Päätös perusopetuksen poikkeusjärjestelyjen mahdollistamiseksi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Tässä päätöksessä määrätään oppilaitosten tilojen turvallisesta käytöstä perusopetukseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antaman suosituksen tarkoitus on tukea kouluja toteuttamaan koulunkäynti koronaepidemian aikana siten, että se on turvallista lapsille ja henkilökunnalle. Suositusta noudattamalla voidaan hallita tartuntariskiä eli vähentää tartuntoja ja rajata mahdollisissa altistustilanteissa altistuneiden joukko mahdollisimman pieneksi. Toimintaa suunniteltaessa on tärkeää sovittaa yhteen lapsen etu ja oikeudet ja tartuntatautien torjunnan periaatteet. Helsingissä tilojen turvallinen käyttö tarkoittaa muun muassa, että oppilaat opiskelisivat etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti, jossa osa luokista työskentelee kukin vuorollaan ja lyhytaikaisesti etäopetuksessa. Oppilaiden oikeus opetukseen turvataan myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Päätös koskee kaikkea Helsingissä annettavaa perusopetusta. Mahdollinen siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tapahtuu opetuksen järjestäjän päätöksellä. Luokat 1-3 opiskelevat kuitenkin lähiopetuksessa.

Kaupunginhallitus teki edelliset tätä asiaa koskevat päätökset 10.8.2020 § 411 ja 31.8.2020 § 495.

Poiketen aiemmista päätöksistä tästä päätöksestä on poistettu maininnat varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, sillä tosiasiallista mahdollisuutta ja tarvetta etäyhteyksien hyödyntämisen ja läsnäolon yhdistelmämalliin ei toiminnan luonteen vuoksi ole. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antama suositus koskee silti myös varhaiskasvatusta ja esiopetusta ja niiden tilankäyttöä.

Säädösperusta

Tartuntatautilain (1227/2016) 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä niistä ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Tartuntatautilain 9 §:n mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautilaissa tarkoitettu tartuntatautien vastustamistyö osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa (66/1972), terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ja tartuntatautilaissa säädetään. Tartuntatautien vastustamistyöhön kuuluu tartuntatautilaissa tartuntatautien ehkäisy, varhaistoteaminen ja seuranta, epidemian selvittämiseksi tai torjumiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä tartuntatautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn tutkimus, hoito ja lääkinnällinen kuntoutus sekä hoitoon liittyvien infektioiden torjunta.

Tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukaan, kun laajaa tartunnan vaaraa aiheuttava yleisvaarallinen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäilty tartuntatauti on todettu tai sen esiintyminen on perustellusti odotettavissa, kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisten kokousten tai yleisötilaisuuksien kieltämisestä. Edellytyksenä on lisäksi, että toimenpide on välttämätön yleisvaarallisen tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen estämiseksi.

Perusopetuslain (682/1998) 29 § mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Nyt tehtävällä päätöksellä tilojen turvallisesta käytöstä turvataan lasten oikeutta turvalliseen opetusympäristöön.

Perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin mukaan, jos opetusta ei tartuntatautilain 58 §:n nojalla annettavan päätöksen johdosta voida järjestää turvallisesti lähiopetuksena koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, voidaan opetuksessa siirtyä opetuksen järjestäjän päätöksellä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin enintään yhden kuukauden ajaksi kerrallaan, jos se opetuksen järjestämiseksi on välttämätöntä. Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata myös poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana. Perusopetuslain muutos, jolla 20 a § lisättiin lakiin, tuli voimaan 1.8.2020 ja se on voimassa määräaikaisesti vuoden 2020 loppuun. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa paikallinen päätöksenteko, jolla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen voidaan hoitaa turvallisesti epidemian aikanakin.

