Toivomusponsi 2, myönteisen erityiskohtelun rahoitus, yhteistyö kaupungin oman palvelutuotannon ja muiden toimijoiden kanssa

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää toivomuspontta kannatettavana. Vuoden 2020 sitovana tavoitteena (Me ja muut -hanke) kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala kartoittaa toimialansa palveluiden toimijakenttää luoden toimintaperiaatteet ja mallin yhteistyölle toimialan palveluiden ekosysteemin kanssa. Me ja muut -hankkeen osana selvitetään toimialan palveluiden ohjauskeinot suunnata tarvittaessa palveluiden toimijakentän toimintaa myönteisen erilliskohtelun mallin mukaisesti.

Eriarvoisuuden vähentäminen ja eriytymisen hillitseminen asetetaan kestävän kasvun turvaamisen elinehdoksi Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021. Kaupunkistrategiassa todetaan, että ”hyvinvointieroja ja eriytymiskehitystä sekä niihin kohdistuvia toimenpiteitä toteutetaan ja seurataan kaupunkitasoisena kokonaisuutena.”

Kirjastopalvelukokonaisuus ja nuorisopalvelukokonaisuus aloittivat vuonna 2020 lisämäärärahojen avulla kokeiluja omien palvelujensa vahvistamiseksi myönteisen erityiskohtelun kohdealueilla.

Vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa kohdennettiin kirjastolle myönteisen erityiskohtelun kokeilun toteuttamiseen 250 000 euroa. Lisämäärärahalla varmistetaan kokeilualueilla etenkin lasten kirjastopalvelujen resurssit. Maahanmuuttajavaltaisilla alueilla parannetaan digiopastuksen edellytyksiä.

Nuorisopalveluille talousarvioehdotuksessa osoitettiin lisärahoitusta niiden alueiden palvelujen vahvistamiseen, joilla on suuri palvelutarve. Lisäksi nuorisopalvelut soveltaa omassa palvelusuunnittelussaan ja toimintojen resursoinnissaan myönteisen erityiskohtelun mallia. Malli on kehitetty yhdessä kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön kanssa. Mallissa kaupungin alueita tarkastellaan neljää muuttujaa hyödyntäen. Muuttujat ovat ulkomaalaistaustaisuus, pienituloisuus, yksinhuoltajuus ja vanhempien pääasiallinen toiminta. Lisäksi vuoden 2020 aikana nuorisopalvelut vakiinnuttavat kulttuurisen nuorisotyön toimintojen alueellistamisen myönteisen erityiskohtelun mallin mukaan.

Eriarvoisuuden vähentäminen on myös yksi Helsingin hyvinvointisuunnitelman 2019–2021 painopisteistä. Kaupunkistrategiakaudella 2017–2021 toteutettavassa Mukana-ohjelmassa kaupungin toimialat kumppaneineen etsivät ratkaisuja nuorten syrjäytymishaasteeseen. Hankkeessa vahvistetaan nykyisiä palveluja ja kehitetään uusia innovaatioita syrjäytymisen juurisyihin pureutuen ja erityisesti asuinalueilla, joilla on tarvetta erityiskohtelulle ja tuelle.

Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluverkkosuunnittelulla tuetaan kaupunkiyhteistä eriarvoisuutta vähentävää työtä. Palveluverkon suunnittelussa ja sitä ohjaavassa tarveharkinnassa tunnistetaan eriarvoisuuteen liittyviä ilmiöitä, kuten alueiden välisiä sosioekonomisia ja väestörakenteellisia eroja sekä erilaisia osallistumisen esteitä. Yhtenä tavoitteena on suunnata suunnittelussa resursseja niille alueille ja sellaisiin toimenpiteisiin, joilla voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti vähentää kaupunkilaisten välistä eriarvoisuutta. Kaupungin tehtävä on huolehtia siitä, että myös heikommassa asemassa olevat pääsevät osallistumaan. (Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluverkon suunnitteluperiaatteet, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 14.1.2020, § 3)