Använder du tjänsten Beslut regelbundet? Vi söker nu deltagare till cirka en timme långa användartester. Genom att delta hjälper du oss utveckla tjänsten så att den blir ännu bättre.

Valtuustoaloite, erityisen tuen järjestäminen lukio-opinnoissa

HEL 2020-001116
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 18. / 208 §

Den av ledamoten Anna Vuorijoki väckta motionen om ordnande av särskilt stöd under gymnasiestudier

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Behandling

Ledamoten Petrus Pennanen understödd av ledamoten Anna Vuorjoki föreslog följande hemställningskläm:

 
Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att som en stödform erbjuda möjlighet att delvis studera på distans också efter coronaviruspandemin till elever som på grund av sina särskilda svårigheter har nytta av det.

Stadsfullmäktige godkände först stadsstyrelsens förslag enhälligt.

6 omröstningen

Ledamoten Petrus Pennanens hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ

JA-förslag: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att som en stödform erbjuda möjlighet att delvis studera på distans också efter coronaviruspandemin till elever som på grund av sina särskilda svårigheter har nytta av det.
NEJ-förslag: Motsätter sig

Ja-röster: 20
Alviina Alametsä, Katju Aro, Mia Haglund, Jussi Halla-aho, Abdirahim Husu Hussein, Nuutti Hyttinen, Otso Kivekäs, Johanna Laisaari, Petra Malin, Sami Muttilainen, Johanna Nuorteva, Jenni Pajunen, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Juhani Strandén, Lilja Tamminen, Sampo Terho, Thomas Wallgren, Sinikka Vepsä, Anna Vuorjoki

Nej-röster: 7
Pentti Arajärvi, Eveliina Heinäluoma, Otto Meri, Wille Rydman, Mirita Saxberg, Tomi Sevander, Kaarin Taipale

Blanka: 56
Ted Apter, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Jussi Chydenius, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Laura Finne-Elonen, Juha Hakola, Jasmin Hamid, Joel Harkimo, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Kati Juva, Jukka Järvinen, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Mai Kivelä, Tapio Klemetti, Dan Koivulaakso, Laura Kolbe, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Kauko Koskinen, Heimo Laaksonen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Hannu Oskala, Pia Pakarinen, Matti Parpala, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Pauliina Saares, Daniel Sazonov, Satu Silvo, Anni Sinnemäki, Leo Stranius, Johanna Sydänmaa, Pilvi Torsti, Ulla-Marja Urho, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sanna Vesikansa, Paavo Väyrynen, Ozan Yanar

Frånvarande: 2
Suldaan Said Ahmed, Jan Vapaavuori

Stadsfullmäktige godkände inte ledamoten Petrus Pennanens förslag till hemställningskläm.

Se röstningsresultatet i tabellform

Äänestys 1

Ja: Stadsfullmäktige förutsätter att det utreds om det är möjligt att som en stödform erbjuda möjlighet att delvis studera på distans också efter coronaviruspandemin till elever som på grund av sina särskilda svårtigheter har nytta av det.

