vihreä valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Klemetti, Tapio Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kolbe, Laura Keskustan valtuustoryhmä
Koskinen, Kauko Ej fullmäktigegrupp
Koulumies, Terhi Ej fullmäktigegrupp
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Oskala, Hannu Vihreä valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Ej fullmäktigegrupp
Parpala, Matti Ej fullmäktigegrupp
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Ej fullmäktigegrupp
Soininvaara, Osmo Vihreä valtuustoryhmä
Urho, Ulla-Marja Ej fullmäktigegrupp
Vapaavuori, Jan Ej fullmäktigegrupp
Varjokari, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Stranius, Leo Vihreä valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Vihreä valtuustoryhmä 12 0 5 1
Ej fullmäktigegrupp 11 0 7 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 9 0 0 1
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 7 0 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 6 0 0 0
Keskustan valtuustoryhmä 1 0 1 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 0 2 13 1
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 0 1 0 0
Liike Nyt Helsinki 0 0 1 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 4 2 0
Stäng

Framställningen stämmer överens med förslaget.

Stäng

Gröna fullmäktigegruppen föreslår i en gruppmotion att 100 000 träd planteras i Helsingfors för att öka stadens trivsel, stadsbornas välbefinnande och bekämpa klimatförändringen och dess bieffekter. Liknande mål har ställts upp internationellt i många städer. Förutom stadens egna åtgärder kan samarbete genomföras med företag, fastighetsägare och stadsbor.

En del av målet att plantera 100 000 träd kan uppfyllas under de närmaste åren genom att nätverket av skogs- och trädbestånd i Helsingfors kompletteras på de ställen som enligt arbetet inom ängsnätverket ska planteras med skog, i grön- och gatuområden och längs med stadsboulevarderna och genom att Östersundoms ekologiska förbindelser förbättras. Det är meningen att öka antalet träd och olika trädarter i grönområdena och gatuområdena i den byggda miljön där det finns tillräckligt med växt- och rotutrymme för träden. Träden ska planteras på sådana ställen där träd kan växa och utvecklas. I planeringen och byggandet bevaras det befintliga, livskraftiga trädbeståndet som en del av stadslandskapet alltid då det är möjligt. Helsingfors nätverk av skogar och träd ska också granskas med kvalitativa kriterier, till exempel genom bedömning av krontaket. Helsingfors planterar uppskattningsvis 100 000 träd under de följande 15 åren.

Det är viktigt att utformningen av gatornas underjordiska infrastruktur, av gatuträd och av andra grönanläggningar utvecklas tillsammans för att skapa en grönare ny stad. Områden där samordning kan ske på ett nytt sätt är exempelvis Ärtholmen och Hagnäskajen. Dessutom bör man välja några gator som inte är så livligt trafikerade, och vid dem planera och plantera nya träd. När värmeböljorna ökar kan man med hjälp av träd kan skapa skyddade och skuggiga platser i parker, särskilt i närheten av lekplatser för barn, daghem och de äldres servicehus.

Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Stadsstyrelsens svar stämmer överens med nämndens utlåtande.

Enligt 30 kap. 12 § i förvaltningsstadgan kan en fullmäktigegrupp väcka en gruppmotion. En gruppmotion är en motion som undertecknats av mer än hälften av fullmäktigegruppens medlemmar och som har rubriken gruppmotion. En gruppmotion inlämnas till ordföranden av fullmäktigegruppens ordförande eller vice ordförande. En fullmäktigegrupp får väcka fyra gruppmotioner under en fullmäktigeperiod. Stadsstyrelsen ska förelägga fullmäktige en gruppmotion på det sätt som föreskrivs i 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan om behandlingen av en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter. Stadsstyrelsen ska förelägga fullmäktige en gruppmotion på det sätt som i 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan är föreskrivet om behandlingen av en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsfullmäktiges ordförande beslutade 15.4.2020, § 3, att stadsstyrelsen senast 7.10.2020 bör förelägga stadsfullmäktige de i 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan avsedda fullmäktigemotioner för vilka den utsatta tiden för detta är 1.4–7.10.2020. Enligt 30 kap. 20 § i förvaltningsstadgan kan stadsfullmäktiges ordförande av särskilda skäl bevilja stadsstyrelsen tillstånd att överskrida de utsatta tiderna i 30 kap. Tidsfristen har redan tidigare överskridits då stadsmiljönämnden bordlagt ärendet.

