Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 9.12.2019, Arttolantie 2 b
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 23.1.2020 § 19 (liukastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 23.1.2020 (19 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 23.1.2020 (19 §) päätöksellään hylännyt 9.12.2019 osoitteessa Arttolantie 2 B kohdalla tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksensa vahingonkorvauksesta Arttolantie 2 B:n kohdalla 9.12.2019 noin kello 18.15 tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Perustelut
Lautakunta viittaa yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Vahinkotapahtuma ei yksistään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Lakipalvelut-yksikön päällikön päätökseen saadussa kunnossapidon selvityksessä on todettu, että Arttolantien jalkakäytävä on edellisen kerran hiekoitettu pakkaskelillä 2.12.2019. Päivystävä työnjohto on lisäksi tarkkaillut alueen kuntoa 9.12.2019 eikä tarvetta hiekoitukseen ole ollut sääolosuhteista johtuen.
Kunnossapitolain mukaan katu tulee pitää liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.
Arttolantien jalkakäytävää kunnossapidetään III-hoitoluokan mukaisesti.
Ilmatieteen laitoksen, Malmin lentokentän mittausaseman, säähavaintotietojen perusteella ilman lämpötila on ollut edellisen hiekoituksen ajankohtana, 2.12.2019, pakkasasteiden puolella. Lämpötila on vaihtunut lämpöasteiden puolelle 3.12.2019 kello 19, jossa lämpötila on pysytellyt vakaasti +2,6˚ C ja +7.4˚ C välillä vahinkopäivään 9.12.2019 asti. Vahinkopäivän lämpötila on vaihdellut +5.1˚ C ja +7.4˚ C välillä ollen kello 18 eli juuri ennen vahinkotapahtumaa +5.1˚ C, kuten lakipalvelut-yksikön päällikön päätöksessäkin on todettu.
Ilmatieteen laitoksen Kumpulan säähavaintotiedoista on lisäksi havaittavissa, että lumikertymää on ollut edellisen kerran ennen vahinkotapahtumaa 3.12.2019 ja sen syvyydeksi on mitattu 2-4 cm, mutta ajalla 4.12 – 9.12.2019, ei lumikertymää ole ollut eikä lumisateita ole esiintynyt. Runsasta sekä vähäistä vesisadetta on havaittu 6.12 – 9.12.2019 ja sademääräksi on mitattu yhteensä 30.2 mm. Vahinkoa edeltävänä päivänä on satanut 10.5 mm ja vahinkopäivänä 3.3 mm kello 18 mennessä.
Edellä esitetyt säähavaintotiedot osoittavat, että ilman lämpötila on pysytellyt vahinkoa edeltävinä päivinä, 4.12 - 9.12.2019, vakaasti lämpöasteiden puolella. Lumisateita ei ole esiintynyt eikä lumikertymää ole ollut. Säätilassa ei näin ollen ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, mikä olisi aiheuttanut liukkauden tuntuvaa lisääntymistä edellisen hiekoituksen, 2.12.2019, ja vahinkotapahtuman, 9.12.2019, välisenä ajanjaksona. Kunnossapito on myös tarkkaillut alueen kuntoa vahinkopäivänä eikä hiekoitustarvetta ole havaittu. Kaupungille ei ole myöskään saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia koskien kyseessä olevan jalkakäytävän liukkautta. Lautakunta katsoo, että kaupunki on näin ollen osittanut hoitaneensa kunnossapidon huolellisesti eikä vahinkotapahtuma ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa.
Oikaisuvaatimuksen mukaan yksikön päällikön päätöksessä on perusteltu virheellisesti, ettei koko joulukuun aikana ole esiintynyt lumisateita, ja että kadut ovat olleet lumettomia ja jäättömiä. Tämä on hakijan mukaan todettavissa oikaisuvaatimukseen toimitetuista valokuvista.
Valokuvista ei käy ilmi, milloin joulukuussa ne on otettu, mutta edellä esitettyjen säähavaintojen perusteella, ei lumikertymää ole ollut, eikä lumisateita ole esiintynyt vahinkopäivänä tai sitä edeltävinä päivinä ajalla 4.12 - 9.12.2019. Lämpötila on myös pysytellyt vakaasti lämpöasteiden puolella. Forecan Malmin säähistoriasta on havaittavissa, että joulukuussa on tullut vähäistä lumisadetta vahinkotapahtuman jälkeen 10.12, 12.12 sekä 27.12.2019. Yksikön päällikön päätöksessä on näin ollen kerrottu virheellisesti, ettei koko joulukuussa ole satanut lunta, mutta päätöksessä on arvioitu vahinkoa edeltäviä sääolosuhteita, eivätkä vahinkotapahtuman jälkeen muuttuneet sääolosuhteet ole vaikuttaneet asian ratkaisuun eikä niillä ole myöskään merkitystä oikaisuvaatimuksen arvioinnissa.
