Poikkeaminen, Pasila tontti 1756/9, Ilmalanrinne 1, Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalanrinne 1
Pasila, Ilmalanrinne 1, poikkeamishakemus
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17056 tonttia 9 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11561 seuraavasti:
- Autopaikkojen enimmäismäärän 1 ap/120 k-m² (278 ap) saa ylittää 16 ap:lla siten, että autopaikkoja toteutetaan yhteensä 335 ap (määrä sisältää aiemman poikkeamisluvan nojalla toteutetut 41ap).
- Poiketaan määräyksestä ”KTY-alueilla on autopaikat sijoitettava kellarikerroksiin ja maan tai pihakannen alle, lukuun ottamatta tontin kahta inva-autopaikkaa, jotka saa sijoittaa pihalle” siten, että E-rakennuksen pohjakerrokseen toteutetaan 13 ap ja D- ja E-rakennuksen väliselle pihalle toteutetaan 3 ap.
- Rakennusalan raja ylitetään siten, että D-rakennuksen poistumistieporrashuone sijoitetaan rakennusalan ulkopuolelle.
- Rakennusalan raja D- ja E-rakennusten välisen nivelosan pohjoisreunalla ylitetään noin 300 mm.
- Ilmastointikonehuoneiden tek-rakennusala ylitetään E-rakennuk-sessa siten, että IV-konehuone sijoitetaan rakennusalan länsireunalle.
- Poiketaan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta D-rakennuksessa noin 3,0 m ja D- ja E-rakennusten välisessä nivelosassa noin 9,2 m.
- Poiketaan maanpinnan tai sen yläpuolella olevan tason likimääräisestä korkeusasemasta.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- Hakija päivittää kiinteistön kaikkia työntekijöitä koskevan kestävän liikkumisen suunnitelman kiinteistön käyttöönottovaiheessa ja toteuttaa siinä esitetyt toimenpiteet kestävän liikkumisen edistämiseksi (kävely, pyöräily, joukkoliikenne).
- Kiinteistön polkupyöräpysäköinti tulee olla sijainniltaan keskeisellä paikalla, helposti saavutettavissa, selkeästi ja näkyvästi opastettu, säältä suojassa ja laadultaan korkeatasoista. Koko tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja toisen rakennusvaiheen jälkeen vähintään
1 ppp/94 k-m². - Ilmalanportin ja Ilmalantorin välinen porrasyhteys on huomioitava ajoyhteyden suunnittelussa, huolehtimalla hyvistä näkemäalueista ja jättämällä riittävä väljyys porrasyhteyden alkupään ja ajoyhteyden väliin.
- Ilmalanportin puoleinen piha-alue D- ja E-rakennusten välissä tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaasti esimerkiksi pihakannen käsittelyllä ja istutuksilla.
Maksu
1 569,75 euroa
Hakija
Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalanrinne 1
Rakennuspaikka
17. kaupunginosan (Pasila) korttelin 17056 tontti 9
Hakemus
Hakija hakee lupaa toimistorakennusten (13 298 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11651. Poikkeamishakemus on osittain saman sisältöinen tontille aiemmin myönnetyn poikkeamisluvan (Kslk 11.3.2014 § 64, HEL 2013-015437) kanssa. Uusi poikkeamishakemus koskee aikaisemmin toteuttamatta jääneitä D- ja E-rakennuksia ja niiden välistä nivelosaa. Rakennusten kellarikerrokset on jo rakennettu tontin ensimmäisessä rakennusvaiheessa.
Hanke poikkeaa asemakaavasta seuraavasti:
- Autopaikkojen enimmäismäärä 1 ap/120 k-m² (278 autopaikkaa) ylitetään siten, että rakennetaan 335 autopaikkaa.
- Sijoitetaan autopaikat E-rakennuksen pohjakerrokseen ja sekä D- ja E-rakennuksen väliselle pihalle vastoin määräystä ”KTY-alueilla on autopaikat sijoitettava kellarikerroksiin ja maan tai pihakannen alle, lukuun ottamatta tontin kahta inva-autopaikkaa, jotka saa sijoittaa pihalle”.