Nej: Motsätter sig

Medlem Fullmäktigegrupp
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Aro, Katju Ej fullmäktigegrupp
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Hussein, Abdirahim Husu Ej fullmäktigegrupp
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Laisaari, Johanna Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Malin, Petra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Strandén, Juhani Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Tamminen, Lilja Ej fullmäktigegrupp
Terho, Sampo Ej fullmäktigegrupp
Wallgren, Thomas Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Vuorjoki, Anna Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Arajärvi, Pentti Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Heinäluoma, Eveliina Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sevander, Tomi Ej fullmäktigegrupp
Taipale, Kaarin Ej fullmäktigegrupp
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Apter, Ted Kokoomuksen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Chydenius, Jussi Vihreä valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Finne-Elonen, Laura Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Hamid, Jasmin Ej fullmäktigegrupp
Harkimo, Joel Liike Nyt Helsinki
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Juva, Kati Vihreä valtuustoryhmä
Järvinen, Jukka Ej fullmäktigegrupp
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Klemetti, Tapio Kokoomuksen valtuustoryhmä
Koivulaakso, Dan Ej fullmäktigegrupp
Kolbe, Laura Keskustan valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Koskinen, Kauko Ej fullmäktigegrupp
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Oskala, Hannu Vihreä valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Ej fullmäktigegrupp
Parpala, Matti Ej fullmäktigegrupp
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Pelkonen, Jaana Ej fullmäktigegrupp
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Rantala, Marcus Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Razmyar, Nasima Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Saares, Pauliina Ej fullmäktigegrupp
Sazonov, Daniel Ej fullmäktigegrupp
Silvo, Satu Ej fullmäktigegrupp
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Stranius, Leo Vihreä valtuustoryhmä
Sydänmaa, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Torsti, Pilvi Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Urho, Ulla-Marja Ej fullmäktigegrupp
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Ej fullmäktigegrupp
Vesikansa, Sanna Ej fullmäktigegrupp
Väyrynen, Paavo Ej fullmäktigegrupp
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Said Ahmed, Suldaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Vapaavuori, Jan Ej fullmäktigegrupp
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Ej fullmäktigegrupp 4 2 15 1
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 4 1 1 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 4 0 3 1
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 3 2 3 0
Vihreä valtuustoryhmä 3 0 13 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 1 2 12 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 1 0 5 0
Keskustan valtuustoryhmä 0 0 2 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 0 0 1 0
Liike Nyt Helsinki 0 0 1 0
Stäng

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Ledamoten Anna Vuorijoki och 20 andra ledamöter föreslår i sin motion att staden utreder ordnandet av undervisning med ökat stöd i gymnasiestudierna och möjligheterna att förverkliga det. Alternativen kan till exempel vara undervisning i specialklasser eller en gymnasielinje vid en specialyrkesläroanstalt.

Stadsstyrelsen konstaterar att de studerande i stadens gymnasier får mångsidigt stöd för utmaningar som hänför sig till inlärning och välbefinnande. Stadsstyrelsen stöder utifrån den information som nu finns inte den i motionen föreslagna gymnasieundervisningen i specialklasser utan anser att det är ändamålsenligare att stärka stödet för inlärningen genom att utveckla redan existerande verksamhetsmodeller och studerandeorienterade pedagogiska lösningar. Med hjälp av dem kan delaktighet och inlärning tillsammans med de andra möjliggöras för studerande som är i behov av stöd.

Enligt gymnasielagen har en studerande rätt att få specialundervisning och annat stöd för lärandet enligt det individuella behovet av pedagogiskt stöd. Innehållet i specialundervisningen och stödet för lärandet beskrivs noggrannare i grunderna för den nya läroplanen, som tas i bruk med studerande som inleder sina studier på hösten 2021. I Helsingfors utarbetas den lokala läroplanen för närvarande utifrån de nya grunderna. I stadens gymnasier förverkligas redan nu till stora delar specialundervisning och stöd för lärandet utgående från grunderna för den nya läroplanen. Utveckling av gymnasiernas specialundervisning har även antecknats som en åtgärd i Mukana-programmet, vars syfte är att förebygga utslagning bland barn och unga. I utvecklingsprojektet för gymnasiernas specialundervisning stärks särskilt speciallärarens och ämneslärarnas samarbete och identifieringen av behovet av stöd.

Helsingfors stad ordnar gymnasieutbildning i elva finskspråkiga och tre svenskspråkiga gymnasier. För tillfället finns en egen heltidsanställd speciallärare i alla finskspråkiga gymnasier och de svenskspråkiga gymnasierna har en speciallärare. Behovet av stöd för lärandet bedöms i början av studierna och under studierna tillsammans med den studerande. Specialläraren samarbetar med ämneslärarna, studiehandledarna och studerandevårdens personal i frågor som gäller undervisningen för en studerande som är i behov av stöd.

