Tienpidon ja liikenteen suunnitelma TLS vuosille 2021-2024, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

HEL 2020-008837
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 15. / 660 §

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2021–2024

Helsingfors stadsstyrelse

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Daniel Sazonovin ehdotuksesta.

Kaupunginhallitus antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2021–2024 seuraavan lausunnon:

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on valtakunnallisen liikenteen korjausvelkaohjelman ja perusväylänpidon lisärahoituksen myötä kasvanut jonkin verran vuonna 2020 verrattuna edellisiin vuosiin, mutta on edelleen liian alhaisella tasolla suhteessa investointitarpeeseen. ELY-keskuksen tienpidon rahoitustasoa tulee nostaa pysyvästi, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulee turvata huolehtimalla maantieverkon, siltojen ja raskaan liikenteen tarpeellisista investoinneista. Liikenneverkon palvelutasoa nostaviin pieniinkään investointeihin rahoitus ei juuri ole riittänyt viime vuosina.

Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita maksetaan yhä enemmän kaupunkien rahoituksella. Maanteiden tienpidon kustannusjaossa tulee noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja Liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita.

Valtion osallistuminen tieverkon kehittämishankkeisiin siten, että se tukee Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmassa ja -sopimuksessa esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Kehä I:n kehittämistä tulee jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Itäkeskuksen eritasoliittymän jatkosuunnittelun käynnistäminen on tärkeää, sillä Itäkeskuksen aluetta kehitetään lähivuosina voimakkaasti. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulee panostaa Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja. Helsingin seudun MAL-sopimuksen (2020–2031) mukaan valtio osallistuu Vihdintien pikaraitiotien hankekokonaisuuden kustannuksiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös Turunväylän ja Huopalahdentien liittymään suunnitellut muutokset.

Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulee olla oma, muista investoinneista erillinen rahoituksensa. Myös maanteiden meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä jatkuvasti kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi.

Toiminta ja tavoitteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa korostetaan alueellisen liikennejärjestelmätyön merkitystä liikenteen ja maankäytön kehittämisen yhteensovittamisessa sekä kestävän liikkumisen edistämisessä. Parhaillaan valmistellaan ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen toimenpideohjelmaa vuosille 2021−2032. Tänä vuonna on valmistunut myös Helsingin seudun MAL -sopimuksen mukaan Helsingin kaupunkiseudun kuntien prioriteettina on, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan mm. seuraavien maanteiden kehittäminen: Hämeenlinnanväylä, Kehä I ja Lahdenväylä, josta erillismainintana Malmin uuden maankäytön yhteydet. Näihin väyliin liittyvien, tiivistyvän maankäytön yhteyksiä parantavien liikennehankkeiden tulee näkyä vahvemmin myös Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa.

Suunnitelmassa mainitaan myös liikenteen ympäristöhaittojen minimointi ja kiristyvät ilmastotavoitteet, mutta esim. meluntorjuntatoimenpiteisiin ei ole varauduttu riittävästi suunnittelukauden investoinneissa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Uusien meluesteiden lisäksi vanhojen, usein liian matalien ja huonokuntoisten meluesteiden parantamisen tulee sisältyä suunnitelmaan.

Suunnitelmassa tuodaan esille lukuisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää. Kehäteille asennetut valvontakamerat ovat rauhoittaneet selvästi väylien liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi myös Helsinkiin suuntautuville säteittäisille maanteille lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa Turunväylän lisäksi muillekin Helsingin sisääntuloväylille, joilla liikenteen nopeustaso vaihtelee paljon ajokelistä ja vuorokaudenajasta riippuen.

Investointikohteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2021−2024 tiehankkeita on Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän: vain valtatie 3:n Pirkkolantien sillan peruskorjaus ja Länsiväylän kaiteiden kunnostus.

Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka liittyvät tiiviisti myös maankäytön kehittämiseen, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2021–2024:

  • Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Liittymän läheisyydessä on useita merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita kuten Stadin ammattiopisto ja Metropolia. Eritasoliittymä parantaa valtakunnan vilkkaimman maantien liikenneturvallisuutta merkittävästi. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja rakennussuunnittelua käynnistellään. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024
  • Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.
  • Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2022–2024
  • Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2026. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen
  • Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2023–2024.
  • Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingin alueen maanteiden kiireellisimmät meluntorjuntakohteet ovat Torpparinmäen melueste Tuusulanväylällä ja Hämeenlinnanväylän meluesteet Kaarelan kohdalla (osana tienparannushanketta). Helsingin kiireellisimmät meluntorjuntahankkeet on esitetty HSL:n Kuha -ohjelmassa.
Stäng

Lausuntopyyntö

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille 2021–2024 on mahdollista antaa lausunto 31.10.2020 mennessä. Lausunnot on tällöin mahdollista ottaa huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia.

Suunnitelman sisällöstä

Uudenmaan ELY-keskus vastaa tienpidosta Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Näiden kolmen maakunnan alueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä. Alueen tieverkon pituus on noin 12 % koko maan tiestöstä, mutta siellä syntyy kolmannes koko maan liikennesuoritteista. Myös raskaan liikenteen osuus on alueella poikkeuksellisen suuri, noin neljäsosa koko maan kuljetussuoritteesta. Toimialueella sijaitsevat Suomen vilkasliikenteiset tiet. Alueella on valtaosa Suomen elinkeinoelämän toimijoista ja paljon valtakunnallista logistiikkaa. Helsinki-Vantaa on maan tärkein kansainvälinen lentoasema ja tärkeä logistinen solmukohta myös rahtiliikenteelle. Helsingin satama on yksi suomen suurimmista ja sen kautta kuljetettu tavara vastaa arvoltaan kolmannesta maan ulkomaan kaupasta.

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitus vuodelle 2020 on noin 144 miljoonaa euroa huomioiden alkuperäiseen rahoituskehykseen keväällä tulleet lisäykset. Perustienpidon rahoituksella hoidetaan maantieverkon tienpito lukuun ottamatta isoja kehittämisinvestointeja, joista vastaa Väylävirasto. Pääosa perustienpidon rahoituksesta käytetään tiestön kunnossapitoon eli hoitoon ja korjauksiin.

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2021–2024 kuvataan Uudenmaan ELY-keskuksen vastuualueen tienpidon talouden ja toiminnan reunaehdot sekä painopisteet ja siinä on esitetty toimenpiteet, jotka tiedossa oleva tienpidon rahoitus mahdollistaa. Suunnitelmassa ei esitetä isompia useiden miljoonien eurojen kehittämishankkeita, joiden toteutus vaatii käytännössä eduskunnan myöntämää erillisrahoitusta.

Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoitustasosta vuosina 2021–2024 ei suunnitelmassa ole mainintaa.

Liikenneturvallisuuden parantaminen on myös yksi suunnitelman keskeisistä tavoitteista. Tavoitteet on asetettu hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Liikenneturvallisuuden parantamisen painopiste on toimenpiteissä, joilla kustannustehokkaasti voidaan parantaa liikenneturvallisuutta ja saavutettavuutta sekä edistää kestäviä liikkumismuotoja. Vakavia autoliikenteen onnettomuuksia pyritään vähentämään esimerkiksi lisäämällä riskialttiille tiejaksoille automaattista nopeusvalvontaa ja vaihtuvia nopeusrajoituksia sekä tiedotusopasteita.

Lopuksi

Pääkaupunkiseudun suurten liikennemäärien johdosta tiestö kuluu keskimääräistä nopeammin. Riittävän rahoituksen saaminen perustienpitoon on välttämätöntä, jotta liikenneverkon toimivuus ja turvallisuus voidaan taata. Perustienpitoon osoitetun rahoituksen vuosittaista tasoa olisi pysyvästi saatava nostettua nykyistä suuremmaksi, jotta korjausvelan kasvu saadaan taittumaan.

Pääkaupunkiseudun merkitys koko maan kehityksen ja elinkeinoelämän kannalta on keskeinen, joten rahoitusta olisi osoitettava selvästi nykyistä enemmän myös seudun investointihankkeisiin. Nykyisellään valtion rahoitus Uudenmaan ELY-keskukselle on hyvin vähäistä ja painottuu pieniin yksittäisiin parannushankkeisiin. Seudun liikenneverkkoa on pystyttävä kehittämään pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.

Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan lausunto. Esitys on lautakunnan lausunnon mukainen.

Stäng

Kaupunkiympäristölautakunta 22.09.2020 § 552

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon rahoitus on valtakunnallisen liikenteen korjausvelkaohjelman ja perusväylänpidon lisärahoituksen myötä kasvanut jonkin verran vuonna 2020 verrattuna edellisiin vuosiin, mutta on edelleen liian alhaisella tasolla suhteessa investointitarpeeseen. ELY-keskuksen tienpidon rahoitustasoa tulisikin nostaa pysyvästi, sillä alueen liikkujat ja tavaramäärät sekä asukas- ja työpaikkamäärät kasvavat maankäytön ja talouden kehityksen myötä. Helsingin alue on koko maan talouden veturi ja sen toimintaedellytykset tulee turvata huolehtimalla maantieverkon, siltojen ja raskaan liikenteen tarpeellisista investoinneista. Liikenneverkon palvelutasoa nostaviin pieniinkään investointeihin rahoitus ei juuri ole riittänyt viime vuosina.

Helsingin alueen kehittyminen sekä liikenteen ja kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen edellyttävät valtion sitoutumista yhteishankkeisiin ja niiden rahoitukseen. Helsingin kaupunki on investointiohjelmassaan varautunut omalta osaltaan valtion kanssa yhteishankkeina toteutettavien kohteiden kustannuksiin. Välttämättömiä maanteiden parantamishankkeita maksetaan yhä enemmän kaupunkien rahoituksella. Maanteiden tienpidon kustannusjaossa tulisi noudattaa maantielakiin sekä Suomen Kuntaliiton ja Liikenneviraston hyväksymään ohjeistukseen (nk. sininen kirja) perustuvia yhteisesti sovittuja periaatteita.

Valtion osallistuminen tieverkon kehittämishankkeisiin siten, että se tukee Helsingin seudun MAL 2019 -suunnitelmassa ja -sopimuksessa esitettyjä alueellisia asuntotuotantotavoitteita, on erittäin perusteltua. Tästä näkökulmasta keskeisiä hankkeita ovat Hämeenlinnanväylän Kuninkaantammen eritasoliittymä, Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä ja Länsiväylän Koivusaaren eritasoliittymä. Kehä I:n kehittämistä tulisi jatkaa toteuttamalla Myllypuron eritasoliittymä. Itäkeskuksen eritasoliittymän jatkosuunnittelun käynnistäminen on tärkeää, sillä Itäkeskuksen aluetta kehitetään lähivuosina voimakkaasti. Vuosaaren sataman toimintavarmuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi tulisi panostaa Kehä III:n toimivuuteen ja poistaa tavaraliikenteelle haitallisia pullonkauloja. Helsingin seudun MAL-sopimuksen (2020-2031) neuvottelutuloksessa (2.6.2020) esitetään, että valtio osallistuu Vihdintien pikaraitiotien hankekokonaisuuden kustannuksiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyvät myös Turunväylän ja Huopalahdentien liittymään suunnitellut muutokset.

Tieverkon tulee olla turvallinen ja mahdollistaa tehokkaat kuljetusketjut sekä kestävä yhdyskuntarakenne ja -liikkuminen. Tieverkon turvallisuuden ja toimivuuden takaamiseksi siltojen ja painumien korjauksille tulisi olla oma, muista investoinneista erillinen rahoituksensa. Myös maanteiden meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä jatkuvasti kasvavien meluhaittojen vähentämiseksi.

Toiminta ja tavoitteet

ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa korostetaan alueellisen liikennejärjestelmätyön merkitystä liikenteen ja maankäytön kehittämisen yhteensovittamisessa sekä kestävän liikkumisen edistämisessä. Parhaillaan valmistellaan ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja sen toimenpideohjelmaa vuosille 2021−2032. Tänä vuonna on valmistunut myös Helsingin seudun MAL -sopimuksen neuvottelutulos, jossa mainitaan, että Helsingin kaupunkiseudun kuntien prioriteettina on, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioidaan mm. seuraavien maanteiden kehittäminen: Hämeenlinnanväylä, Kehä I ja Lahdenväylä, josta erillismainintana Malmin uuden maankäytön yhteydet. Näihin väyliin liittyvien, tiivistyvän maankäytön yhteyksiä parantavien liikennehankkeiden pitäisi näkyä vahvemmin myös Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa.