Perusopetuslain 20 a §:n säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 86/2020 vp) mukaan aluehallintovirastot ovat tehneet päätökset opetustilojen käyttämisestä 12.5.2020. Aluehallintovirastojen päätöksissä edellytetään, että huomioidaan tartuntatautilain 1 §:ssä säädetty tartuntatautilain tarkoitus ehkäistä tartuntatauteja ja niiden leviämistä sekä noudatetaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjetta opetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että vastaavia päätöksiä saattaa olla välttämätön tarve tehdä myös syyslukukaudella 2020 eli 1.8.-31.12. välisen ajanjakson aikana. Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että mikäli opetuksen järjestämisessä ei pystyttäisi noudattamaan tartuntatautiviranomaisen päätökseen sisältyvää ohjeistusta opetustilojen turvallisesta käyttämisestä tai opetustilat suljettaisiin osittain tai kokonaan tartuntatautilain 58 §:n nojalla, voitaisiin opetuksessa siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin (HE 86/2020 vp, s. 16-17). Muussa julkaistussa lainvalmisteluaineistossa ei ole esitetty tästä poikkeavia kantoja. Niinpä lain esitöistä saadaan tukea sille, että tällainen päätös voidaan tarvittaessa tehdä. Tartuntatautilain 58 § soveltuu siis sanamuodostaan huolimatta kokonaan tai osittain sulkemista koskevan päätöksen lisäksi myös päätöksiin, joilla annetaan velvoittavia ohjeita tai määräyksiä pykälän tarkoittamien tilojen käytöstä.

Edellytyksenä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymiselle on lisäksi se, että se on välttämätöntä. Mahdollinen siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tehdään tästä päätöksestä erillisessä päätöksenteossa. Siirtyminen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin edellyttää aina välttämättömyysharkintaa, joka tehdään lain esitöiden mukaan yhteistyössä kunnan epidemiologisen toiminnan kanssa.

Epidemiologinen arviointi

Suomen tilanne

Tartuntataudeista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n 1 momentin 14 kohdan mukaan uuden SARS-CoV-2:n aiheuttama infektio on yleisvaarallinen tartuntatauti. Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut SARS-CoV-2 -viruksen aiheuttaman Covid-19 -taudin pandemiaksi 11.3.2020. Edellisten 14 vrk aikana uusien koronavirustapausten lukumäärä on edelleen kasvanut Suomessa ja jakautuu maantieteellisesti laajemmalle alueelle. Helsingissä on noin 37 % Suomen Covid-19 -tapauksista. Helsingin ja Suomen väestöstä valtaosa on yhä altis tartuntariskille.

Helsingin kaupungin alueen tilanne

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan epidemiologinen toiminta seuraa alueen epidemiatilannetta jatkuvasti. Seurannassa on havaittu, että 1) Helsingin kaupungin eri kanavia pitkin tulevien oireperusteisten yhteydenottojen määrä on säilynyt suurena. Tällä hetkellä yhteydenottojen määrä on ollut yli 1400 päivässä. 2) Todettujen Covid-19 -tapausten määrät Helsingissä olivat syyskuun alkupuolella 8-9 tapausta päivässä ja edellisen viikon aikana keskimäärin 28 tapausta päivässä. 3) Erilaisten joukkoaltistustilanteiden lukumäärä on kasvanut merkittävästi erityisesti vapaa-ajan tapahtumiin ja -viettoon liittyen. Tartunnan saaneiden kohdalla korostuvat 1990 ja 2000-luvuilla syntyneiden nuorten aikuisten ikäluokat, mutta tartunnat ovat levinneet myös työikäisiin. Sairaalahoidon tarve on lievässä kasvussa. Koronavirustestien näytteenottoon pääsyssä ja analytiikassa olleet viiveet on saatu pääosin korjattua ja näytteenottoon pääsee tarvittaessa saman päivän aikana. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmässä on 25.9. todettu, että pääkaupunkiseudun kaupungit Helsingin kaupunki mukaan lukien ovat sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemässä koronaepidemian kiihtymisvaiheessa.

Helsingin alueen koulujen tilanne

Helsingin kaupungin alueella on syyskuun aikana todettu 10 koulualtistustapahtumaa ala-asteella ja kuusi yläasteella. Altistajista viisi on ollut aikuista, kuusi ala-asteikäistä ja viisi yläasteikäistä. Koulualtistusten johdosta on asetettu karanteeniin 75 aikuista ja 425 lasta. Kahden koulun kohdalla toteutettiin myös oireettomia koskevat joukkoseulonnat. Jatkotartuntoja kouluaikana ei ole voitu todentaa. Voidaan todeta, että koronavirusepidemia on Helsingin alueella kouluikäisillä kasvussa ja altistuneiden määrät ovat olleet merkittäviä. Edellä todetusta huolimatta tämänhetkisessä tilanteessa korostuvat lukioikäisten tartunnat ja altistukset.

Suositeltavat toimenpiteet epidemian rajaamiseksi kouluissa

Epidemiologinen toiminta havaitsi koronavirusepidemian ensimmäisen aallon yhteydessä, että turvavälien pitäminen, hygieniavarotoimet ja kohdennetut rajoitustoimenpiteet ovat tehokkaita ja välttämättömiä keinoja tapausmäärien kääntämiseksi laskuun. Vastaavasti tilanteet, joissa oleskellaan pitkiä aikoja sisätiloissa ilman, että turvavälejä voidaan ylläpitää, ovat omiaan lisäämään altistus- ja tartuntatapauksia. Nykytiedon valossa erityisesti pienemmät lapset (päiväkoti-, esikoulu- ja alakouluikäiset) ovat sekä pienemmässä riskissä saada Covid-19-tautia että vähäisemmin levittävät SARS-CoV-2 -virusta. Molempien todennäköisyys kasvaa iän mukana ollen aikuisten tasoa jo varhaisessa teini-iässä. Tästä osoituksena on se, ettei jatkotartuntoja ole kouluissa ilmennyt.

Toukokuun lähiopetusjakson aikana opetusta pystyttiin järjestämään runsaasti luokkahuoneiden ja koulutilojen ulkopuolella eikä oppilaiden välisiä altistus- ja tartuntatapauksi juuri ollut. Alkaneella syyskaudella muodostaisi pääsääntöisesti sisätiloissa annettava lähiopetus selvän riskin Covid-19 -tapausten leviämiselle ilman erityisiä toimenpiteitä riittävän ilmanvaihdon, turvavälien ja hygieniavarotoimien varmistamiseksi. Olennaisia keinoja turvavälien toteutumiseen ovat riittävät etäisyydet luokkahuoneissa, käytävien ruuhkaisuuden vähentäminen ja ruokailujen porrastukset. Oireisena ei saa tulla kouluun. Myös lieväoireisten kouluikäisten tulee hakeutua koronavirustestiin ja tämä on tärkeää epidemian rajaamiseksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antaman suosituksen tarkoituksena on tukea kouluja ja varhaiskasvatuksen toimintayksiköitä toteuttamaan koulunkäynti tai varhaiskasvatus lapsille ja henkilökunnalle koronaepidemian aikana siten, että se on turvallista lapsille ja henkilökunnalle.

Epidemiologisen toiminnan näkemyksen mukaan suosituksen mukaiset toimenpiteet ovat Helsingin kaupungin alueella vallitsevan epidemiatilanteen vuoksi välttämättömiä. Suosituksen mukaisten toimenpiteiden soveltaminen tulee tapahtua koulu- ja toimipistekohtaisesti harkiten ja huomioiden epidemiatilanteen kehitys.

Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö Helsingissä

Kaupunginhallituksen tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin mukainen päätös on edellytys sille, että opetuksen järjestäjä voi tarvittaessa päättää perusopetuslain 20 a §:n 1 momentin nojalla poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä. Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirryttäessä lähiopetusta kuitenkin aina annetaan 1-3 -luokkalaisille, erityisen tuen ja valmistavan opetuksen oppilaille sekä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille. Oppilaiden yhdenvertaisuus huomioon ottaen opetus järjestetään niin, että oppilas saa pääsääntöisesti lähiopetusta, ja etäyhteyksiä hyödyntävät opetusjaksot ovat mahdollisimman lyhyitä.

Mikäli poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin joudutaan opetuksen järjestäjän päätöksellä siirtymään, mahdollistaa nyt tehtävä päätös Helsingin kaupungille opetuksen järjestäjänä sen, että opiskelu voidaan tehdyn suunnittelun perusteella järjestää siten, että vuosiluokkien 4-10 oppilaat opiskelevat etäyhteyksiä hyödyntävän ja lähiopetuksen yhdistelmämallin mukaisesti. Vuosiluokkien 4-6 ja 7-10 opetus järjestettäisiin pääsääntöisesti kolmen viikon jaksoissa siten, että 1 tai 2 vuosiluokkaa on viikon etäopetuksessa ja kaksi viikkoa lähiopetuksessa. Mikäli koulun tilat mahdollistavat, niin opetus järjestetään 4-5 -luokkalaisille lähiopetuksena. Rehtori ja koulun johto suunnittelevat oppilaiden lukujärjestyksen siten, että taito- ja taideaineiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti lähiopetusjaksoilla.

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisessä opetuksen järjestäminen etäyhteyksiä hyödyntäen suunnitellaan koulu- ja toimipistekohtaisesti. Suunnittelussa otetaan huomioon miten suosituksen mukaisia toimenpiteitä voidaan noudattaa ja mistä syystä poikkeukselliset opetusjärjestelyt toteutetaan edellä mainittuja pääperiaatteita noudattamalla järjestelyt koulukohtaisesti räätälöiden. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen osalta laaditaan koulukohtaiset taulukot, joista ilmenee luokat, jotka ovat kunakin viikon jaksona etäopetuksessa. Alustavien tarkastelujen perusteella 88 suomenkielisestä koulusta 7 erityiskoulua ja 21 koulua olisi kokonaan lähiopetuksessa ja 14 ruotsinkielisestä koulusta yksi on kokonaan lähiopetuksessa. Muissa kouluissa opiskeltaisiin yhdistelmämallin mukaisesti. Päätös poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä on voimassa enintään kuukauden ajan, mutta poikkeusjärjestelyjen tarpeellisuutta tarkastellaan jatkuvasti.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala päättää mahdollisesta poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä yhteistyössä epidemiologisen toiminnan kanssa.

Tartuntatautilain 58 §:n 3 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetut päätökset tehdään enintään yhden kuukauden ajaksi. Toimenpiteet on heti lopetettava, kun tartunnan vaaraa ei enää ole. Kaupunginhallitus seuraa tilannetta ja tarvittaessa muuttaa päätöstä tai kumoaa päätöksen, jos osoittautuu, että tartunnan vaaraa ei enää ole.

Yksityisille sopimuskouluille ja valtion kouluille on varattu hallintolain 34 §:n mukainen mahdollisuus lausua mielipiteensä koskien valmistelussa olevaa Helsingin kaupunginhallituksen tartuntatautilain 58 §:n mukaista päätöstä oppilaitosten tilojen käyttämisestä ja siihen liittyvästä perusopetuksen poikkeusjärjestelyiden mahdollistamisesta. Kuulemiskirjeet on lähetetty 11.9.2020 ja määräaikaan 18.9.2020 mennessä on saatu yksi vastaus. Tässä vastauksessa todetaan, että kaupunginhallituksen päätös on tarpeellinen tai tarkemmin ottaen välttämätön turvallisen opetuksen järjestämiseksi tartuntatautialtistuksen tai -karanteenin kohdistuessa koulun henkilöstöön tai oppilaisiin.

Helsingissä kaupunginhallitus toimii hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 8b kohdan mukaan tartuntatautien torjunnasta vastaavana toimielimenä.

Kaupunginhallitus päätti edellisen kerran poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen mahdollistamisesta 10.8.2020 § 411 ajalle 10.8-10.9.2020 ja 31.8.2020 § 495 ajalle 11.9.−10.10.2020. Poiketen tästä päätöksestä tästä päätöksestä on poistettu maininnat varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta, sillä tosiasiallista mahdollisuutta ja tarvetta etäyhteyksiä hyödyntävään ja läsnäoloa yhdistelevään yhdistelmämalliin ei toiminnan luonteen vuoksi ole. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 4.8.2020 antama suositus koskee myös varhaiskasvatusta ja esiopetusta ja niitä antavien tilojen käyttöä.

Päätös on valmisteltu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, sosiaali- ja terveystoimialan ja kaupunginkanslian yhteistyönä.

Tämä päätös pannaan täytäntöön heti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta tartuntatautilain 91 §:n 1 momentin nojalla.

Kaupunginhallitus 31.08.2020 § 495

Päätös

Käsittely

10.08.2020 Ehdotuksen mukaan äänestyksin

Esittelijä

Lisätiedot

Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36256

Timo Korhonen, yksikönpäällikkö, puhelin: 09 310 21012

Anna Kukkola, kaupunginasiamies, puhelin: 09 310 36554

Kustaa Piha, johtava ylilääkäri, puhelin: 09 310 27043

Detta beslut publicerades 20.10.2020

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 627 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 627 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite).

Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.