Toivomusponsi 2, myönteisen erityiskohtelun rahoitus, yhteistyö kaupungin oman palvelutuotannon ja muiden toimijoiden kanssa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Ville Jalovaaran toivomusponnesta selvittää yhteistyötä eri tahojen kanssa myönteisen erityiskohtelun rahoituksen laajentamisen yhteydessä:

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla toteutetaan myönteisen erityiskohtelun rahoitusta varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa.

Eri kouluasteilla käytetään erilaisia jakokriteereitä myönteisen erityiskohtelun rahoituksessa. Mallilla on pyritty tukemaan palveluiden tasa-arvoisuuden toteutumista ja tasoittamaan kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja. Myönteisen erityiskohtelun rahaa on vuonna 2020 suomenkielisessä perusopetuksessa 3 345 098 euroa ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa 365 000 euroa. Perusopetuksessa rahoituksen jakokriteereinä on aikuisten koulutustaso oppilaaksiottoalueella, keskimääräinen vuositulo asukasta kohden oppilaaksiottoalueella ja vieraskielisten oppilaiden osuus koulun kokonaisoppilasmäärästä. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa rahaa on 1 300 000 euroa ja ruotsinkielisessä 67 400 euroa. Varhaiskasvatuksessa pääosa määrärahoista on jaettu perusopetuksen kriteereillä. Suomenkielisissä lukioissa myönteisen erityiskohtelun rahaa on yhteensä 317 000 euroa. Lukiokoulutuksessa kriteerinä on lukioiden vieraskielisten opiskelijoiden suhteellinen määrä. Stadin ammatti- ja aikuisopistossa myönteisen erityiskohtelun raha on vuonna 2020 yhteensä 564 000 euroa. Ammatillisessa koulutuksessa määräraha on käytetty heikolla keskiarvolla opintonsa aloittavien, erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajien opetuksen tukemiseen palkkaamalla muun muassa S2-opettajia ja työelämäpedagogeja.

Myönteisen erityiskohtelun vaikuttavuudesta Helsingin kaupungin perusopetuksessa on tehty tutkimuksia. Positiivisen diskriminaation määrärahan on todettu vähentäneen koulupudokkuutta toisen asteen opintoihin siirryttäessä (Silliman 2017). Lisäksi Tarkastusvirasto (2019) on arvioinut perusopetuksen alueellista tasa-arvoisuutta. Arvioinnissa tarkasteltiin myös perusopetuksen tukitoimien eli positiivisen diskriminaation määrärahan vaikuttavuutta ja todettiin, että rahan käytöllä oli myönteisiä vaikutuksia. Määrärahalla oli mm. saatu lisättyä pienryhmäopetusta ja oppimisen tukea, mahdollistettu joustavia opetusratkaisuja, vahvistettu oppijoiden positiivisia oppimiskokemuksia, hankittu monipuolisia opetusvälineitä ja palkattu lisää henkilökuntaa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehdään tiivistä yhteistyötä sekä kaupungin sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Mukana-ohjelmassa kaupungin toimialat kumppaneineen etsivät ratkaisuja ja kohdistavat toimia ja rahoitusta nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hankkeessa vahvistetaan nykyisiä palveluja ja kehitetään uusia innovaatioita syrjäytymisen juurisyihin pureutuen ja erityisesti asuinalueilla, joilla on tarvetta erityiskohtelulle ja tuelle. Ohjelman kohdealueilla kehitetään alueellisia palveluita yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Jotta lapsille saataisiin lisättyä mielekkäitä vapaa-ajan mahdollisuuksia, tehdään ohjelmassa tiivistä yhteistyötä mm. urheiluseurojen, kulttuurialan toimijoiden ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla nähdään, että tehokkuuden ja vaikuttavuuden takaamiseksi on tärkeää selvittää yhteistyön mahdollisuuksia kaupungin toimialojen ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa toivomusponnessa esitettyä selvityksen tekemistä yhteistyölle eri tahojen kanssa myönteisen erityiskohtelun rahoituksen laajentamisen yhteydessä.