Stäng

Kaupunginhallitus 21.09.2020 § 559

Esitys

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo ryhmäaloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36550

timo.linden@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 04.02.2020 § 56

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Puut tuottavat monia hyötyjä myös kaupungissa: puut luovat osaltaan kaupunkiin viihtyisyyttä ja ovat merkittävä osa kaupunkiluontoa, ne sitovat hiiltä hilliten ilmastonmuutosta ja siitä aiheutuvia haittoja. Puita kannattaa istuttaa aina, kun niille on tilaa kasvaa ja kehittyä. Myös olevia, istutettuja puita ylläpidetään ja metsäluontoa hoidetaan kestävästi ja monimuotoisuutta lisäten. Puita ja metsiä koskevia linjauksia on viime vuosina kehitetty. Metsäverkoston kehittäminen on otettu huomioon Yleiskaava 2016:ssa ja Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa, johon perustuen metsäisten alueiden suojeluala on kaksinkertaistumassa.

Mihin uusia puita voi istuttaa

Helsinki on poikkeuksellisen puustoinen pääkaupunki ja metsäpinta-alaa on paljon. Helsingin kaupunki omistaa yhteensä noin 10 000 hehtaaria metsiä, jotka on osoitettu virkistyskäyttöön. Kaupunkialueella on noin 4 600 hehtaaria kaupunkimetsiä, ja lähikuntien alueella on noin 5 300 hehtaaria ulkoilumetsiä. Helsingin metsät ovat yleisesti kauttaaltaan puustoisia ja uusien puiden istuttaminen onnistuu vain silloin, kun olemassa olevaa puustoa poistuu esimerkiksi metsätuhojen seurauksena.

Metsien lisäksi monilajiset kaupunkipuuistutukset ovat Helsingin erityispiirre. Helsingissä kasvaa tällä hetkellä arviolta noin 30 000 katupuuta ja noin 200 000 puistopuuta. Vuosittain uusia katu- ja puistopuita istutetaan yhteensä noin 1 000 kappaletta. Tonttipuiden määrästä ei ole arviota.

Kaupunkiympäristön toimiala istuttaa tällä hetkellä puita enimmillään noin 11 000 kappaletta vuodessa. Näistä suurin osa, noin 90 %, on metsätaimia.

Tulevina vuosina kokonaan uusia puuistutuksia toteutetaan Helsingin metsä- ja puustoisen verkoston täydentämiseksi. Yleiskaavan kaupunkiluonnon teemakartta osoittaa metsäverkostoyhteydet, jotka säilyvät. Tarvittaessa niitä täydennysistutetaan ekologisiksi yhteyksiksi. Kaupunkitila ja maisemasuunnittelu -palvelussa suunnitellaan yhdessä muun maankäytön suunnittelun kanssa myös täydennysistutettavia metsäisiä kohteita.

Verkostoa täydentävillä istutuksilla lisätään kaupunkipuustoa harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa puustolla on edellytykset kasvaa hyvin ja toimia sekä ekologisten yhteyksien turvaamisessa että ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi Östersundomin yhteisessä yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu merkittävät ekologiset yhteydet kaava-alueella. Nämä pohjois-eteläsuuntaiset yhteydet ovat pääosin metsäisinä kehitettäviä yhteyksiä. Tavoitteena on niiden säilyttäminen tai kehittäminen riittävän puustoisina ja leveinä. Käytännössä tämä tarkoittaa joidenkin nykyisin avoimien paikkojen istuttamista puuntaimilla.

Helsingin niittyverkostoa koskeva selvitys- ja kehittämistyö käynnistyy vuonna 2020. Työssä tarkastellaan nykyisiä avoimia alueita ja niiden muodostamaa verkostoa. Tavoitteena on edelleenkin säilyttää Helsingin keskeisimmät avoimet alueet ja kytkeä verkoston osia toisiinsa. Työn yhteydessä arvioidaan myös metsittämiseen soveltuvat alueet.

Osallistuvan budjetoinnin Oma Stadi -äänestyksen läpi menneissä, koko kaupunkia koskevissa ehdotuksissa on myös puiden istuttamista koskevia ehdotuksia, jotka toteutetaan mahdollisimman pian.

Puiden istuttaminen vaatii suunnittelua

Kaupunkiympäristössä puiden istuttamisen rajoittavin tekijä on tila. Aloitteessa ehdotettu 100 000 uuden puun istuttaminen vaatii jo istutusvaiheessa tilaa useita kymmeniä hehtaareja: metsätaimilla toteutettuna tilan tarve olisi noin 50 hehtaaria ja katu- ja puistopuun taimilla noin 90 hehtaaria.