I gymnasierna erbjuds stöd- och tilläggsundervisning. Olika slags stöd i form av öppet lärande, såsom restverkstäder och stödverkstäder, möjliggör att den studerande får stöd flexibelt. Kurser som förbättrar studiekunskaperna och välbefinnandet ger den studerande möjlighet till tilläggsstöd för lärandet. I gymnasierna har man exempelvis genomfört speciallärarens och ämneslärarens gemensamma kurser, där den studerande kan stärka sina studiekunskaper eller kunskaperna i något visst ämne. I speciallärarens och studerandevårdens samarbete får den studerande stöd för stärkande av livskompetensen och de sociala färdigheterna. Specialläraren styr också individuellt de studerande i att stärka studiekunskaperna och klara av inlärningshinder. Den studerandes ork och avancemang i studierna stöds genom styrning av studievalen och med stöd av en grupphandledare. Vid behov får den studerande individuella tjänster hos studerandevården för att stärka sina studiefärdigheter.

I motionen föreslås en gymnasielinje vid en specialyrkesläroanstalt som ett möjligt sätt att förverkliga stöd för lärandet i praktiken. Att ordna yrkesinriktad utbildning i form av krävande särskilt stöd förutsätter ett tillstånd som beviljas av undervisnings- och kulturministeriet. Krävande särskilt stöd avses för studerande som har svåra inlärningssvårigheter eller en skada eller sjukdom på grund av vilken den studerande behöver individuellt och omfattande särskilt stöd. Helsingfors stad har inte tillstånd att ordna särskilt krävande stöd och specialyrkesläroanstalterna har inte tillstånd att ordna gymnasieundervisning, varför alternativet som förslås i motionen i nuläget är omöjligt att förverkliga.

I motionen hänvisas till ungdomar som i fråga om sina teoretiska färdigheter har förutsättningar att klara av gymnasiestudierna, men som på grund av sina specialsvårigheter (exempelvis autismspektret) inte klarar av att studera i det kursformade gymnasiet i en stor grupp utan kontinuerligt stöd i vardagen. Stadsstyrelsen förutsätter att det görs en kartläggning om hur många dylika ungdomar det finns i Helsingfors, som inte kan söka sig till gymnasieutbildning på grund av otillräckligt stöd. Kartläggningen kan förverkligas till exempel genom en enkät till lärare som undervisar i specialklasser i årskurs nio.

Fostrans- och utbildningsnämnden har gett utlåtande i ärendet. Stadsstyrelsens svar stämmer överens med utlåtandet.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stadsfullmäktiges ordförande beslutade 15.4.2020, § 3, att stadsstyrelsen senast 7.10.2020 bör förelägga stadsfullmäktige de i 30 kap. 11 § i förvaltningsstadgan avsedda fullmäktigemotioner för vilka den utsatta tiden för detta är 1.4–7.10.2020. Enligt 30 kap. 20 § i förvaltningsstadgan kan stadsfullmäktiges ordförande av särskilda skäl bevilja stadsstyrelsen tillstånd att överskrida de utsatta tiderna i 30 kap.

Stäng

Kaupunginhallitus 24.08.2020 § 470

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Käsittely

Vastaehdotus:
Anna Vuorjoki: Muutetaan kappaleen 4 toinen virke muotoon "Kaupunginhallitus katsoo, että oppimisen tukea on tarkoituksenmukaista vahvistaa kehittämällä jo olemassa olevia toimintamalleja ja opiskelijalähtöisiä pedagogisia ratkaisuja."

Kannattaja: Veronika Honkasalo

Vastaehdotus:
Anna Vuorjoki: Lisätään uusi kappale kappaleen 8 jälkeen:
"Aloitteessa viitataan nuoriin, joilla olisi opillisten kykyjen puolesta edellytykset suoriutua lukio-opinnoista mutta jotka eivät erityisvaikeuksiensa (esimerkiksi autismin kirjo) vuoksi kykene opiskelemaan kurssimuotoisessa lukiossa isossa opetusryhmässä ilman jatkuvaa arjen tukea. Kaupunginhallitus edellyttää kartoittamaan, paljonko Helsingissä on tällaisia nuoria, jotka eivät voi hakeutua lukio-opintoihin tarjolla olevan tuen riittämättömyyden vuoksi. Kartoitus voisi toteutua esimerkiksi kyselyllä yhdeksänsien luokkien erityisluokkia opettaville opettajille.”