- Rakennusalan raja ylitetään siten, että D-rakennuksen kylmä poistumistieporrashuone sijoitetaan rakennusalan ulkopuolelle.
- Rakennusalan raja D- ja E-rakennusten välisen nivelosan pohjoissivulla ylitetään noin 300 mm.
- Ilmastointikonehuoneiden rakennusala ylitetään E-rakennuksessa siten, että IV-konehuone sijoitetaan toimiston rakennusalan reunalle kuten muissakin toimistorakennuksissa, mutta vastakkaiselle laidalle.
- Poiketaan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta D-rakennuksessa (suurin poikkeaminen 3,0 m) ja D- ja E-rakennusten välisessä nivelosassa (suurin poikkeaminen 9,2 m).
- Poiketaan maanpinnan tai sen yläpuolella olevan tason likimääräisestä korkeusasemasta.
Poikkeamista autopaikkojen enimmäismäärästä hakija perustelee toimistorakennusten yhdenvertaisuudella ja saavutettavuudella. Nykyiset asiakaspaikat sijaitsevat A-rakennuksen alapuolella, josta on pitkä ja hankala matka kulkea sisäkautta D- ja E-rakennusten vastaanottoaulaan. Tontille aikaisemmin myönnetyn umpeutuneen poikkeamisluvan mukaan vastaava poikkeaminen autopaikkojen enimmäismäärästä on hyväksytty.
Poikkeamista autopaikkojen sijoittamista koskevasta määräyksestä hakija perustele sillä, että paikat ovat asiakaspaikkoja, ja koska nykyinen asiakaspysäköinti sijaitsee A-rakennuksen alapuolella K1-kerroksessa, on asiakkaiden ohjaaminen tontin toisessa päässä sijaitseviin D- ja E-rakennusten 3. kerroksen vastaanotto- ja aulatiloihin hankalaa. Kellarikerrosten sisäänajot sijoittuvat siten, että niiltä on pitkä, mutkitteleva ja hankalasti opastettava ajomatka D- ja E-talojen alle kellarikerroksessa. Lisäksi liikuntaesteisten autopaikat ovat kohtuuttoman kaukana D- ja E-rakennuksista. Hakija esittää asiakaspysäköinnin sijoittamista E-talon 1. kerrokseen, josta ainoastaan yksi julkisivu on maan pinnan yläpuolella. Viereinen Ilmalantori sijaitsee rakennukseen nähden 3. kerroksessa ja rakennuksen päädyn editse kulkee porrasyhteys 1. kerroksesta toritasolle. Suunniteltu pysäköinti on osittain maan alla. Kolmen autopaikan sijoittamista pihalle hakija perustelee sillä, että näin paikkoja saadaan riittävästi asiakaspysäköintiin. Pihan autopaikat kompensoidaan pihakannen muun käsittelyn ja istutusten laadukkaalla suunnittelulla ja toteutuksella.
Rakennusalan rajan ylitystä D-talon poistumistieporrashuoneen kohdalla hakija perustelee sillä, että B ja C-taloihin on toteutettu vastaavat rakennusmassan ulkopuoliset ovaalin muotoiset kylmät poistumistieporrashuoneet. Julkisivusta ja sommitelmasta tulee yhtenäinen nykyisen rakennuskompleksin kanssa.
Rakennusalan rajan ylitystä D- ja E-rakennusten nivelosassa hakija perustelee sillä, että rakennuksen systemaattinen runkorakenne jakautuu siten, että ulkoseinälinja on järkevintä tehdä kyseessä olevaan paikkaan. Alapuoliset kellaritilat pilareineen on jo toteutettu vaiheessa 1, joten pilarilinjan muutos vaatisi kohtuuttomia muutoksia alapuolisiin kerroksiin.
Poikkeamista ilmastointikonehuoneiden rakennusalasta E-rakennuksessa hakija perustelee sillä, että rakenteellinen sijainti pilarilinjoihin nähden on optimaalinen. Sijainti rakennusrungon keskellä vaatisi korkeammat palkit, jolloin ylimmän toimistokerroksen alakatot jouduttaisiin tekemään muita kerroksia matalammalle. Hakijan mukaan porrashuoneet on jo tehty kellariin ja niiden sijainti on lyöty lukkoon tontin ensimmäisessä rakennusvaiheessa. IV-konehuoneen sijoittaminen rakennusrungon keskelle aiheuttaisi sen, että IV-tiloista tulisi liian kapeita, jolloin konehuonetta tulisi laajentaa joko pituus- tai leveyssuunnassa. Kumpikaan ei ole toimiva ratkaisu rakennusten mahdollisimman yhtenäisen ilmeen kannalta. Lisäksi hakija toteaa, että IV-konehuone sijaitsee edelleen Ilmalantorilta katsottuna sisäänvedettynä, mikä parantaa osaltaan Ilmalantorin julkisivusommittelua. Torin puolella rakennus on vain neljän kerroksen korkuinen ja jos IV-konehuone tulisi torin puoleisen julkisivun linjaan, olisi se häiritsevän hallitseva muuhun torijulkisivuun nähden.
Poikkeamista rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta D-rakennuksessa ja D- ja E-rakennusten välisessä nivelosassa hakija perustelee sillä, että rakennuksista muodostuva hammastus on yhtenäinen ja muodostaa rauhallisen kokonaisuuden, kun kaikki rakennukset ovat saman korkuisia. Nivelosa toteutetaan mahdollisimman lasisena, ja se sijaitsee syvällä suhteessa muuhun julkisivulinjaan sekä kompleksin etelä- että pohjoispuolella, jolloin se ei juurikaan erotu rakennusmassasta. Tontin pohjoispuolen vilkasliikenteistä Hakamäentietä pitkin rakennus ohitetaan sivuitse, jolloin nivelosaa ei lähestytä kohtisuoraan eikä se siten juurikaan näy ohi ajettaessa. Koska nivelosa jää yhden kerroksen verran matalammaksi, mitä viereiset toimistorakennukset, säilyy se selkeästi alisteisena muille rakennusmassoille. Lisäksi nivelosan korotus ylemmissä kerroksissa on tärkeä sisäyhteys rakennuksen toimistokäyttäjälle
Poikkeamista maanpinnan likimääräisestä korkeusasemasta hakija perustelee sillä, että tontti ympäristöineen on hyvin monimuotoinen rinne, joka vaatii yhteensovitusta nykyisen rakennuksen, tulevan Ilmalantorin, ympäröivien katujen ja muiden rakenteiden suhteen. Pihakorkojen muutokset sovitetaan kaupungin tarkentuneisiin katusuunnitelmiin. Viereinen Ilmalantori ja siihen liittyvät kevyen liikenteen portaat rakentuvat hankkeen aikana.
Hakija on täydentänyt hakemustaan 2.2.2021 päivätyllä selvityksellä asiakaspysäköinnin järjestämisestä sekä 4.2. ja 5.2.2021 päivätyillä alustavilla suunnitelmilla ja pysäköintilaskelmilla.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.11.2011 vahvistettu asemakaava nro 11561. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on toimitilarakennusten korttelialuetta. Asemakaavassa kortteli 17056 on jaettu ohjeellisiin tontteihin. Voimassa olevan tonttijaon mukainen tontti 17056/9, jota poikkeamishakemus koskee, muodostuu asemakaavan ohjeellisista tonteista 1 - 5, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 33 300 k-m². Rakennusalat peittävät suurimman osan tonttien pinta-alasta muodostaen korkeampiin rakennuksiin ja matalampiin nivelosiin jaksottuvan rakennuskokonaisuuden. Rakennusten enimmäiskorkeus on kaavassa määrätty +-korkoina. Rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusalojen korot ovat nykyisen N2000-korkeusjärjestelmän mukaisesti +61,8 (E-rakennus) ja +58,2 (D-rakennus) ja nivelosalla +43,2. Ilmastointikonehuoneita ja laitetiloja saa sijoittaa vain vesikaton sisäpuolelle sekä tek-merkityille rakennusalan osille niille määrätyn ylimmän korkeusaseman puitteissa. Ilmastointikonehuoneisiin liittyvät hajottajat, hormien yläosat ja kalusteet on suunniteltava, sijoitettava ja suojattava niin, että ne sopivat rakennuksen arkkitehtuuriin eivätkä näy korttelin pihanäkymissä, kaupunkikuvassa tai pitkissä kaupunkinäkymissä. Tontille on myös osoitettu maanpinnan tai sen yläpuolella olevan tason likimääräinen korkeusasema +-merkinnällä.
Asemakaavan mukaan saa pysäköintipaikkoja sijoittaa KTY-korttelialueelle vähintään 1 ap/150 k-m² ja enintään 1 ap/120 k-m². Tontilla 17056/9 pysäköintipaikkojen enimmäismäärä on siten 278 ap. Autopaikat tulee sijoittaa kellarikerroksiin ja maan- tai pihakannen alle, lukuun ottamatta tontin kahta inva-autopaikkaa, jotka saa sijoittaa pihalle.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu keskustaksi C2, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena.
Nykytilanteessa rakennuspaikka on rakenteilla, rakennusten kellaritilat on jo toteutettu. Tontin muut rakennukset A, B ja C ovat valmistuneet vuonna 2015.
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (27.11.2020). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia ei ole esitetty.
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY).
HSY toteaa lausunnossaan (14.12.2020), ettei sillä ole huomautettavaa poikkeamishakemukseen.
Perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hankkeen voidaan katsoa sopeutuvan kaupunkikuvallisesti ja maankäytöllisesti alueelle sekä asemakaavan tavoitteisiin.
- Autopaikkojen enimmäismäärästä voidaan poiketa, koska asemakaavaselostus ja pysäköinnin laskentaohje sallivat poikkeamisen erillisen selvityksen perusteella, ja koska kaupunkistrategian 2017–2021 mukaisesti Helsinki huolehtii kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä ja elinkeinoelämän edellyttämän liikenteen kilpailukyvyn turvaamisesta. Väljentämällä asemakaavan autopaikkavaatimuksia hankkeessa turvataan osaltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Poikkeamisella mahdollistetaan aiemman tonttia koskevan päätöksen (Kslk 11.3.2014 § 64, HEL 2013-015437) mukaisen kokonaissuunnitelman toteutuminen, kuitenkin siten, että autopaikkojen määrän ylitys jää aiemmin suunniteltua pienemmäksi. Tontille on aiemman poikkeamisen nojalla toteutettu jo 319 autopaikkaa, joiden lisäksi toteutetaan nyt 16 autopaikkaa. Hankkeelle on perusteltua myöntää toinen poikkeaminen aiemman päätöksen lisäksi, koska helposti saavutettavien asiakaspysäköintipaikkojen sijoittaminen tontin itäiseen osaan on tarpeellista D- ja E-rakennusten toiminnan kannalta.
Uudet 16 autopaikkaa sijaitsevat E-rakennuksen pohjakerroksessa sekä D- ja E-rakennusten välisellä piha-alueella, ja ajoyhteys niille toteutetaan Ilmalanportin kautta. Nyt toteutettavat 16 lisäautopaikkaa lisäävät tontin ajoneuvoliikennettä 32 ajon./vrk, ja tontin autopaikkojen kokonaisylityksen osalta lisäys on noin 100 ajon./vrk. Poikkeaminen voidaan sallia, sillä rakennuspaikka sijaitsee alueen laidalla, jossa Hakamäentie on ajoneuvoliikenteen osalta hyvin saavutettavissa. Hankkeen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää lisäkuormitusta pienemmälle katuverkolle eikä jalankululle ja pyöräliikenteelle.
Hakija on alustavissa suunnitelmissa osoittanut, että rakennushanke noudattaa jo 2014 annetun päätöksen mukaisia ehtoja, joiden tavoitteena on kestävämpien liikennemuotojen edistäminen. Tontille on laadittu kestävän liikkumisen suunnitelma, jossa on huomioitu polkupyörien ja yhteisautojen käyttö. Hakijan tulee päivittää kiinteistön kaikkia työntekijöitä koskevan kestävän liikkumisen suunnitelman kiinteistön käyttöönottovaiheessa ja toteuttaa siinä esitetyt toimenpiteet kestävän liikkumisen edistämiseksi (kävely, pyöräily, joukkoliikenne).
- Poikkeaminen autopaikkojen sijaintia osoittavasta määräyksestä voidaan sallia. Tontin itäosaan eli Ilmalantorin läheisyyteen sijoittuvien D- ja E-rakennusten toiminnalliset vaatimukset puoltavat tarvetta omalle, helposti saavutettavalle asiakaspysäköinnille. Tontin maastonmuodot mahdollistavat autopaikkojen sijoittamisen hakijan alustavien suunnitelmien mukaisesti. Autopaikat on sijoitettu siten, että niiden vaikutukset kaupunkikuvaan ja kevyen liikenteen yhteyksiin ovat vähäiset. Hankkeeseen ryhtyvältä edellytetään, että Ilmalanportin ja Ilmalantorin välinen porrasyhteys on huomioitava ajoyhteyden suunnittelussa, huolehtimalla hyvistä näkemäalueista ja jättämällä riittävä väljyys porrasyhteyden alkupään ja ajoyhteyden väliin. Lisäksi Ilmalanportin puoleinen piha-alue D- ja E-rakennusten välissä tulee suunnitella ja toteuttaa laadukkaasti esimerkiksi pihakannen käsittelyllä ja istutuksilla.
- Rakennusalan rajan ylitys D-rakennuksen poistumistieporrashuoneen toteuttamiseksi voidaan sallia. Vastaavanlainen porrashuoneratkaisu on hyväksytty kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ja toteutettu jo B- ja C-rakennuksiin. Ratkaisu mahdollistaa rakennuskokonaisuuden kaupunkikuvallisesti yhtenäisen yleisilmeen toteuttamisen.
- Rakennusalan rajan ylitys noin 300 mm D- ja E-rakennusten välisellä nivelosan pohjoisreunalla voidaan sallia, koska poikkeaminen on vähäinen.
- Poikkeaminen ilmastointikonehuoneille osoitetusta tek- rakennus-alasta E-rakennuksessa voidaan sallia. Rakennuksen läntiselle sivulle sijoitetut IV-konehuoneet ovat edelleen Ilmalantorin julkisivuun nähden sisäänvedettyjä, eivätkä ne riko rakennuskokonaisuuden yhtenäisilmettä. Ratkaisu on kaupunkikuvallisesti perusteltu ja asemakaavan tavoitteiden mukainen.
- Poikkeaminen rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemasta D-rakennuksessa sekä D- ja E-rakennusten välisessä nivelosassa voidaan sallia. Poikkeaminen mahdollistaa yhtenäisen kattolinjan toteuttamisen A-E-rakennusten välillä. D- ja E-rakennusten nivelosan yhdyskäytävä 4. ja 5. kerroksessa toteutetaan nivelosan alempiin kerroksiin nähden kapeana, syvällä julkisivulinjasta sekä julkisivupinnaltaan pääosin lasisena. Poikkeamisen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää kaupunkikuvallista haittaa.
- Poikkeaminen maanpinnan tai sen yläpuolella olevan tason likimääräisestä korkeusasemasta voidaan sallia, sillä ratkaisu edistää maankäytön tehokkuutta, eikä se heikennä jalankulun ja pyöräilyn verkostojen jatkuvuutta. Poikkeaminen kohdistuu Ilmalantorille johtavan portaikon ympäristöön ja noudattaa tarkentuneita katusuunnitelmia. Ratkaisu on asemakaavan tavoitteiden mukainen.
Poikkeamisen erityiset syyt ovat tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt sekä alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Detta beslut publicerades 23.03.2021
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 129 (Poikkeamispäätöksestä:) ja 130 (Poikkeamispäätöksestä) §:t.
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 129 (Maksun osalta:), 130 (Maksun osalta) ja 131 §:t.
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Föredragande
Mer information fås av
Niko Latvakoski, suunnittelija, puhelin: 09 310 37020