Vahingonkorvaus, autovaurio, 9.12.2019, Kaarelantien liittymä

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 20.12.2019 esittänyt ELY-keskukselle 301,75 euron suuruisen korvausvaatimuksen. ELY-keskus on siirtänyt asian käsittelyn Helsingin kaupungille 9.1.2020, sillä vahinkopaikka sijaitsee Helsingin kaupungin kunnossapidettävällä alueella. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon rengas vaurioitui ajettaessa ajoväylällä sijainneeseen kuoppaan 9.12.2019 klo 16.15 Kaarelantien ja valtatie 3/E12 liittymän risteyksessä.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on ajoväylä ja sen hoitoluokka on II.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla olleesta kuopasta vastaanotettiin ensimmäinen ilmoitus 10.12.2019 klo 16.50. Ilmoittajalla ei ollut tietoa kuopan koosta, joten ilmoituksen perusteella tilattiin 11.12.2019 aamuksi kuopan paikkaustoimenpiteet. Toinen ilmoitus kuopasta vastaanotettiin 10.12.2019 noin klo 20. Ilmoituksessa kerrottiin kuopan olevan iso, jonka johdosta paikalle vietiin liikenneohjauskartio varoittamaan kuopasta. Tässä yhteydessä otettujen valokuvien perusteella työnjohdossa todettiin, että kuoppa kannattaa täyttää murskeella ennen seuraavan aamun paikkaustoimenpiteitä. Kuoppa paikattiin murskeella 10.12.2019 klo 21.53. Kylmämassapaikkaus tehtiin 11.12.2019 noin klo 9.30.

Forecan Malmin lentokentän mittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan lämpötila on 9.1.2019 vaihdellut 6,5°C ja 4,1°C välillä ja päivän sekä yön aikana on esiintynyt sateita. 10.12.2019 lämpötila on vaihdellut 3,6°C ja -7,1°C välillä, mennen miinukselle noin klo 7 aamulla. Tällöin on alkuyön aikana esiintynyt sateita ja aamuyöstä vähäistä lumisadetta. Suurimmassa osassa maata joulukuu oli tavanomaista sateisempi. Etelä-Suomessa satoi yleisesti puolitoistakertaisesti normaaliin verrattuna (lähde: Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsaus-digilehti joulukuu 2019). Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuussa 2019 Kaisaniemen mittausasemalla on mitattu 76,4mm sadetta, kun joulukuussa 2018 sateenmäärä oli 43mm. Jälkeenpäin tarkastellen voidaan todeta, että loppuvuosi 2019 oli kaiken kaikkiaan runsassateinen ja lämpötila vaihteli 0°C molemmin puolin.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Asfaltti on huokoista, joten vesi pääsee tunkeutumaan sen rakenteisiin. Jäätyessään vesi laajenee ja alkaa hajottaa asfaltin rakennetta. Näin ollen olosuhteiden ollessa kuoppien syntymiselle otolliset, saattaa isokin kuoppa syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostumista tiettyyn paikkaan ei voi etukäteen ennakoida.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Pelkkä Kaarelantiellä oleva kuoppa ei yksinään aiheuta vahingonkorvausvastuuta kaupungille kadunpitäjänä. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan, joka kuuluu hoitoluokkaan II eli kokoojakatuihin, tyydyttävä kunto säilyy, vaikka sen päällysteessä olisi lieviä vaurioita ja se olisi kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.

Kadun kunnossapitovelvollinen voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Kadunpitäjällä on oltava kohtuullinen aika tehdä tarvittavat kunnossapitotoimet kadun pitämiseksi tyydyttävässä kunnossa. Katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti täysin moitteettomassa kunnossa.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki on seurannut ajoväylän kuntoa. Alueella tehdään valvontakäyntejä päivittäin ja vahinkopaikalla on tehty liukkaudentorjuntaa suolauksen muodossa edellisen kerran ennen vahinkoa 8.12.2019 noin klo 8.30. Tällöin kuoppaa ei ole ollut havaittavissa. Kuoppa on syntynyt ajankohtana, jolloin katu reikiintyy sääolosuhteiden vuoksi hyvin nopeasti.

Kyseisestä kuopasta esitettiin kaupungille useampia vahingonkorvausvaatimuksia. Ensimmäinen kaupungilla tiedossa oleva vahinko on tapahtunut 9.12.2019 klo 9.40. Tämän tiedon ja paikalla tehdyn suolauksen välillä kuluneen ajan perusteella voidaan kuopan arvioida syntyneen nopealla aikavälillä, 24 tunnin sisällä ennen vahinkoja. Kyseistä ajoväylää käyttää mittausten mukaan yli 6000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tämä määrä suhteutettuna tapahtuneisiin vahinkoihin puoltaa sitä, että kuoppa on ollut väistettävissä.

9.12.2019 tapahtuneista kuoppaan ajoista ei ole tullut kaupungille ilmoitusta kuin vasta myöhemmin kaupungille toimitettujen vahingonkorvausvaatimusten muodossa. Ensimmäinen ilmoitus kaupungille saapui edellä mainitun mukaisesti 10.12.2019 klo 16.50. Tieliikennelaissa on määritelty, että tienkäyttäjän tulee omaa turvallisuuttaan vaarantamatta pyrkiä varoittamaan muuta liikennettä tiellä olevasta esteestä. Vaikka vahingon aiheuttaneeseen reikään on ajanut useampi autoilija, ei heistä yksikään ollut merkinnyt kuoppaa varoittaakseen muita tien käyttäjiä.

Tienkäyttäjän on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi sekä sovitettava tilannenopeus sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto ja sääolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja voi pysäyttää sen edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet nopeasti syntyneen kuopan ajoväylään. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan tiedon kuopasta ja kyseisen ajoväylän kuntoa on seurattu säännöllisesti. Kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja hoitaneensa kunnossapidon kunnossapitolain mukaisesti, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (267/1981) 3 §, 23 §, 62 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57