Talousarvioaloite, oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssien sekä pd-rahan lisääminen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta kannattaa positiivisen erityiskohtelun määrärahaa oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Lautakunta toteaa, että toimialan vuoden 2021 talousarvioehdotukseen on sisällytetty vuotta 2020 vastaava määräraha positiivisen erityiskohtelun toimenpiteiden toteuttamiseen. Vuoden 2021 ehdotukseen ei sisälly korotusta vuoden 2020 tasoon.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan rooli oppimisessa on tukea lasten ja nuorten kouluviihtyvyyttä, monialaista oppimista, osallisuuden tunnetta ja itsetuntoa yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Kirjastopalvelukokonaisuus ja nuorisopalvelukokonaisuus aloittivat vuonna 2020 kaupunginhallituksen lisämäärärahalla kokeilun omien palvelujensa vahvistamiseksi myönteisen erityiskohtelun kohdealueilla.

Nuorisopalveluille osoitettiin vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa 400 000 euron rahoitus niiden alueiden palvelujen vahvistamiseen, joilla on suuri palvelutarve. Rahoituksella perustettiin 10 nuoriso-ohjaajan ja kaksi etsivän nuorisotyön pysyvää vakanssia. Nuorisopalvelut soveltaa palvelusuunnittelussaan ja toimintojen resursoinnissaan myönteisen erityiskohtelun mallia. Malli on kehitetty yhdessä kaupunginkanslian kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön kanssa vuoden 2020 aikana. Lisäksi vuoden 2020 aikana nuorisopalvelut vakiinnuttavat kulttuurisen nuorisotyön toimintojen alueellistamisen myönteisen erityiskohtelun mallin mukaan.

Vuoden 2020 talousarvioehdotuksessa kohdennettiin 250 000 euroa kirjastopalvelukokonaisuudelle myönteisen erityiskohtelun kokeiluun. Lisämäärärahalla vahvistettiin kokeilualueiden lastenkirjastopalveluja kolmella lastenkirjastotyöntekijällä. Lisäksi maahanmuuttajavaltaisilla alueilla parannetaan digiopastuksen edellytyksiä. Kirjaston perustyönä tehtävä myönteisen erityiskohtelun työ kattaa oppimista ja koulunkäyntiä tukevaa toimintaa kuten Lukukoiratoimintaa ja Läksyhelp-tukea koululaisten läksyjen tekoon yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa. Läksyhelpit on suunnattu pääsääntöisesti peruskoululaisille. Asukaspalautteen perusteella niitä kaipaisivat myös toisen asteen koulutuksessa eli lukiossa ja ammattikoulussa opiskelevat sekä laajemmin osa maahanmuuttajataustaisista koululaisista ja opiskelijoista.

Kaupunginhallituksen erillismäärärahalla toteutettujen toimenpiteiden lisäksi kouluviihtyvyyttä ja oppimisen tukea edistetään toimialalla monipuolisesti. Osa tästä toiminnasta toteutuu hankerahalla. Esimerkiksi nuorisopalvelun myönteisen erityiskohtelun malliin kuuluvat muun muassa maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimisen ja osallisuuden tukeminen koulutyössä Buddyschool -menetelmällä osana Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanketta. Tällä hetkellä Buddyschool -toiminnassa on 2003 vertaisohjaajaa ja vertaisopetusta saanut 4 600 oppilasta yhteensä 100 eri ryhmässä ja 39 helsinkiläisessä peruskoulussa. Hanketta on saanut vuosille 2015–2020 rahoituksen Helsingin kaupungilta ja Me-säätiöltä.

Nuorisopalvelut tuottavat neljän vakanssin avulla Joustavaa perusopetusta (JOPO) yhdessä perusopetuksen kanssa neljässä helsinkiläisessä peruskoulussa (Vuosaari, Haaga, Herttoniemi, Käpylä). Opetus on räätälöity tukemaan oppimis- ja kouluvaikeuksista kärsiviä ja estämään koulupudokkuutta vuosiluokilla 7–9.

Nuorisopalvelun alueelliset yksiköt vastaavat nuorten kohdennettuihin tarpeisiin ryhmä- ja yksilötyön avulla. Etsivän nuorisotyön yksikkö tekee myös koulujen kanssa yhteistyötä syrjäytymisen ehkäisyssä.

Vuonna 2020 kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-aika toimialan yhteinen talousarviotavoite on ollut vahvistaa koko kaupunkia oppimisympäristönä. Nykyisellään koulujen välillä on eroja kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden käytössä ja saavutettavuudessa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla kehitetään hallintamallia ja sähköistä ohjausjärjestelmää, jotta koulut löytävät helposti ja yhdenvertaisesti käyttöönsä kaupungin kulttuurin- ja vapaa-ajan palveluita museo-opastuksista henkilökohtaisiin liikuntavalmentajiin ja liikuntakokeiluihin ja vaikuttamisen areenoihin. Eriarvoisuuden vähentäminen ja eriytymisen hillitseminen on asetettu kestävän kasvun turvaamisen elinehdoksi Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021. Kaupungin strategista tavoitetta tukee muun muassa Mukana-ohjelma, jolla pyritään systeemiseen ja kokonaisvaltaiseen toimintaan lasten ja nuorten syrjäytymisen, ylisukupolvisen syrjäytymisen periytymisen ja alueellisen eriytymisen vähenemiseen Helsingissä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on panostettu Mukana-ohjelman 12–15-vuotiaiden nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Mukana-ohjelman osana toimialalla kytkettiin Kannelmäki-Malminkartanon alueen harrastusmahdollisuuksien lisääminen osaksi ohjelmakokonaisuutta. Harrastusmahdollisuuksia pyritään tarjoamaan koulujen yhteydessä ja parantamaan näin myös kouluviihtyvyyttä.