Valtuustoaloite, haitallisten vieraslajien pyynnin tehostamiseksi Helsingissä

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin omistamilla maa-alueilla tapahtuvan metsästyksen linjauksista päättää kaupunkiympäristön toimialan ylläpito -yksikkö. Tiheästi asuttu kaupunkialue soveltuu huonosti perinteisen vapaa-ajan metsästyksen harrastusalueeksi. Tästä syystä kaikki metsästys metsästysseuroille vuokraamattomilla alueilla liittyy linnustonsuojeluun, kaupungin omaisuuden suojelemiseen tai sairaiden ja merkittävää häiriötä julkisilla alueilla aiheuttavien eläinyksilöiden pyydystämiseen.

Kaupunkiympäristön toimialan ylläpito tilaa Staralta pienpetokantojen rajoittamiseen tähtäävää työtä luonnonsuojelualueiden ylläpitotyönä. Tämä työ keskittyy Viikin Vanhankaupunginlahden, Östersundomin lintuvesien sekä Harakan saaren luonnonsuojelualueiden linnuston suojelemiseen. Muiden saarien pyyntiä on laajennettu kahden viime vuoden aikana linnustollisesti arvokkaille Helsingin saarille. Haitallisten vieraslajien pyyntialueet suunnitellaan yhdessä ympäristöpalvelujen kanssa. Luonnonsuojelualueiden ylläpitotyön lisäksi muilta alueilta pyydystetään vuosittain eläinsuojelullisista syistä muutamia sairaita eläimiä, lähinnä kapisia supikoiria ja kettuja.

Kaupungin lisäksi on Viikin akateemisilla metsästäjillä, VAM, ollut merkittävä rooli pienpetokantojen rajoittamistyössä Viikin Vanhankaupunginlahden kansainvälisestikin merkittävällä linnuston suojelualueella. Stara tuottaa pyyntityön kaupungin omistamalle maa-alueelle ja Viikin akateemiset metsästäjät tuottavat samaa työtä valtion omistamalla alueella. VAM:n metsästäjien työpanos valtion alueella tukee luonnollisesti kaupungin alueen pienpetopyyntiä. Tästä syystä pyyntityön jatkuvuuden ja pyyntipaineen tason säilyttämiseksi on sovittu Akateemisten metsästäjien kanssa, että pyyntityöstä maksetaan heille tulokseen pohjaava korvaus 30 euroa / pienpeto. Vuosittain maksettavan korvauksen keskiarvo vuosille 2011–2017 on ollut 750 euroa. Kaupungin yhteistyö Viikin akateemisten metsästäjien kanssa on jatkunut vuodesta 2001 saakka. Vuoteen 2010 saakka oli voimassa sopimus, jossa VAM teki pyyntiä ja kaupunki maksoi siitä kiinteän summan 800 euroa keväällä ja 800 euroa syksyllä. Innostus pyyntityöhön VAM:n keskuudessa kuitenkin hiipui ja siksi sopimus vaihdettiin työn tuloksellisuuteen pohjaavaan sopimukseen. Tämän tulokseen pohjaavan korvauksen lisäksi kaupunkiympäristön ylläpito on hankkinut Staran kautta VAM:lle joitakin pienpetopyyntiin tarkoitettuja loukkuja sekä rakennusmateriaalia petojen vahtimiskopin rakentamiseen vuonna 2017 noin 900 euron arvosta. Sipoon Kaunissaareen on myönnetty metsästyslupa paikalliselle Sibbo Skärgårds Jaktförening -metsästysseuralle pienpetojen pyyntiin. Östersundomin alueelta on vuokrattu alueita sekä hirvieläinten että pienriistan metsästykseen paikalliselle Östersundom Jaktförening -metsästysseuralle. He tekevät aktiivista pienpetojen metsästystä omilla alueillaan ja siten tukevat omalla toiminnallaan myös Östersundomin lintuvesien pyynnin kokonaisvaikutusta.

Kaupungin oman tuotannon lisäksi kaupunkiympäristön toimialan ylläpito myöntää joitakin metsästyslupia yksityishenkilöille, jotka haluavat tehdä pienpetojen pyyntiä linjauksia tukevissa kohteissa. Nämä luvat myönnetään joko tiettyyn paikalliseen ongelmakohteeseen tai sitten alueille, joilla pyynti tukee luonnonsuojelun tavoitteita. Yksittäiset luvat valmistellaan Starassa ja päätös luvasta tehdään kaupunkiympäristön ylläpidossa. Linjausten ja tavoitteiden kannalta erityisen merkittävissä kohteissa kaupunki on antanut pyyntityöhön loukkuja ja rautoja käyttöön. Myös kanin pyynnissä on kaupungin organisoima ja ohjeistama metsästysjousiryhmä, joka pyytää kaneja aidatuilla siirtolapuutarha-alueilla metsästysluvalla. Ryhmän koko on rajattu noin 20 henkilöön. Ryhmä on periaatteessa avoin, mutta ryhmän jäsenenä pysyminen edellyttää todennettua aktiivisuutta pyynnissä.

Kaikkialla luonnonsuojelualueiden pyynnissä on siirrytty tai siirtymässä kohti palkkatyönä tehtävää vieraslajipoistoa. Työtä on kuitenkin niin paljon, vaikeissa paikoissa ja pyynti tapahtuu haastavaan aikaan, jolloin sitä ei saada mitenkään hoidettua vapaaehtoisella harrastustoiminnalla. Harrastustoimintaan pohjaavissa projekteissa jatkuvuus on iso ongelma, johon myös Helsingin kaupunki on törmännyt linnustonsuojelualueiden vieraspetopyynnin organisoinnissa. Vuosien arvokas työ valuu hukkaa, kun esimerkiksi metsästysseuran pari aktiivisinta jäsentä vaihtaa harrastusta tai asuinpaikkaa.

Usein harrastustoiminnassa sen isoin merkitys on harrastajien henkiselle hyvinvoinnille ja sosiaaliselle yhdessäololle. Jo metsästyseurojen säännöt usein aiheuttavat sen, että kaikkia jäseniä pitää kohdella tasapuolisesti ja kaikki pitää päästää mukaan. Valitettavasti etenkin Helsingin kaupungin alueen kaltaisessa ympäristössä tämä aiheuttaa isoja haasteita pyyntiolosuhteiden, pyyntiporukan osaamisen sekä motivaation puolesta.

Vapaaehtoisuuteen pohjaavasta työstä on saatu parempia kokemuksia yksittäisten vapaaehtoisten henkilöiden työstä. Luopumalla seuratoiminnasta olemme saaneet laadullisesti ja määrällisesti parempia tuloksia. Ylläpito käyttää vuosittain 70 000 euroa haitallisten vieraslajien pyyntiin.

Liitteenä kolme karttaa Viikin Vanhankaupunginlahden, Östersundomin ja Kaivopuiston edustan saarten pienpetoloukuista ja minkkiraudoista. Harmaat ovat minkkirautoja ja värilliset pienpetoloukkuja.