Kaava-alueilla puiden istuttaminen määritellään maankäytön eri suunnitteluvaiheissa, joissa myös huomioidaan kaavoituksen tulevat tarpeet ja rakentamisen aikataulu lähivuosikymmenten osalta. Taimien kasvaminen elinvoimaisiksi puiksi edellyttää vuosikymmenten ajan kasvutilaa, kasvurauhaa ja tiiviissä kaupunkiympäristössä myös onnistuneita hoitotoimenpiteitä. Istuttaminen on vain murto-osa puun pitkästä elinkaaresta. Puita tulisikin kaupungissa istuttaa vain sellaisiin paikkoihin, missä niillä on tilaa kasvaa ja kehittyä.

Kaupunki hoitaa kaupunkimetsiä ja ulkoilualueiden metsiä luonnonhoidon linjausten, metsien hoidon työohjeiden ja LUMO-ohjelman mukaisesti luonnonmukaisin ja pienipiirteisin menetelmin edistäen luonnon monimuotoisuutta. Koska kaupungin metsissä ei ole enää viime vuosikymmeninä tehty laajoja, metsämaisemaa rikkovia uudistusaukkoja, on puuston uudistuminen ja nuoren metsän jatkokehitys pyritty takaamaan muilla keinoin. Puustoa uudistetaan metsissä jo olevaa, luontaisesti syntynyttä taimiainesta hyödyntäen aina, kun se on mahdollista. Tarvittaessa puuston uudistumista tuetaan täydennysistutuksin. Puiden istuttaminen on metsien uudistamistapana ainoastaan silloin, kun on tapahtunut metsätuho tai puustoa uudistetaan pienaukoin, joiden enimmäiskoko on rajattu 0,3 hehtaariin. Pienaukoilla uudistamista joudutaan käyttämään esimerkiksi, kun vanhaa ja vaaralliseksi heikentynyttä puustoa uudistetaan paikoissa, joissa ei ole muodostunut taimiaineista lainkaan varjostavan puuston alle. Tällöin uudistettavalle alalle valitaan kasvupaikalle ja maaperään sopivat puulajit ja ne istutetaan metsitystiheydellä, joka on noin 1600–2000 tainta hehtaaria kohden.

Katupuiden istuttamisen edellytyksenä on se, että kaduilla on varattu tilaa katupuuistutuksia varten. Katusuunnitelmissa osoitetaan puiden istutuspaikat. Katupuut istutetaan minimissään kolmen metrin levyisiin istutuskaistoihin, jolloin puille saadaan riittävä kuutiomäärä kasvualustaa. Puu tarvitsee maan laadusta ja puulajin koosta riippuen 9–25 kuutiometriä kasvualustaa. Varsinaisen istutuskaistan tilavarauksen lisäksi on varmistettava, miten puiden sijoitteluun vaikuttavat kadun muut toiminnot, kuten kunnallistekniikka, huollon ja eri liikkumismuotojen vaatima tila, mahdolliset kansirakenteet, näkemäalueet, maanalaiset tilat, pysäkit ja kadunkalusteet, kadunvarsipysäköinti, valaistusratkaisut, liikennemerkit, ilmajohdot sekä mainostaulut. Edellä luetelluista tekijöistä johtuen olemassa olevilla kaduilla puiden määrän lisääminen on haasteellista ja joskus mahdotonta.

Tonteilla istutettavien puiden määrää voidaan ohjata asemakaavoituksen yhteydessä puita säilyttävillä tai niitä istuttamaan ohjaavilla kaavamerkinnöillä tai viherkerroinmääräyksen avulla. Viherkerroinmääräyksessä määritellään tietty korttelialueen vihertehokkuuden tavoitetaso numeerisena. Tämä ohjaa säilyttämään tai istuttamaan tietyn määrän viherrakennetta, esimerkiksi puita, tontin pihasuunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.

Puistossa puiden määrää on helpompi lisätä kuin katuympäristössä ja tonteilla. Puistopuidenkin istuttaminen on suunnitelmallista toimintaa, sillä kasvillisuuden ohella puistoihin varataan tilaa erilaisia toimintoja varten kuten tilaa leikille, liikunnalle, pelaamiselle ja käytäville. Puiden istutuspaikat ja lajit määritellään puistosuunnitelmassa.

Uusia puiden istutuspaikkoja etsittäessä on hyvä muistaa, että kaupungissa on myös luontoarvoiltaan, kaupunkikuvaltaan ja kulttuurihistorialtaan arvokkaita avoimia alueita, joihin puita ei istuteta. Niityt, metsäaukiot, pellot ja avoimet ranta-alueet tarjoavat elinympäristöjä lajeille, jotka eivät viihdy puustoisilla kasvupaikoilla. Näissä ympäristöissä elää myös harvinaisia ja uhanalaisia eliölajeja. Avoimet alueet puistoissa ovat usein monikäyttönurmia, joiden toiminnallinen arvo on suuri asukkaille.

Kaupunkitilassa, kuten puistoissa ja kaduilla, tulisi huomioida, että kaupunkimaisemassa avoimiksi suunnitellut alueet ja näkymät säilyvät myös tulevaisuudessa. Maisemapeltojen ja niittyjen metsittämismahdollisuudet selvitetään aina aluesuunnitelmien laadinnan yhteydessä.

Puiden koko elinkaari otetaan huomioon

Puiden istuttamisella on paljon myönteisiä vaikutuksia. Pelkkä puiden määrän lisääminen ei kuitenkaan takaa, että hyödyt toteutuvat. Suurikokoiset puut ovat pienikokoisia puita tehokkaampia ekosysteemipalvelun tuottajia; latvuspeittävyys on suoraan suhteessa puista saataviin hyötyihin. Latvuspeittävyys onkin kappalemäärän sijaan parempi mittari puista saatavien ekosysteemipalvelujen arvioinnissa.

Helsingin nykyiset viheralueet puineen sekä niiden kasvupaikan maaperä toimivat tärkeänä hiilinieluna ja hiilivarastona torjumassa ilmastonmuutosta. Kestää vuosikymmeniä ennen kuin istutetut puuntaimet ovat kasvaneet merkittäviksi hiilen sitojiksi. Mitä rakennetumpaan ympäristöön puut istutetaan, sitä pidempi aika tarvitaan tähän, sillä katu- ja puistopuiden istuttamisella ja kasvattamisella on yllättävän suuri hiilijalanjälki.

Samaan aikaan kun pohditaan uusien puiden istuttamista, puita myös kaadetaan rakentamisen alta. Vanhojen puuistutusten korvautuminen uusilla istutuksilla muuttaa alueellisesti olemassa olevan kaupunkipuuston ikärakennetta nuoremmaksi, mikä pienentää latvusmassaa. Toisaalta istutusten uusiminen vaiheittain luo kaupunkipuuston eri-ikäistä rakennetta, mikä osaltaan voi helpottaa kaupunkipuuston säilyttämismahdollisuuksia rakentamisen aiheuttamissa muutoksissa. Nuoret puut voidaan helpommin suojata ja ne toipuvat vanhoja puita paremmin tilapäisistä häiriöistä.

Puiden elinvoimaisuuden turvaaminen on ollut keskeinen tavoite kaupunkiympäristön toimialan puita koskevissa linjauksissa. Luonnonhoidon linjauksiin on kirjattu periaate metsäpuuston elinvoimaisuuden turvaamisesta ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaan on kirjattu tavoite säilyttää kaupungin omistamat metsäiset ja puustoiset alueet kasvullisina, peitteisinä ja puustollisesti monilajisina hoidon avulla ja keinoilla.

Katu- ja puistopuita koskevassa Kaupunkipuulinjauksessa asetetaan tavoitteeksi turvata puiden elinolot siten, että katu- ja puistopuut voivat kasvaa ja kehittyä pitkäikäisiksi ja elinvoimaisiksi, jolloin myös maksimoidaan puiden tuottamat ekosysteemipalvelut. Linjauksen yksi tärkeä tavoite on korostaa kaupunkipuun pitkää elinkaarta ja kaikkia siihen liittyviä vaiheita. Linjauksen toimintatapasuosituksien mukaan katu- ja puistopuuta ei tulisi istuttaa paikkaan, johon sen juuristo tai latvus ei tule mahtumaan.

Nykyiset metsä-, katu- ja puistopuut ovat arvokasta kaupunkiomaisuutta, joiden säilymiseen kiinnitetään suunnittelussa ja rakentamisessa entistä enemmän huomiota, paitsi viihtyisyyden ja taloudellisuuden, myös hiilitavoitteiden näkökulmasta.

Yhteisöllinen puiden istuttaminen

Käytännön syistä metsätaimet soveltuvat parhaiten asukkaille suunnattujen istutustalkoiden järjestämiseen. Puistoihin ja etenkin kaduille istutettavat taimet ovat huomattavasti kookkaampia, jolloin taimien hankinta ja kuljetus sekä istutuspaikkojen valmistelu on haastavampaa, ja vaatii enemmän ennakoivaa suunnittelutyötä ja järeämpää kalustoa työn toteutukseen. Katualueille istutustalkoot eivät sovellu siksi, että istuttaminen on teknisesti vaativaa ja työ edellyttää ammatillista pätevyyttä. Katualueella ei myöskään saa työskennellä ilman tieturvakurssin suorittamista.

Kaupunki on järjestänyt pienimuotoisia puiden istutustapahtumia muun muassa koululaisille määrävuosin Suomen metsäyhdistyksen kanssa järjestetyn pääkaupunkiseudun koululaisten metsäpäivän yhteydessä. Saman tyyppisten istutustalkoiden järjestämistä jatketaan. Toki tämä edellyttää aina huolellista ennakkovalmistelua ja istutuskohteiden sovittamista valmistuviin ja hyväksyttyihin suunnitelmiin.

Yhteenveto

Aloitteessa ehdotettu 100 000 puun istutustavoite ja muut ehdotukset ovat tavoitteina hyviä ja kannatettavia. Osa tavoitteesta voidaan toteuttaa lähivuosina täydentämällä Helsingin metsä- ja puustoista verkostoa, niittyverkostotyön metsitettäviksi ehdotetuissa kohteissa, viher- ja katualueilla, kaupunkibulevardien varsilla ja kehittämällä Östersundomin ekologisia yhteyksiä. Puiden ja eri puulajien määrän lisääminen on myös tavoitteena rakennetun ympäristön viheralueilla sekä katualueille silloin, kun puille riittävästi kasvu- ja juuristotilaa. Puiden istuttamista tehdään linjausten mukaisesti sellaisiin paikkoihin, missä puilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Suunnittelussa ja rakentamisessa säilytetään alueilla jo kasvavaa elinvoimaista puustoa osana kaupunkimaisemaa aina, kun tämä on mahdollista. Helsingin metsä- ja puustoisen verkostoa tulee tarkastella myös laadullisilla kriteereillä, esimerkiksi latvuspeittävyyden arvioinnilla.

Helsinki istuttaa seuraavan 15 vuoden aikana arviolta ainakin 100 000 puuta.

Kaupunkiympäristölautakunta pitää tärkeänä, että katujen maanalaisen infrastruktuurin suunnittelua ja katupuiden ja muun katuvihreän suunnittelua kehitetään yhdessä siten, että meille syntyy aikaisempaa vehreämpää uutta kaupunkia. Alueita, joissa yhteensovittamista voidaan tehdä uudella tavalla ovat esimerkiksi Hernesaari ja Hakaniemenranta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että tulee valita joitakin ei vilkkaasti liikennöityjä katuja kantakaupungista, joille suunnitellaan ja toteutetaan uusien katupuiden istutuksia. Suunnittelussa osallistetaan kadun asukkaita.

Puistojen puiden suunnittelussa ja istutuksissa lautakunta korostaa tarvetta saada puistoihin suojaisia ja varjoisia paikkoja puiden avulla, tämä tarve korostuu helteisten jaksojen lisääntyessä myös Helsingissä ja tarve on selvin lasten leikkipaikkojen ja päiväkotien ja vanhusten palvelutalojen läheisyydessä.

Käsittely

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausuntoon lisättiin seuraava kappale.

Helsinki istuttaa seuraavan 15 vuoden aikana arviolta ainakin 100 000 puuta.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Kaupunkiympäristölautakunta pitää tärkeänä, että katujen maanalaisen infrastruktuurin suunnittelua ja katupuiden ja muun katuvihreän suunnittelua kehitetään yhdessä siten, että meille syntyy aikaisempaa vehreämpää uutta kaupunkia. Alueita, joissa yhteensovittamista voidaan tehdä uudella tavalla ovat esimerkiksi Hernesaari ja Hakaniemenranta.

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että tulee valita joitakin ei vilkkaasti liikennöityjä katuja kantakaupungista, joille suunnitellaan ja toteutetaan uusien katupuiden istutuksia. Suunnittelussa osallistetaan kadun asukkaita.

Puistojen puiden suunnittelussa ja istutuksissa lautakunta korostaa tarvetta saada puistoihin suojaisia ja varjoisia paikkoja puiden avulla, tämä tarve korostuu helteisten jaksojen lisääntyessä myös Helsingissä ja tarve on selvin lasten leikkipaikkojen ja päiväkotien ja vanhusten palvelutalojen läheisyydessä.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Anni Sinnemäen vastaehdotuksen yksimielisesti.

21.01.2020 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Minna Terho, suunnitteluasiantuntija: 310 39527

minna.terho@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 22.10.2020

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Timo Lindén, stadssekreterare, telefon: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi