Använder du tjänsten Beslut regelbundet? Vi söker nu deltagare till cirka en timme långa användartester. Genom att delta hjälper du oss utveckla tjänsten så att den blir ännu bättre.

Valtuustoaloite, kehitysvammaisten työllistymisen ja työtoiminnan kehittäminen

HEL 2020-001930
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 24. / 214 §

Den av ledamoten Kati Juva väckta motionen om utveckling av sysselsättningen och arbetsverksamheten för personer med intellektuell funktionsnedsättning

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

På förslag av ordföranden bordlade stadsfullmäktige ärendet.

Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.

Stäng

Ledamoten Kati Juva och 25 andra ledamöter föreslår i sin motion dels en utredning om hur man kan utveckla sysselsättningen, arbetsverksamheten och flitpenningen för personer med intellektuell funktionsnedsättning, dels ett särskilt åtgärdsprogram.

I riktlinjerna för stadsstrategin 2017–2021 konstateras att en fungerande stad ska bygga på jämställdhet, jämlikhet, stark social sammanhållning och en öppen verksamhet som alla kan ta del i. Stadsstyrelsen konstaterar att åtgärder för att öka sysselsättningen, det psykosociala välbefinnandet och jämlikheten för personer med funktionsnedsättning och för partiellt arbetsföra för närvarande vidtas i ett omfattande samarbete mellan olika sektorer. Syftet är att undanröja strukturella hinder och samla ihop sysselsättningsfrämjande åtgärder. De utvecklingsåtgärder som tagits upp i motionen och utlåtandena bereds bl.a. inom ramen för stadens likabehandlingsplan, rekrytering av personal, metoder för stödda arbeten och ett program för arbetsförmåga samt servicestrategin för arbets- och dagverksamhet för personer med funktionsnedsättning. Stadskansliet samlar åtgärderna och svarar för uppföljningen av hur de genomförs och hur effektiva de är.

Social- och hälsovårdsnämnden, handikapprådet och likabehandlingskommittén har gett utlåtande i ärendet. Svaret stämmer överens med utlåtandena.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stäng

Kaupunginhallitus 31.08.2020 § 494

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

24.08.2020 Pöydälle

02.06.2020 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen@hel.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.06.2020 § 102

Lausunto

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Kati Juvan ja 25 muun valtuutetun aloitteesta koskien kehitysvammaisten työllistymistä ja työtoiminnan kehittämistä:

”Aloitteessa on nostettu esiin sosiaali- ja terveystoimialallakin tärkeäksi tunnistettu tavoite. Työhönvalmennus on vaikuttava keino edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä. Kehitysvammaisten työllistymisen ja työtoiminnan kehittäminen on ollut ja on yksi vammaispalvelujen keskeinen tavoite vuosina 2019‒2020.

Tuetun työllistymisen ja päivätoiminnan periaatteet vammaispalveluissa ovat:

  1. Tuetun työllistymisen palvelu tähtää asiakkaan työllistymiseen avoimille työmarkkinoille työvalmentajan tuella. Asiakkaan työllistyessä hän saa työsopimuksensa mukaista palkkaa.
  2. Työtoiminnan tavoite on tukea kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä osa- tai kokoaikaisesti työsuhteiseen palkkatyöhön tai edistää yhteiskunnallista sopeutumista. Työtoiminnan palvelussa työtehtäviä harjoitellaan toimintakeskuksissa ja osallistumispäivistä maksetaan työosuusrahaa.
  3. Päivätoiminnassa asiakasta tuetaan vuorovaikutuksessa ja liittymään ympäröivään yhteiskuntaan sekä tarjotaan mielekästä toimintaa päiviin.  

Tuetun työllistymisen palvelujen piirissä oli 248 asiakasta huhtikuussa 2020. Voimassa oleva työsuhde oli 145:llä asiakkaalla. Koronapandemian johdosta 27 asiakasta on lomautettuna, 14 on jäänyt työttömäksi. Työtä tehdään myös erityisjärjestelyin, 81 asiakasta käy normaalisti töissä työpaikalla.

Vammaispalvelujen työ- ja päivätoiminnan palvelustrategian laatiminen on aloitettu vuoden 2020 alussa, ja sen työstämistä jatketaan koronapandemiasta huolimatta. Tavoitteena on kartoittaa ja päivittää työ- ja päivätoiminnassa olevien asiakkaiden alueellista palveluiden tarvetta sekä tarvetta palveluiden sisältöjen kehittämiselle. 2019 alkaen on lisätty tuetun työllistämisen palvelun saatavuutta Cäpsän, Töölön, Haavikon ja Vallilan yksiköiden asiakkaille. Jokaisessa yksikössä työskentelee lisäyksen seurauksena omia työvalmentajia.

Vammaistyössä on tiedostettu haasteet asiakasryhmän työllisyydessä. Sosiaali- ja terveystoimialan vammaistyössä voidaan nykyisillä tuetun työllistymisen resursseilla tukea noin 270 asiakasta, kuten aloitteessa on kuvattu. Tuetun työllistymisen kautta on vuoden 2019 aikana työllistynyt työsuhteiseen työhön yhteensä 195 asiakasta, joista 13 henkilöä on ollut työsuhteessa Helsingin kaupunkiin tai liikelaitoksiin.

Vammaisten henkilöiden työllistymiseksi Helsingin kaupungille tarvitaan osatyökykyisille henkilöille räätälöityjä tai sopivia työtehtäviä ja niiden täyttämiseksi vakansseja, joihin vammaiset työnhakijat voisivat työllistyä. Jotta vammaiset työntekijät voivat työllistyä kaupungin palkkatuettuihin työpaikkoihin, tarvitaan osa-aikaisia palkkatuettuja työpaikkoja. Tällä hetkellä Helsingin palkkatukityöpaikat ovat pääsääntöisesti kokoaikaisia. Palkkatuetun työn kohderyhmiin tarvitaan muutoksia, koska tällä hetkellä vaatimuksena on pitkään jatkunut työttömyys. Suurin osa vammaispalvelujen asiakkaista on työkyvyttömyyseläkkeellä, ja tästä johtuen työttömyysehto ei nykyisen tulkinnan mukaan täyty. Lisäksi on huomioitava, että asiakkaiden voimavarat eivät usein ensimmäisissä työsuhteissa riitä yli 30 tunnin viikkotyöaikaan. Monelle työskentely eläkkeeltä ja osa-aikaisena on tavoitteena.

Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että tulee selvittää, millä tavoin Helsingin kaupungin palkkatuetun työn ohjeisiin tulisi tehdä muutoksia yhteistyössä TE-toimiston kanssa, jotta palkkatuki voisi olla mahdollista myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, ja mikä näiden muutosten mahdollinen kustannusvaikutus olisi.

Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunki pyrkii luomaan enemmän osa-aikaisia, kehitysvammaisille ihmisille henkilökohtaisesti räätälöityjä palkkatuettuja työpaikkoja. Eri toimialoilla voi käyttää työanalyysi-välinettä, jotta työpaikolla tunnistetaan niitä työtehtäviä, jotka sopivat tukea tarvitsevalle henkilölle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asiantuntijoiden avustaminen.

Vammaistyö on mukana hakemassa valtionavustusta tällä hetkellä haussa olevaan työkykyohjelman mukaiseen kehittämistyöhön. Tavoitteena on saada rahoitusta tuetun työllistymisen menetelmien nykyistä laajempaan käyttöön sekä selkiyttää sosiaalihuollon työllistymistä edistävää palvelupolkua. Valtionavustusta myönnetään vuosille 2020‒2022.

Työsuhteiden syntyminen vaatii räätälöintiä sekä tiivistä käytännön yhteistyötä työhönvalmentajien ja työnantajien välillä. Sopivien työpaikkojen löytämiseksi ja asiakkaan yksilöllisen polun toteuttamiseksi tulee työhönvalmentajien riittävä määrä turvata. Lisäksi tarvitaan yksilöllisiä koulutuspolkuja ammatillisen osaamisen hankkimiseksi. Esimerkiksi osatutkintoja tulisi voida hyödyntää nykyistä enemmän ja aiemmassa vaiheessa. Lautakunta esittää, että nykyisten työvalmentajien määrä ja tarve arvioidaan pikaisesti ja selvitetään mahdollisuudet hankkia tarvittaessa lisää työvalmennusta.

Helsingin kaupungin henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelmassa on 2019–2020 käynnistetty työ, jossa valmistuu vammaisten ja osatyökykyisten työllistymispolun mallintaminen sekä toimijakokonaisuuden kuvaus. Vammaistyö on mukana tässä valmistelussa. Tavoitteena on muun muassa tunnistaa kaupungin sisäiset ja ulkoiset kumppanit sekä verkostot, tunnistaa ja kuvata rakenteelliset esteet ja ongelmat sekä tehdä toimenpidesuunnitelma niiden poistamiseksi. Työllistymismahdollisuuksia tulee lisätä myös kaupungin sisällä. Tämä tulee tehdä yhteistyössä eri toimialojen välillä. Toimenpiteet vammaisten työllistymisen edistämiseksi, työhönvalmennuksen kehittämiseksi ja työpaikkojen räätälöimiseksi tehdään yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa.

Kaupungin tekemissä ulkopuolisten palvelujen hankinnoissa tulisi käyttää vielä nykyistä laajemmin työllisyysehtoja, toisin sanoen edellyttää ulkopuolisilta toimijoilta myös osatyökykyisten työntekijöiden osaamisen ja potentiaalin hyödyntämistä.

Aloitteessa mainittua työosuusrahaa maksamalla pyritään osoittamaan palkkatyön tekemisestä koituva taloudellinen hyöty, joka on yksi motivoiva tekijä palkkatyössä käymiselle. Työosuusraha ei ole etuus, vaan asiakkaalle henkilökohtaisesti maksettava kannusteraha. Helsingin kaupungin työosuusrahan maksuperiaatteet on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä 2.12.2014 § 14 linjattu vastaamaan Vantaan ja Espoon työosuusrahan maksuperiaatteita. Lautakunta esittää, että selvitetään työosuusrahan merkitystä ja kannustavuutta vammaisille itselleen ja erilaisia malleja sen kehittämiseksi.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Työllistyminen palkkatyöhön lisää kehitysvammaisten henkilöiden psykososiaalista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Yksi todistetusti työllistymistä edistävistä keinoista on tuetun työllistymisen malli."

Käsittely

Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:

Vastaehdotus 1:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon kuudennen kappaleen jälkeen seuraavat kappaleet:

Lautakunta katsoo, että tulee selvittää, millä tavoin Helsingin kaupungin palkkatuetun työn ohjeisiin tulisi tehdä muutoksia yhteistyössä TE-toimiston kanssa, jotta palkkatuki voisi olla mahdollista myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, ja mikä näiden muutosten mahdollinen kustannusvaikutus olisi.

Lisäksi lautakunta esittää, että kaupunki pyrkii luomaan enemmän osa-aikaisia, kehitysvammaisille ihmisille henkilökohtaisesti räätälöityjä palkkatuettuja työpaikkoja. Eri toimialoilla voi käyttää työanalyysi-välinettä, jotta työpaikolla tunnistetaan niitä työtehtäviä, jotka sopivat tukea tarvitsevalle henkilölle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi asiantuntijoiden avustaminen.

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 2:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon kahdeksanteen kappaleeseen: "Lautakunta esittää, että nykyisten työvalmentajien määrä ja tarve arvioidaan pikaisesti ja selvitetään mahdollisuudet hankkia tarvittaessa lisää työvalmennusta."

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 3:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon kolmanneksi viimeiseen kappaleeseen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia: "Toimenpiteet vammaisten työllistymisen edistämiseksi, työhönvalmennuksen kehittämiseksi ja työpaikkojen räätälöimiseksi tehdään yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa."

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 4:
Jäsen Kati Juva: Lisätään lausunnon viimeiseen kappaleeseen ennen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia: "Selvitetään työosuusrahan merkitystä ja kannustavuutta vammaisille itselleen ja selvitetään erilaisia malleja sen kehittämiseksi."

Kannattaja: jäsen Sami Heistaro

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi jäsen Kati Juvan vastaehdotuksen yksimielisesti ilman äänestystä.

Vastaehdotus 5:
Jäsen Katju Aro: Työosuusrahan maksuperiaatteet tuodaan lautakunnalle uudelleen tarkasteltavaksi ennen valtuustokauden päättymistä.

Kannattaja: jäsen Sandra Hagman

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Vastaehdotus 5 (jäsen Katju Aro)

Jaa-äänet: 7
Tapio Bergholm, Sami Heistaro, Maritta Hyvärinen, Riia Järvenpää, Seija Muurinen, Karita Toijonen, Sanna Vesikansa

Ei-äänet: 3
Katju Aro, Sandra Hagman, Aleksi Niskanen

Tyhjä: 3
Cecilia Ehrnrooth, Kati Juva, Touko Niinimäki

Poissa: 0

Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 7 - 3 (tyhjää 3).

Sosiaali- ja terveyslautakunta antoi hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.

02.06.2020 Pöydälle

Esittelijä
sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja
Juha Jolkkonen
Lisätiedot

Pauliina Vähäpesola, työ- ja päivätoiminnan päällikkö, puhelin: 310 43155

pauliina.vahapesola@hel.fi

Katja Raita, vammaistyön johtaja, puhelin: 310 43149

katja.raita@hel.fi

Merja Jäntti, toiminnansuunnittelija, puhelin: 310 43715

merja.jantti@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 25.09.2020

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Marja-Liisa Rautanen, stadssekreterare, telefon: 09 310 36184

marja-liisa.rautanen@hel.fi