Kannattaja: Veronika Honkasalo

Kaupunginhallitus hyväksyi Anna Vuorjoen vastaehdotuksien mukaisesti muutetun ehdotuksen yksimielisesti.

17.08.2020 Pöydälle

24.03.2020 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

maria.nyfors@hel.fi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 14.04.2020 § 84

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Anna Vuorjoen valtuustoaloitteesta erityisen tuen järjestämiseksi lukio-opinnoissa:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä lukiolaisten erilaisten valmiuksien ja oppimisen tuen tarpeiden huomioimista lukio-opetuksessa. Helsingin kaupungin lukioissa opiskelija saa monipuolisesti tukea oppimiseen sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen vahvistamiseen. Oppimisen tukea lukiokoulutuksessa tulee lautakunnan mielestä vahvistaa kehittämällä pedagogisia menetelmiä, lukion henkilökunnan yhteistyötä sekä jo olemassa olevia oppimisen tuen toimintamalleja lukiokoulutuksen kokonaisuudistusta vastaavalla tavalla.

Lukiolaki ja lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 uudistavat lukiokoulutusta

Lukiolain (714 /2018) 28 §:n mukaan opiskelijalla on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä. Lukiolaissa ei säädetä erityisestä tuesta. Oppimisen tukea ja erityisopetusta annetaan opiskelijan yksilöllisen pedagogisen tuen tarpeen mukaan.

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 kuvaa tarkemmin oppimisen tuen ja erityisopetuksen sisältöä. Oppimisen tuen tavoitteena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa, edistää opiskelijan hyvinvointia ja jaksamista sekä antaa valmiuksia jatko-opintoihin siirtymiseen. Opetussuunnitelman perusteet ohjaa aineenopettajia käyttämään monipuolisia pedagogisia menetelmiä ja oppimisympäristöjä sekä vahvistaa aineenopettajan roolia oppimaan oppimisen taitojen ohjauksessa. Erityisopetus tukee aineenopetusta, ja sitä on mahdollista toteuttaa eri tavoin. Erityisopettaja tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa tukea tarvitsevan opiskelijan oppimiseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä.

Koulutuksen järjestäjät päättävät paikallisen opetussuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Lukiolain ja lukion opetussuunnitelman perusteiden oppimisen tukea ja erityisopetusta koskevat velvoitteet astuvat voimaan, kun lukion uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2021 aloittavilla opiskelijoilla. Helsingin kaupungin lukioiden paikallista opetussuunnitelmaa tehdään parhaillaan.

Helsingin kaupungin lukioissa toteutetaan jo suurelta osin nykyisen lukiolain ja lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 mukaista oppimisen tukea ja erityisopetusta. Lukiolaisten oppimista tukevia ratkaisuja kehitetään edelleen moniammatillisessa yhteistyössä osana lukioiden opetussuunnitelmatyötä ja uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijalähtöistä ja kaikkien opiskelijoiden osallisuuden mahdollistavaa pedagogiikkaa ja toimintakulttuuria.

Oppimisen tuki Helsingin kaupungin lukioissa

Helsingin kaupunki järjestää lukiokoulutusta 11 suomenkielisessä ja 3 ruotsinkielisessä lukiossa. Lukiokoulutusta aikuisille tarjoavat Helsingin aikuislukio ja Tölö gymnasiumin aikuiskoulutuslinja. Kaupungin lukioiden erityisopetusta on vahvistettu viime vuosina. Tällä hetkellä jokaisessa kaupungin suomenkielisessä lukiossa on oma kokoaikainen erityisopettaja. Ruotsinkielisissä lukioissa toimii yksi erityisopettaja. Kaupungin lukioiden lisäksi Helsingissä toimii yli 20 yksityistä ja valtion lukiota. Yksityiset ja valtion lukiot vastaavat itsenäisesti omasta toiminnastaan.

Lukiolaisen oppimisen tuen tarvetta arvioidaan opintojen alussa sekä opintojen aikana yhdessä opiskelijan kanssa. Helsingin kaupungin suomenkielisten lukioiden opiskelijoista 9,5 prosentille on tehty oppimisen tuen suunnitelma (tilanne 11.2.2020, nuorten lukiokoulutus). Oppimisen tuen suunnitelmassa kuvataan muun muassa opiskelijalle suunnitellut pedagogiset ratkaisut eri oppiaineissa.

