Asemakaavan muutos nro 12804, Haaga, päiväkoti Tuulin ympäristö
Detaljplaneändring för daghemmet Tuuli med omgivning i Haga (nr 12804)
Beslut
Stadsfullmäktige godkände detaljplaneändring för tomten 1 i kvarteret 29250 och gatu- och parkområden i 29 stadsdelen (Haga, Lillhoplax) enligt ritning nr 12804, daterad 7.2.2023, och på de grunder som framgår av detaljplanebeskrivningen.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Detaljplanelösningens centrala innehåll
Detaljplaneändringen gäller daghemmet Tuulis tomt (Jasmingränden 3) samt gatu- och parkområdena intill. Antalet barn i småbarnspedagogikålder ökar i området och därför planerar man en större daghemsbyggnad på daghemmet Tuulis plats. Den nuvarande daghemsbyggnaden, som blev färdig 1991, är redan i dåligt skick och i behov av en grundlig renovering under de närmaste åren.
Detaljplanelösningen gör det möjligt att bygga ett nytt daghem på 2 400 m² vy på det nuvarande daghemmets plats. Avsikten är att utvidga daghemstomten mot parken och bevara och renovera det nuvarande daghemmets runda byggnadsdel (cirka 400 m² vy), som är viktig för stadsbilden. Planen möjliggör dessutom en utvidgning av det nya daghemmets gård mot Tilkängens parkområde samt mindre ändringar i de nuvarande parkvägarnas sträckning. Det är meningen att lekparken Viiris nuvarande byggnad och utomhusområden med utrustning renoveras i enlighet med den ursprungliga parkplanen. Intill Korpasbackavägen planeras en parkeringsplats för skjutstrafik till daghemmet.
Projektplaneringen som gäller planeringsområdet pågick när detaljplanen utarbetades. Genom detaljplanelösningen ökar tomtens våningsyta med 2 150 m².
Genomförandet av detaljplanelösningen bidrar i synnerhet till att servicen inom småbarnspedagogiken ökar och förbättras i området. Dessutom blir förbindelserna för fotgängare och cyklister samt för bil- och servicetrafiken tydligare.
Beslut som detaljplanelösningen bygger på
Enligt Generalplan 2016 för Helsingfors utgör daghemstomten och en del av Tilkängens område bostadsdominerat område med beteckningen A3. Resten av Tilkängen utgör rekreations- och grönområde. Enligt den underjordiska generalplanen för Helsingfors 2021 är detaljplaneområdet delvis ett målområde för utveckling av centrum under jorden. Den aktuella detaljplanelösningen stämmer överens med dessa generalplaner.
Detaljplanen bidrar till att staden kan nå sina strategiska mål genom att förnya och komplettera den befintliga byggda miljön på ett hållbart sätt som beaktar områdets särdrag.
Områdets förutsättningar och nuläge
Det nuvarande daghemmet Tuuli är ritat av arkitekt Reijo Jallinoja och blev klart 1991. Daghemsbyggnaden ligger söder om Korpasbacka bostadsområde på gränsen mellan bostads- och parkområdet. För närvarande går cirka 60 barn i daghemmet. Efter utbyggnaden kommer daghemmet att ha lokaler för cirka 200 barn. Hösten 2021 undersöktes olika alternativ för att bevara den befintliga daghemsbyggnaden delvis eller helt som en del av det nya, större daghemmet. Utgående från alternativen har man kommit fram till att endast den runda byggnadsdelen kommer att bevaras som en del av den nya daghemshelheten.
Korpasparken, Tilkängen och Trädgårdsmästarslunden bildar tillsammans en stor landskapspark som är betydelsefull för stadsstrukturen. Till den välbevarade parkhelheten från 1990-talet hör även lekparken Viiri, som planerades samtidigt som resten av parken.
För området gäller två detaljplaner från åren 1987 och 1988.
Helsingfors stad äger områdena. Detaljplaneändringen har utarbetats på initiativ av staden.
Detaljplanelösningens kostnader
Detaljplaneändringen medför följande kostnader för staden, exklusive mervärdesskatt:
Den preliminära kostnadskalkylen för nya daghemsbyggnaden uppgår till 9,1 miljoner euro.
Kostnaderna för de allmänna områdena, sammanlagt 540 000 euro, består av byggandet av LPA-området, parkbyggande samt flyttning av ledningar till följd av utvidgningen av daghemstomten. Kostnadskalkylen preciseras när den fortsatta planeringen framskrider. Fördelningen av de kommunaltekniska kostnaderna mellan staden och operatören preciseras under den fortsatta planeringen.