Suunnitelmassa mainitaan myös liikenteen ympäristöhaittojen minimointi ja kiristyvät ilmastotavoitteet, mutta esim. meluntorjuntatoimenpiteisiin ei ole varauduttu riittävästi suunnittelukauden investoinneissa. Yhdyskuntarakenteen tiivistyessä meluhaitoille altistuvien määrä kasvaa, joten asuntoalueiden meluntorjunnalle on suuri tarve. Uusien meluesteiden lisäksi vanhojen, usein liian matalien ja huonokuntoisten meluesteiden parantamisen pitäisi myös sisältyä suunnitelmaan.

Suunnitelmassa tuodaan esille lukuisia liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä. Niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö kuntien kanssa on tärkeää. Kehäteille asennetut valvontakamerat ovat rauhoittaneet selvästi väylien liikennettä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulisi myös Helsinkiin suuntautuville säteittäisille maanteille lisätä automaattista kameravalvontaa. Myös vaihtuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää tulisi laajentaa Turunväylän lisäksi muillekin Helsingin sisääntuloväylille, joilla liikenteen nopeustaso vaihtelee paljon ajokelistä ja vuorokaudenajasta riippuen.

Investointikohteet

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2021−2024 tiehankkeita on Helsingin kaupungin alueella erittäin vähän: vain valtatie 3:n Pirkkolantien sillan peruskorjaus ja Länsiväylän kaiteiden kunnostus.

Seuraavat tärkeät tiehankkeet, jotka liittyvät tiiviisti myös maankäytön kehittämiseen, tulisi käynnistää suunnitelmakaudella 2021–2024:

  • Kehä I:n ja Myllypurontien eritasoliittymä. Hanke on kokonaisvaikuttavuudeltaan Kehä I:n suunnitteluhankkeista Itäväylän liittymän jälkeen paras. Liittymän läheisyydessä on useita merkittäviä maankäytön kehittämishankkeita kuten Stadin ammattiopisto ja Metropolia. Eritasoliittymä parantaa valtakunnan vilkkaimman maantien liikenneturvallisuutta merkittävästi. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis ja rakennussuunnittelua käynnistellään. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024
  • Kuninkaantammen eritasoliittymä Hämeenlinnanväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2022–2024.
  • Hämeenlinnanväylä välillä Kannelmäki Kaivoksela, lisäkaistat, linja-autoliikenteen parantaminen ja meluesteet (sisältää Kuninkaantammen eritasoliittymän). Ruuhkautuvalla väylällä bussiliikenteen sujuvuudesta ja luotettavuudesta huolehtiminen on tärkeää. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeiden toteuttamiseen vuosina 2022–2024
  • Malmin (Ilmasillan) eritasoliittymä Lahdenväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2024–2026. Hankkeen rakennussuunnitteluun tulee varautua sitä ennen
  • Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä. Helsingin kaupunki on investointisuunnitelmassaan varautunut omalta osaltaan hankkeen toteuttamiseen vuosina 2023–2024.
  • Maanteiden meluntorjuntahankkeet. Valtion väylien meluntorjuntahankkeita tulee kiirehtiä meluhaittojen vähentämiseksi. Helsingin alueen maanteiden kiireellisimmät meluntorjuntakohteet ovat Torpparinmäen melueste Tuusulanväylällä ja Hämeenlinnanväylän meluesteet Kaarelan kohdalla (osana tienparannushanketta). Helsingin kiireellisimmät meluntorjuntahankkeet on esitetty HSL:n Kuha -ohjelmassa.
Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Mikko Aho
Lisätiedot

Heikki Hälvä, yksikön päällikkö: 310 37142

heikki.halva@hel.fi

Tuula Pipinen, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37269

tuula.pipinen@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 29.10.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Mer information fås av

Timo Lindèn, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi