Vahingonkorvaus, polkupyörävaurio 5.8.2020 Korkeavuorenkadun ja Eteläesplanadin kulmaus

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 6.8.2020 esittänyt kaupungille 25 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan polkupyörän rengas vaurioitui 5.8.2020 klo 21.30 ajettaessa polkupyörällä Korkeavuorenkadulla. Hakija kertoo, että vahinko johtui huonokuntoisesta katukivetyksestä, jota ei pystynyt havaitsemaan ajoissa.

Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on hoitoluokkaan I kuuluva suojatie, joka on päällystetty noppakivillä.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ollut irronneita noppakiviä. Vahinkokohta on käyty paikkaamassa 7.8.2020 eli välittömästi sen jälkeen, kun kunnossapidosta vastaavat ovat saaneet tiedon päällystevauriosta. Vahinkopaikka on tarkastettu edellisen kerran ennen vahinkoa 28.7.2020, jolloin päällystevaurioita ei ole havaittu. Vauriosta ei ollut tullut kaupungille ilmoituksia ennen vahinkoa.

Pelkkä päällystevaurio ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Polkupyörää pidetään tieliikennelaissa ajoneuvona. Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Noppakivillä päällystetyt tiet ovat lähtökohtaisesti yleisilmeeltään epätasaisia, joten niillä ajaminen vaatii polkupyörän kuljettajalta enemmän huolellisuutta kuin esimerkiksi asfaltilla ajaminen. Lisäksi vahinko on tapahtunut risteyksessä, jossa yleensä hidastetaan nopeutta. Irtonaiset noppakivet ovat lisäksi muodostaneet yhtenäisen alueen, joka on lisännyt havaittavuutta. Hakija kertoo vaatimuksessaan, että hänellä oli kypärässään valo ja vahinkohetkellä oli kohtuullisen valoisaa. Nämä seikat huomioiden voidaan katsoa, että päällystevaurio olisi ollut havaittavissa ja väistettävissä.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti täysin moitteettomassa kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Tässä tapauksessa päällystevauriota ei ollut havaittu kadulla edellisen tarkastuksen yhteydessä eikä siitä ollut tullut kaupungille ilmoituksia. Päällystevaurio on korjattu seuraavana päivänä siitä, kun tieto vauriosta on tullut kaupungille. Edellä esitetyin perustein kaupunki ei katso laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57