Växelverkan under beredningen av detaljplanen
Den bifogade rapporten om växelverkan innehåller sammandrag av de ställningstaganden från myndigheter och åsikter från intressenter som kommit in under beredningen av detaljplanen, samt bemötandena till påpekandena i dessa.
Myndighetssamarbete
Under beredningen av detaljplanelösningen har man samarbetat med olika aktörer inom stadsmiljösektorn och dessutom med följande myndigheter:
- samkommunen Helsingforsregionens miljötjänsters (HRM) vattenförsörjning
- fostrans- och utbildningssektorn
- kultur- och fritidssektorns stadsmuseum
Sammandrag av myndigheternas ställningstaganden
Myndigheternas ställningstaganden om programmet för deltagande och bedömning samt om beredningsmaterialet gällde beaktandet av den nuvarande daghemsbyggnadens och parkens arkitektoniska, kulturhistoriska och stadsbildsmässiga värden, behovet av en översiktsplan för vattenförsörjningen samt beaktandet av dagvattenhanteringen, spårvagnstrafiken och spårvagnshållplatserna i planeringen. De frågor som tagits upp i ställningstagandena har beaktats i planläggningsarbetet på följande sätt: det nuvarande daghemmets runda huvudbyggnad har skyddats i detaljplaneförslaget med beteckningen sr-3 och en preliminär byggbarhetsutredning har utarbetats för området. Myndigheternas ställningstaganden finns som bilaga 4.
Bemötandena till ställningstagandena anges i rapporten om växelverkan.
Sammandrag av åsikter
Åsikterna om programmet för deltagande och bedömning och om beredningsmaterialet gällde möjligheten att bevara parken som en mångsidig mötes- och evenemangsplats för området, tudelningen av stadens funktioner i området i och med att det allmänna parkområdet minskar, placeringen av daghemmets gård i parken, det ökade oväsendet för grannfastigheterna från ett större daghem och lekparken på sin nya plats, säkerhetsriskerna till följd av ändringar i bil- och underhållstrafiken, ändringarna i spårvagnslinjen och daghemmets försämrade tillgänglighet med kollektivtrafik, möjligheten att bevara bostädernas parkutsikt, möjligheten att placera det nya daghemmet vid Hoplax södra strand eller intill lekparken Viiri i stället för den nu föreslagna platsen, värdeminskningen av bostäderna i grannfastigheterna på grund av detaljplaneändringen, användning av fågelvänliga material som inte reflekterar ljus i daghemsprojektet, möjligheten att placera daghemmets utbyggnadsdel så att utsikten från bostäderna inte ändras samt att daghemmet efter utbyggnaden blir för stort.
Åsikterna har beaktats i detaljplanearbetet så att lekparken Viiri med tillhörande byggnader bevaras på sin nuvarande plats. Daghemmets utbyggnadsdel byggs i två våningar på en plats där den inte skymmer vyerna från fönstren i grannfastigheternas bostäder. Daghemmets lek- och infartsgård har placerats söder om utbyggnaden så att bullerolägenheterna och säkerhetsriskerna för grannfastigheterna förblir ringa. För skjutstrafiken till daghemmet har man anvisat parkeringsplatser vid Korpasbackavägen. Därifrån går man med barnen till daghemmets port. Man har strävat efter att bevara Tilkängens parkområden och planteringarna i parken i sin nuvarande form i så stor utsträckning som möjligt, dock med tillräckligt beaktande av daghemmets utbyggnadsbehov. I detaljplaneförslaget finns en planbestämmelse om att minska risken för att fåglar kolliderar med byggnaden.
Fyra skriftliga åsikter lämnades in.
Förslaget till detaljplan offentligt framlagt (MBL 65 §)
Detaljplaneförslaget var offentligt framlagt 1.11–30.11.2022, vilket kungjordes i enlighet med markanvändnings- och byggförordningen.
Det kom in en anmärkning mot detaljplaneförslaget.
I anmärkningen ansågs att den nya daghemsbyggnadens arkitektur inte passar in i området och önskades att det skulle ordnas en tävling om planeringen av byggnaden i syfte att finna en lämpligare lösning.
Följande aktörer lämnade in utlåtanden:
- stadsmuseet
- HRM
- Helen Elnät Ab
Stadsmuseet föreslog i sina utlåtanden planbestämmelser som begränsar den nya daghemsbyggnadens höjd och form samt bestämmelser som bevarar parkområdenas värden och särdrag. Dessutom nämndes det att kostnaderna för elledningar och dagvattenavlopp bör beaktas i den fortsatta planeringen. De inlämnade åsikterna finns som bilaga 5.
Åtgärder efter att detaljplaneförslaget varit offentligt framlagt
I rapporten om växelverkan anges anmärkningen och myndighetsutlåtandena om förslaget till detaljplan i sammandrag och bemötandena till de påpekanden som framförts i dessa.
Det som ingår i påpekandena har beaktats med hänsyn till detaljplanemålen och i den utsträckning det är ändamålsenligt.
Det gjordes inga ändringar i detaljplanekartan eller bestämmelserna efter att förslaget hade varit offentligt framlagt. De övriga kompletteringarna till materialet anges i detaljplanebeskrivningens sista kapitel.
Närmare motiveringar
Motiveringen till detaljplaneändringen framgår mer i detalj av den bifogade detaljplanebeskrivningen.
Kaupunginhallitus 12.06.2023 § 408
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 29. kaupunginosan (Haaga, Pikku Huopalahti) korttelin 29250 tontin 1 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen 7.2.2023 päivätyn piirustuksen nro 12804 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.
Esittelijä
Lisätiedot
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154
Kaupunkiympäristölautakunta 14.02.2023 § 90
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 7.2.2023 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12804 (liite nro 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 29. kaupunginosan (Haaga, Pikku Huopalahti) korttelin 29250 tonttia 1 sekä katu- ja puistoalueita.
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet valmisteluaikana esitettyihin mielipiteisiin, kannanottoihin sekä julkisena nähtävilläoloaikana saatuihin lausuntoihin ja muistutukseen. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli arkkitehti Siv Nordström. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
07.02.2023 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Siv Nordström, arkkitehti, puhelin: 310 37322
Anna Böhling, tiimipäällikkö (maisemasuunnittelu), puhelin: 310 37211
Jarkko Nyman, insinööri (teknistaloudelliset asiat) , puhelin: 310 37094
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 23.09.2022 § 54
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12804 pohjakartan kaupunginosassa 29 Haaga. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12804
Kaupunginosa: 29 Haaga
Kartoituksen työnumero: 27/2022
Pohjakartta valmistunut: 13.7.2022
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 31.5.2021
Helsingin kaupunkiympäristön toimiala / Maankäyttö ja kaupunkirakenne / Asemakaavoitus on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa Pikku-Huopalahdessa sijaitsevan Päiväkoti Tuulin ympäristöä koskevasta, 23.4.2021 päivätystä asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Perustehtävänsä mukaisesti kaupunginmuseo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja esittää kantanaan seuraavaa.
Asemakaavan muutos koskee Pikku-Huopalahdessa, osoitteessa Jasmiinikuja 3 sijaitsevaa päiväkoti Tuulin tonttia sekä sen viereisiä katu- ja puistoalueita. Alueelle suunnitellaan nykyistä suurempaa päiväkotirakennusta vastaamaan lisääntyneeseen päiväkotipaikkojen tarpeeseen. Nykyinen, vuonna 1989 valmistunut päiväkotirakennus kaipaa perusteellista kunnostusta lähivuosina. Suunnittelussa tutkitaan edellytykset sille, voiko nykyisen päiväkotirakennuksen säilyttää osana uutta, suurempaa kokonaisuutta osittain tai kokonaan. Laajennettuun päiväkotiin tulisi tilat noin 200 lapselle. Nykyisin päiväkodissa on noin 60 lasta. Lisäksi päiväkotilaajennuksen yhteyteen on suunnitteilla tilat Tilkanniityn puistossa sijaitsevalle leikkipuisto Viirille, sillä myös leikkipuistorakennus on tulossa korjausikään. Päiväkodin ja leikkipuistorakennuksen yhteenlaskettu kerrosala olisi noin 2400 k-m2. Rakennuskokonaisuus edellyttäisi tontin laajentamista Tilkanniityn puistoalueelle. Päiväkodin piha-alue ja leikkipuiston ulkoalueet sijoittuisivat uudisrakennuksen yhteyteen, suurelta osin Tilkanniityn puistoalueelle. Viirin nykyinen leikkipuistorakennus purettaisiin ja nykyiset ulkoalueet jäsenneltäisiin ja maisemoitaisiin uudestaan osana puistosuunnittelua. Tilkanniitty on osa Korppaanpuistoa, joka on läntisen Helsingin monipuolinen viher- ja virkistysalue. Korppaanpuiston yleissuunnittelu on tarkoitus käynnistää v. 2022. Yleissuunnitelmassa tutkitaan mm. puiston toimintoja, kasvillisuuden kehittämisen tarpeita sekä jalankulun ja pyöräilyn reitistöä. Päiväkoti Tuulin ja leikkipuisto Viirin sekä niihin liittyvien ulkoalueiden alustava suunnittelu kaavoituksen yhteydessä on osa Korppaanpuiston kehittämistä. Alueen liikennejärjestelyitä suunnitellaan uudelleen. Tavoitteena on päiväkodin sujuva huolto- ja saattoliikenne sekä turvallinen saavutettavuus eri liikennemuodoilla. Alustavasti on suunniteltu, että Herukkakujan kautta ei enää sallittaisi huolto- ja tontilleajoa. Päiväkodin huolto järjestettäisiin Jasmiinikujan kautta. Päiväkodin saattopysäköinti tulisi Korppaanmäentien varteen puiston puolelle.
Alueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Kytösuontien alueen 26.61987 voimaan tullut asemakaava koskee päiväkoti Tuulin itä- ja kaakkoispuolista puistoaluetta ja 23.6.1988 voimaan tullut asemakaava päiväkotia ja sitä ympäröivää asuinaluetta, leikkipuistoa ja niitä ympäröiviä puistoalueita. Vuoden 1988 asemakaavassa päiväkotitontti on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (YL). Puistoalueet on merkitty puistoksi (VP) sekä vuoden 1988 että vuoden 1987 asemakaavoissa. Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi (A3), jonka mukaan aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön sekä virkistys- ja viheralueeksi. Lisäksi aluetta koskee Reijolan aluesuunnitelma 2011-2020 (Helsingin kaupungin rakennusvirasto, 2011:5).
Suunnittelualue kuuluu Pikku-Huopalahden Korppaanmäen alueeseen, jonka asemakaava perustuu Pikku Huopalahden osayleiskaavaan vuodelta 1986. Koko Pikku-Huopalahden alueen rakentamisen tavoitteena oli rakentaa asumispainotteinen kantakaupungin jatke. Korppaanmäen alueen suunnittelutavoitteena on ollut pienimittakaavainen puutarhakaupunginosa ja työnimenä suunnittelussa oli ”Haagan puutarhakaupunki”. Kaavaratkaisussa jokainen tontti rajoittuu sekä katuun että puistoon. Puistoalueista tavoiteltiin pääosin näkymiltään avaria ja korttelialueen eteläreunalta esteetöntä näkymää Pikku-Huopalahdelle. Näiden tavoitteiden mukaisesti alue myös toteutettiin mittakaavaltaan pienipiirteisenä ja tiiviinä. Rakennusten arkkitehtuuri sisältää paljon leikkisiä yksityiskohtia, värejä, torneja, parvekkeita ja erilaisia sisäänkäyntiaiheita. Tietyillä Haapalahdenpuistoon rajautuvien kortteleiden samoin kuin päiväkodin ja sen pohjoispuolisen tontin korkeintaan kolme kerrosta käsittävillä rakennusaloilla onkin määräys, jonka mukaan rakennusten kattojen tulee olla kartion muotoisia. Asuinkerrostalot on toteutettu tämän määräyksen mukaisesti ja päiväkodin kartiokattoinen osuus muodostaa tämän kattomuodoiltaan erityisen kokonaisuuden eteläisen päätteen ja puistoalueen rajapinnan.
Päiväkoti Tuuli on valmistunut vuona 1991 ja sen on suunnitellut arkkitehti Reijo Jallinoja. Päiväkotirakennus sijoittuu siis Korppaanmäen asuinalueen ja puistovyöhykkeen rajalle asuinalueen eteläpuolella. Päiväkoti Tuulen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtuurikutsukilpailu vuonna 1988. Päiväkodin sijainti ja alkuperäinen, osittain pyöreä muoto perustuvat Pikku-Huopalahden asemakaavoittaja, arkkitehti Matti Visannin asemakaavalliseen ratkaisuun. Päiväkodin suunnittelun edetessä arkkitehti Reijo Jallinoja lisäsi pyöreän päämassan yhteyteen kaksi suorakaiteen muotoista rakennusosaa. Päiväkodin mittakaava ja korkomaailma ovat yhtenevät päiväkotia ympäröivän rakentamisen kanssa. Väritykseltään päiväkodin julkisivut on sovitettu yhteen ympäröivien rakennusten kanssa. Rakennuksen eri geometrisilla muodoilla leikittelevä arkkitehtuuri poikkeaa kuitenkin asuinkerrostalojen arkkitehtuurista ja luo eri osista rakentuvalle päiväkotirakennukselle hyvin tunnistettavan, julkisen rakennuksen luonteen.
Pikku-Huopalahden alueella toimii useita päiväkoteja, joista pääosa on sijoitettu asuinkerrostalon alakertaan tai monitoimitalon yhteyteen. Omissa, erillisissä päiväkotirakennuksissaan toimii Päiväkoti Tuulin lisäksi Päiväkoti Vaahteramäki ja Steinerpäiväkoti Aurinkoinen, joka toimii entisessä Korppaan tilan suojellussa päärakennuksessa. Leikkipuisto Viiri toimii Jaakko Suihkosen suunnittelemassa, vuonna 1993 valmistuneessa rakennuksessa, joka sijaitsee Tilkanniityn puistoalueella, päiväkoti Tuulin lounaispuolella. Osoitteessa Kytösuontie 6 sijaitsevassa, samoin arkkitehti Reijo Jallinojan alun perin päiväkotikäyttöön suunnittelemassa rakennuksessa ei enää toimi päiväkotia.
Edellä mainittuun viitaten kaupunginmuseo katsoo, että päiväkoti Tuulin nykyisellä rakennuksella on erityisiä arvoja, joiden vuoksi päiväkotisuunnittelun lähtökohtana tulee olla sen säilyttäminen ja tilojen laajentaminen kokonaisuuteen sovitettavalla uudisrakennuksella. Päiväkoti Tuuli on toinen käytössä olevista alueen alkuperäisistä, päiväkodiksi suunnitelluista rakennuksista, osa alueen julkista rakentamista ja palveluverkkoa, mikä lisää sen kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Se edustaa suunnitteluratkaisuiltaan merkittävää vaihetta, jossa lapsen kokemusmaailma ja mittakaava otettiin päiväkotisuunnittelun keskiöön. Toisaalta aikakauden ja alueen yleiset suunnitteluperiaatteet tukivat arkkitehtuurin leikittelevää otetta. Lisäksi hyvin inhimillinen mittakaava ja pienipiirteisten tonttien kokoisten yksiköiden pohjalta rakentuva moni-ilmeinen kokonaisuus ovat kantavana ajatuksena koko ympäröivällä asuinalueellakin. Näitä koko asuinalueen keskeisiä teemoja omi erityispiirtein kiteyttävää päiväkoti Tuulin rakennusta voidaan hyvin luonnehtia alueensa identiteettirakennukseksi, jonka säilyttäminen tulee olla asemakaavamuutoksen tavoitteena ja laajennusosan suunnittelun lähtökohtana. Kaupunginmuseo korostaa kaupungin omaa roolia, jotta myös merkittävimpiä 1980-luvun päiväkotirakennuksia, päiväkoti Tuuli yhtenä niistä, saadaan säilymään Helsingissä.
Pikku-Huopalahden Korppaanmäen asuinalueelle riittävien päiväkotipaikkojen mahdollistaminen on esillä olevan asemakaavamuutoksen keskeinen tavoite. Kaupunginmuseo pitää siten olemassa olevan päiväkodin tontin laajentamista viereiselle puistoalueelle mahdollisena, kunhan muutos toteutetaan alueen ominaisluonnetta kunnioittaen. Suunnittelualueeseen liittyvät ja siihen kuuluvat puistoalueet ovat yleisilmeeltään melko luonnonmukaisia. Korppaanojan ja lammen sekä viljelypalstat käsittävä Korppaanpuisto ja puolestaan Mätäpuroa reunustava ja metsäisen osan käsittävä Tilkanniitty ovat Ympäristötoimisto Oy:n 1990-luvulla suunnittelemia. Tilkanniityn kaakkoisosassa sijaitsee myös taiteilija Sanna Karlsson-Sutisnan tekemä lasten taidepuisto Elämän Kukka. Veistospuisto syntyi taiteilijan omasta aloitteesta ja se on kasvanut vuosi vuodelta elämykselliseksi ulkotaidenäyttelyksi. Tilkanniityn luoteisosaan liittyy leikkipuisto Viiri. Rakennusviraston puistosuunnittelija Mikko Koivistoinen ryhmitteli puistoon Leikkikadun, jonka varrelle sijoitettiin lasten ideoiden pohjalta erilaisia toimintoja. Viiri on toisaalta rakennettu ja toisaalta villi ja luonnonmukainen leikkipuisto, jonka sydämessä sijaitsee leikkipuistorakennus. Tilkanniityn merkitys osana laajempaa Korppaanpuiston viheraluetta korostuu entisestään lähiympäristössä tapahtuvan täydennysrakentamisen myötä, joten puiston ja osana sitä toimivan leikkipuiston toimintojen, virkistysmahdollisuuksien ja elämyksellisyyden turvaaminen ja varmistaminen asemakaavallisin määräyksin on puistoalueella keskeistä.
Lisätiedot
Anne Salminen, tutkija, puhelin: 310 36501
Detta beslut publicerades 28.06.2023
BESVÄRSANVISNING
Ändring i beslutet söks genom kommunalbesvär.
Besvärsrätt
Ändring i beslutet får sökas
- av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
- av en kommunmedlem
- av en myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde
- av förbund på landskapsnivå och kommuner för vars område den markanvändning som anges i planen har konsekvenser
- av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
Besvärstid
Besvär ska anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet.
Besvärsskriften ska inlämnas till besvärsmyndigheten senast den sista dagen av besvärstiden under besvärsmyndighetens öppettid.
En kommunmedlem, en part eller en annan aktör som har besvärsrätt anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att protokollet fanns tillgängligt i det allmänna datanätet.
Dagen för delfåendet räknas inte in i besvärstiden. Om sista dagen av besvärstiden är en helgdag, självständighetsdagen, första maj, jul- eller midsommarafton eller en helgfri lördag får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
Besvärsgrunder
Besvär får anföras på den grunden att
- beslutet har tillkommit i felaktig ordning
- den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
- beslutet annars strider mot lag.
Besvärsmyndighet
Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
Förvaltningsdomstolens besöksadress från och med 29.5.2023 är den följande
E-postadress: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Adress: | Banbyggarvägen 5 |
00520 HELSINGFORS | |
Faxnummer: | 029 56 42079 |
Telefonnummer: | 029 56 42000 |
Besvär kan anföras även via förvaltnings- och specialdomstolarnas e-tjänst på adressen https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet#/sv
Formen för och innehållet i besvärsskriften
Besvär ska anföras skriftligt. Elektroniska dokument uppfyller kravet på skriftlig form.
I besvärsskriften, som ska riktas till besvärsmyndigheten, ska uppges
- det beslut i vilket ändring söks
- på vilka punkter ändring söks och vilka ändringar som yrkas
- på vilka grunder ändring söks.
I besvärsskriften ska ändringssökandens namn och hemkommun uppges. Om ändringssökandens talan förs av hans eller hennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvären, ska i besvärsskriften även uppges namn och hemkommun för denna person.
I besvärsskriften ska vidare uppges den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument behöver emellertid inte kompletteras med en underskrift om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och om det inte finns anledning att betvivla dokumentets autenticitet och integritet.
Till besvärsskriften ska fogas
- det beslut i vilket ändring söks genom besvär, i original eller kopia
- ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
- de handlingar som ändringssökanden åberopar som stöd för sin begäran, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
Rättegångsavgift
Förvaltningsdomstolen tar ut en rättegångsavgift på 260 euro för behandling av ett ärende som gäller ändringssökande. Om förvaltningsdomstolen ändrar det överklagade beslutet till förmån för ändringssökanden tas ingen rättegångsavgift ut. Avgifter tas inte ut i vissa ärendegrupper eller hos dem som enligt bestämmelser någon annanstans i lag är befriade från avgifter. Den som inlett ärendet är betalningsskyldig och avgiften gäller per besvärsskrift.
Protokoll
Protokollsutdrag och -bilagor som hänför sig till beslutet skickas på begäran. Handlingar kan beställas från Helsingfors stads registratorskontor.
Skyddad e-post: https://securemail.hel.fi/
Använd alltid skyddad e-post när du skickar personliga uppgifter.
Nämn alltid diarienumret (t.ex. HEL 2021-000123) i ditt meddelande om ditt ärende redan har upptagits till behandling vid Helsingfors stad.
E-postadress: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postadress: | PB 10 |
00099 HELSINGFORS STAD | |
Besöksadress: | Helsingfors stads registratorskontor |
Norra esplanaden 11-13 | |
Telefonnummer: | 09 310 13700 |
Registratorskontoret är öppet måndag–fredag kl. 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Tanja Sippola-Alho, stadssekreterare, telefon: 09 310 36154