Helsingin kaupungin lukioissa opiskelija saa monipuolisesti tukea oppimiseen sekä hyvinvoinnin ja jaksamisen vahvistamiseen. Oppimisen tuki toteutetaan aineenopettajien, erityisopettajien, opinto-ohjaajien sekä opiskeluhuollon henkilöstön yhteistyönä. Lukioissa on tarjolla tukiopetusta ja lisäopetusta. Erilaiset avoimet oppimisen tuen toteutukset, kuten rästipajat ja tukipajat, mahdollistavat opiskelijalle tuen saamisen joustavasti. Osassa lukiota toteutetaan myös vertaisoppimiseen perustuvia oppimisen tuen ratkaisuja. Eri oppilaineiden tukikurssit sekä opiskelutaitoja parantavat ja hyvinvointia lisäävät kurssit tarjoavat opiskelijalle lisätukea oppimiseen. Lukioissa on esimerkiksi toteutettu erityisopettajan ja aineenopettajan yhteisopettajuutena kursseja, joissa opiskelija voi vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan tai jonkin oppiaineen osaamista. Erityisopettajan ja opiskeluhuollon henkilöstön yhteistyössä toteutetuilla kursseilla opiskelija saa tukea opiskelukyvyn, elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Lukion erityisopettaja ohjaa opiskelijoita opiskelutaitojen vahvistamisessa sekä oppimisen esteiden ylittämisessä myös yksilöllisesti. Opiskelijan jaksamista ja opintojen etenemistä tuetaan myös opiskeluvalintojen ohjauksella sekä ryhmänohjaajan tuella. Tarvittaessa opiskelija saa yksilöllisiä opiskeluhuollon palveluja opiskelukyvyn vahvistamiseksi.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata erityisluokkamuotoista lukio-opetusta. Helsingin kaupungin lukioissa on jo käytössä useita toimintamalleja ja menetelmiä, joilla lukioiden henkilöstö voi tukea opiskelijoita opintojen etenemiseen liittyvissä vaikeuksissa. Lautakunnan mielestä lukiolaisten oppimisen tukea on tarkoituksenmukaisempaa vahvistaa kehittämällä edelleen lukioiden oppimista tukevia toimintamalleja ja opiskelijalähtöisiä pedagogisia ratkaisuja, joilla mahdollistetaan oppimisen tukea tarvitsevien opiskelijoiden osallisuus ja oppiminen yhdessä muiden kanssa. Oppimisen tuen ja erityisopetuksen kehittämistyötä tehdään jo osana paikallista opetussuunnitelmatyötä ja uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa. Erityisluokkamuotoinen lukio-opetus ei myöskään tukisi lukiouudistuksen tavoitetta lisätä mahdollisuuksia yksilöllisiin opintovalintoihin, jotka osaltaan edistävät lukiolaisten opiskelumotivaatiota ja opintoihin sitoutumista.

Ammatilliset erityisoppilaitokset toteuttavat vaativaa erityistä tukea

Aloitteessa esitetään oppimisen tuen käytännön toteutusmahdollisuutena lukiolinjaa ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön (531/2017) mukaan ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen vaativana erityisenä tukena edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaa. Vaativa erityinen tuki on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea tai joiden moniammatillisen ja monialaisen palvelujen tarve on muutoin merkittävä. Helsingin kaupungilla ei ole vaativan erityisen tuen järjestämislupaa eikä ammatillisilla erityisoppilaitoksilla lukiokoulutuksen järjestämislupaa.