Oikaisuvaatimuksen mukaan jalkakäytävällä esiintyneiden vesilammikoiden alla olevat jäät eivät ole päässeet sulamaan, koska autoista on roiskunut vettä lammikkoihin. Arttolantie 1:n kohdalle on tuotu kaivinkone ja aidat, jonka vuoksi autolla ajo on onnistunut vain toisella puolella ajokaistaa, mikä on myös aiheuttanut veden roiskumista jalkakäytävälle.
Kaupunki on pyytänyt selvityksen kaupungin alueiden käytöstä ja valvonnasta vastaavalta sekä urakoitsijalta oikaisuvaatimuksen johdosta. Kaupungin antaman selvityksen mukaan on Arttolantie 1 kohdalla sijainnut työmaa 10.12.2019 alkaen. Urakoitsijalta saadun selvityksen mukaan on tämän kaivinkone ollut 9.12.2019 pysäköityneenä kadun varrella Arttolantiellä, ja aitaus on sijainnut tien suuntaisesti noin 70 cm:n päässä jalkakäytävän kivetyksestä. Pysäköinti on ollut sallittu kadun varrella.
Kaupungin ennakoitavissa ei ole ajoneuvoliikenteen muodostuminen tai se, miten sadevesi roiskuu ajoneuvoliikenteestä. Hakijan viittaamat asiat ovat väliin tulevia syitä, joilla ei ole merkitystä kaupungin vahingonkorvausvastuun syntymisen arvioinnissa.
Arttolantiellä on katuvalaistus.
Vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Asiassa on jäänyt näyttämättä syy-yhteys vahinkoseuraamuksen ja kaupungin kunnossapitotoimien välillä.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta aikaisemman päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan vahinkotapahtumasta johtuneista vahingoista.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoo, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) 2:1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (31.8.1978/669) 1-4 §, 14 §
Tieliikennelaki (3.4.1981/267) 3 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse e-kirjeitse 27.1.2020. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 13.2.2020 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 23.01.2020 § 19
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 30.12.2019 esittänyt kaupungille yhteensä 519,48 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen liukastumisesta aiheutuneista kustannuksista. Vaatimuksen mukaan hakija on liukastunut 9.12.2019 kello 18.15 osoitteessa Arttolantie 2 b jäisellä ja hiekoittamattomalla jalkakäytävällä. Jalkakäytävä on ollut osittain jäinen ja märkä.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan.
Saadun selvityksen mukaan Arttolantie on luokiteltu III luokkaan. III luokan kaduilta poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Liukkaus torjutaan III luokan väyliltä I ja II luokan väylien jälkeen. III luokan kevyenliikenteenväylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on 8 tuntia kuitenkin niin, että yöllinen lumisade aurataan klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen.
Ilmatieteen laitoksen mukaan vahinkopäivänä lämpötila on pysytellyt reilusti plussan puolella Malmin mittausasemalla tehdyissä mittauksissa, lämpötila on ollut puolen yön aikaan 7,4°C ja juuri ennen vahinkoa 5,1°C.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan lämpötila on pysytellyt 4-9.12.2019 välisenä aikana +5°C tienoilla vahinkoa ennen. Lumisateita ei ole ollut koko joulukuun aikana, joten kadut ovat olleet lumettomia ja jäättömiä. Vahinkopaikalla on torjuttu liukkautta hiekoittamalla edellisen kerran ennen vahinkoa 2.12.2019. Päivystävä työnjohto on tarkkaillut tilannetta vahinkopäivänä alueella, eikä ole havainnut tarvetta hiekoitukseen.
Pelkkä vahinkotapatuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.
Liukkauden torjuntaa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa siten, että jalkakäytävän mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. Jalankulkijan tulee ottaa olosuhteet huomioon ja noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta talvella liikkuessaan.
Tässä tapauksessa kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta. Asiassa saatujen selvitysten perusteella liukkaudentorjunta on ennen vahinkoa tehty Helsingin kaupungin normien mukaisesti. Kaupunki ei katso, vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen, laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
Detta beslut publicerades 23.03.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Virpi Leppänen, lakimies, puhelin: 09 310 33260