Hankesuunnitelma, metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmän osittainen uusiminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Metrovarikon kiinteistön ikääntyneen kiinteistösähköjärjestelmän uusimisella varmistetaan metrovarikon toiminnallisuus ja työntekijöiden työturvallisuus myös tulevaisuudessa.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §) todetaan, että kaupungin kiinteistöstrategian tavoitteina on mm. kiinteistökannan laadun parantaminen ja että liikennejärjestelmän toimivuudesta huolehditaan liikenneinvestoinneilla. Päätösehdotus tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita ja on näin strategian mukainen.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen (HKL) metrovarikko Roihupellossa on pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän ainoa varikko tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin metrovarikko on pääasiallinen metrojunien säilytys- ja kunnossapitopaikka. Lisäksi metrovarikolle on sijoitettu HKL:n toimistotiloja sekä muita HKL:n toimintoja.

Metrovarikko on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla Helsingin kantametron alkuperäisten rakennustöiden osana. Metrovarikkoa on laajennettu useaan otteeseen, viimeisimmäksi metrovarikon kehittämishankkeen yhteydessä vuosina 2008-2012.

Metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmä on etenkin varikon keskus- ja korjaamorakennusten sekä vanhemman säilytyshallin osalta ikääntynyt ja alkaa olla teknisen käyttöikänsä päässä.

Metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmää on uusittu aiempien hankkeiden yhteydessä, mutta vain osittain.

Metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmälle tehtiin vuonna 2018 kuntoarvio. Kuntoarvion perusteella metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmä on monilta osin välttävässä käyttökunnossa ja järjestelmän on selkeästi vanhentunut. Ikääntyneen järjestelmän varaosien saatavuus on heikkoa ja ylläpitokustannukset kasvavat.

Välittömiä merkittäviä riskejä kiinteistösähköjärjestelmän uusimisen siirtämisellä ei arvioida olevan. Metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmän uusiminen em. rakennusten osalta on kuitenkin tarkoituksenmukaista toteuttaa ennen kuin mahdolliset puutteet sähköjärjestelmän osissa ja asennuksissa vaikuttavat metrovarikon toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen.

Välillisesti kiinteistösähköjärjestelmän mahdollinen toimimattomuus ja/tai epäluotettavuus vaikuttavat metroliikenteen luotettavuuteen. Esimerkiksi jos vaunujen kunnossapitoa ei voida tehdä suunnitellusti tai työturvallisuus heikkenee toimimattoman valaistuksen takia.

Kiinteistösähköjärjestelmän uusimatta jättäminen voi aiheuttaa metrovarikon toiminnallisuuteen ja ennen kaikkea työturvallisuuteen liittyvien riskien kasvamisen sietämättömiksi ja tällöin vaatia huomattavasti kalliimpia korjaavia toimenpiteitä.

Metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmän uusiminen takaa metrovarikon toiminnallisuutta ja työturvallisuutta tuleviksi vuosikymmeniksi.

Hankkeen toteuttaminen

Hankkeessa metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmä uusitaan tarpeellisin osin seuraavien kolmen vuoden aikana.

Hankkeessa tehtävien töiden laajuus täsmentyy suunnittelun edetessä, sillä kaikkia uusittavia laitteita ja järjestelmän osia ei ole ollut mahdollista yksilöidä kuntoarviossa ja hankesuunnitteluvaiheessa. Hankkeen kokonaishinta perustuu kiinteistösähköjärjestelmän kuntoarvioon.

Keskusrakennuksessa uusitaan ainakin kaikki alkuperäiset sähköasennukset.

Korjaamorakennuksessa ja vanhassa säilytyshallissa uusitaan ainakin ryhmäkeskukset, sähköpisteet sekä valaistusjärjestelmä.

Hankkeen toteuttaminen ei vaikuta metroliikenteeseen.

Sähköjärjestelmän uusiminen koordinoidaan toteutettavaksi niin, että hankkeen työt sovitetaan muiden mahdollisesti samaan aikaan toteuttavien metrovarikon korjaus-, ylläpito- ja muutoshankkeiden kanssa niin, että työt eivät haittaa toisiaan ja mahdolliset yhteiset työt suoritetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Hankkeen kustannusten muodostuminen

Metrovarikon kiinteistösähköjärjestelmän uusimisen arvonlisäverottomat kustannukset ovat enintään 1,65 milj. euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Vuodelle 2020 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 0,1 milj. euroa, vuodelle 2021 0,95 milj. euroa ja vuodelle 2022 0,6 milj. euroa. Vuosille 2021 ja 2022 sijoittuvat kustannukset otetaan huomioon HKL:n talousarvioiden laatimisessa noille kyseisille vuosille.

Hankkeen kuluja on arvioitu HKL:lle kohdistuvan vuosien 2020-2022 aikana n. 1,35 milj. euroa, joka sisältää töiden lisäksi myös hankkeen laite- ja komponenttihankinnat.

Näiden lisäksi hankkeelle tulee suunnittelun ja projektin johdon kustannuksia n. 0,1 milj. euroa ja 0,2 milj. euron hankevaraus.

Hankkeen vaikutukset käyttötalouteen

Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina n. 0,07 milj. euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Investoinnin rahoittamisesta aiheutuu korkokuluja noin 0,7 milj. euroa laina-aikana (korkokanta 3 % ja laina-aika 25 vuotta).

Varikko palvelee metron liikennöintiä. Varikkoon liittyvät kustannukset HKL kattaa metroliikenteen liikennöintikorvauksella.

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen 14.12.2015 (1208 §) hyväksymien tilahankkeiden hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää alle 5 milj. euron hankkeista.

Detta beslut publicerades 10.04.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.