Mukana-ohjelma

Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 yksi keskeinen painopiste on nuorten syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Kaupunginhallitus on 19.3.2018 tekemällään päätöksellään kohdistanut erillismäärärahan lukioiden erityisopetuksen kehittämiseen. Lukioiden erityisopetuksen kehittäminen on yksi lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen kaupunkistrategiahankkeen 2017–2021 Mukana-ohjelman toimenpiteistä. Lukioiden erityisopetuksen kehittämishankkeessa vahvistetaan etenkin erityisopettajan ja aineenopettajien yhteistyötä sekä lukioiden henkilökunnan osaamista oppimisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä opiskelijoiden erilaisten valmiuksien ja oppimisen tuen tarpeiden huomioimista lukio-opetuksessa. Lautakunta ei kannata erityisluokkamuotoista lukio-opetusta tai lukiolinjaa ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Lukiolaisten oppimisen tukea on tarkoituksenmukaisempaa vahvistaa kehittämällä lukiokoulutuksen pedagogisia menetelmiä, toimintamalleja ja toimintakulttuuria opiskelijalähtöisyyttä sekä oppimisen tukea tarvitsevien opiskelijoiden osallisuutta edistävällä tavalla. Lukiokoulutuksen oppimisen tuen kehittäminen tapahtuu osana lukioiden paikallista opetussuunnitelmatyötä ja uuden opetussuunnitelman käyttöönottoa sekä Mukana-ohjelman kehittämishankkeena.

Käsittely

Vastaehdotus:
Vesa Korkkula: Kohdassa (10):

a) Poistetaan kohdassa (10) ensimmäinen lause
" Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata erityisluokkamuotoista lukio-opetusta."

b) Lisäksi kohdan (10) kolmannen virkkeen "tarkoituksenmukaisempaa" muutetaan muotoon "tarkoituksenmukaista"

c) Muutetaan kappaleen (10) viimeinen virke muotoon ”Erityisluokkamuotoisen 
lukio-opetuksen haaste on, että se ei tukisi lukiouudistuksen tavoitetta 
lisätä mahdollisuuksia yksilöllisiin opintovalintoihin, jotka osaltaan 
edistävät lukiolaisten opiskelumotivaatiota ja opintoihin sitoutumista.” 

Kohdassa (13):

a) Poistetaan kohdassa (13) virke ”Lautakunta ei kannata erityisluokkamuotoista 
lukio-opetusta tai lukiolinjaa ammatillisessa erityisoppilaitoksessa.”

b) Muutetaan kohdassa (13) kolmannessa virkkeessä sana ”tarkoituksenmukaisempaa” 
muutetaan muotoon ”tarkoituksenmukaista”.

Kannattaja: Petra Malin

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Kohdassa (10): a) Poistetaan kohdassa (10) ensimmäinen lause
" Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata erityisluokkamuotoista lukio-opetusta." b) Lisäksi kohdan (10) kolmannen virkkeen "tarkoituksenmukaisempaa" muutetaan muotoon "tarkoituksenmukaista" c) Muutetaan kappaleen (10) viimeinen virke muotoon ”Erityisluokkamuotoisen 
lukio-opetuksen haaste on, että se ei tukisi lukiouudistuksen tavoitetta 
lisätä mahdollisuuksia yksilöllisiin opintovalintoihin, jotka osaltaan 
edistävät lukiolaisten opiskelumotivaatiota ja opintoihin sitoutumista.”  Kohdassa (13): a) Poistetaan kohdassa (13) virke ”Lautakunta ei kannata erityisluokkamuotoista 
lukio-opetusta tai lukiolinjaa ammatillisessa erityisoppilaitoksessa.” b) Muutetaan kohdassa (13) kolmannessa virkkeessä sana ”tarkoituksenmukaisempaa” 
muutetaan muotoon ”tarkoituksenmukaista”.

Jaa-äänet: 10
Ted Apter, Fatim Diarra, Martina Harms-Aalto, Emma Kari, Pia Kopra, Johanna Laisaari, Dani Niskanen, Hannu Oskala, Matias Pajula, Pia Pakarinen

Ei-äänet: 1
Petra Malin

Tyhjä: 2
Ville Jalovaara, Vesa Korkkula

Poissa: 0

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä esittelijän ehdotuksen äänin 10-1. Tyhjää äänesti 2.

24.03.2020 Pöydälle

Esittelijä
kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen
Lisätiedot

Mari Mulari, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 83274

mari.mulari@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 25.09.2020

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Maria Nyfors, stadssekreterare, telefon: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi