Poikkeaminen, Vuosaari, Rantakiventie
Vuosaari, Rantakiventie, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 54. kaupunginosan (Vuosaari) ********** koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7050 seuraavasti:
- tonttitehokkuutta nostetaan luvusta e=0,25 (180 k-m²) lukuun e=0,28 (n. 198 k-m²)
- poiketaan asuntojen enimmäismäärää koskevasta määräyksestä siten, että tontille saa sijoittaa yhden asunnon sijaan kaksi asuntoa
- poiketaan asemakaavan mukaisesta rakennusalasta siten, että sallitaan rakennuksen etäisyydeksi tontin kadunpuoleisilta rajoilta 4 metriä
- poiketaan asemakaavassa asetetusta 4 metrin vähimmäisetäisyysmääräyksestä rakennuksen naapuritontin rajaan alustavien suunnitelmien mukaisesti.
Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:
- hulevesien ohjaus ja lumen varastointipaikkojen sijoittaminen tulee ratkaista ja osoittaa rakennuslupavaiheessa
- hankkeen pelastus- ja paloturvallisuuden toteutuminen tulee osoittaa rakennuslupahakemuksen yhteydessä.
Maksu
1 000 euroa
Hakija
**********
Rakennuspaikka
54. kaupunginosan (Vuosaari) **********
Hakemus
Hakija hakee lupaa kaksiasuntoisen pientalon (198 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7050 siten, että:
- tonttitehokkuutta nostetaan luvusta e=0,25 (180 k-m²) lukuun e=0,28 (n. 198 k-m²)
- asuntojen enimmäismäärä nousee tontilla siten, että tontille saa sijoittaa yhden asunnon sijaan kaksi asuntoa
- rakennetaan asemakaavan mukaisen rakennusalan ulkopuolelle siten, että sallitaan rakennuksen etäisyydeksi tontin kadunpuoleiselta rajalta 4 metriä
- poiketaan rakennuksen vähimmäisetäisyydestä naapuritontin rajasta alustavien suunnitelmien mukaisesti naapuritontin rajasta poiketen asemakaavassa asetetusta 4 metrin vähimmäisetäisyysmääräyksestä.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueen ajantasainen asemakaava (nro 7050) on vuodelta 1974. Tontille haetaan poikkeamista em. asemakaavasta. Poikkeama mahdollistaisi kaupunkirakenteen tavoitteellisen, hallitun ja järkevän tehostamisen kehittyvällä alueella Vuosaaren Rantakiventiellä. Poikkeaman kohde sijaitsee Vuosaaren pääkokoojakadun Kallvikintien välittömässä läheisyydessä. Kallvikintien varrelle ja Vuosaaren ns. pohjoisen ostoskeskuksen lähialueelle on rakenteilla mittavasti täydentävää kerrostalorakentamista. Samoin vireillä olevassa Broända-Kurkimoisio-asemakaavan muutoksessa on esitetty useita uusia asuinkerrostalotontteja Rantakiventien itäreunalle. Kallvikintien pohjoispäähän on 2010-luvun alkupuolella rakentunut uusia matalia kerrostaloja ja rivitaloja yhdistävä kortteli, jonka vielä toteutumaton laajentumisvyöhyke rajautuu myös Kurkimoision pientaloalueeseen. Pohjois-Vuosaareen, Kallvikintielle, on suunniteltu tulevaisuuden varausta pikaraitiotielle. Tehokas joukkoliikenneratkaisu edellyttää vaikutusalueelleen poikkeuksetta myös aikaisempaa huomattavasti tehokkaampaa rakentamista. Alueen voimakas tehostaminen perustelee vahvasti myös pientaloalueen tehostamista järkevällä ja tarkoituksen mukaisella tavalla. Poikkeaman mahdollistama uusi, aikaisempaa hieman tehokkaampi rakentaminen, tukee alueen kokonaisvaltaista kehitystä sen ominaispiirteitä vaalien ja täydentää Kurkimoision pientaloalueen rakennetta luontevalla tavalla ja alueen kaupunkikuvaa eheyttäen. Tehostaminen tukee myös kaupungin tavoitetta edistää asuntorakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 28.3.1974 vahvistettu asemakaava nro 7050. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO). Tontin tehokkuusluku on e=0,25, joka vastaa 180,25 m² asuntokerrosalaa (tontin pinta-ala on 721 m²). Korttelialueella rakennukset on suunniteltava siten, että asemakaavassa sallittu asuntojen enimmäismäärä on mahdollista rakentaa. Tontille saa rakentaa erillisen, kerrosalaan laskettavan talousrakennuksen, jossa saa olla lämmitettävää tilaa enintään 20 m². Tontilla olevien rakennusten keskinäisen etäisyyden on oltava riittävä. Rakennuksen etäisyyden naapuritontin ja tontin puiston puoleisesta rajasta on oltava vähintään 4 m. Tontille saa rakentaa yhden asunnon tonttimaan jokaista täyttä 1 000 m² kohti.
Tontin alueella on vireillä asemakaavan muutos, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 20.5.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan alueella olevien pientalotonttien tonttitehokkuuden nostamista tutkitaan Helsingin yleiskaavan 2016 määrittelemissä rajoissa.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.
Nykytilanteessa tontti on rakentamaton.
Osallisten kuuleminen
Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 3 kpl. Muistutuksissa otettiin pääasiassa kantaa hakemuksessa haettaviin poikkeamisiin, rakennuksen sijoitteluun ja etäisyyksiin tontin rajoista, tontin tukimuurin ja aidan korkeuteen, hulevesien ja lumen luontipaikkoihin sekä tontin korotuksiin. Yhdessä muistutuksessa vastustettiin poikkeamishakemusta.
Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija toteaa vastineessaan, että kaupungin tahtotila on ollut saada lisää täydennysrakentamista, joka pystytään tällä poikkeamishakemuksella toteuttamaan. Hakijan mukaan talosta saadaan samalla esimerkki siitä, kuinka se saadaan toteutettua tyylikkäästi kunnioittaen ympäristöä. Rakennusoikeuden ylitys on suhteellisen pieni hakemuksen mukaisessa kohteessa. Hakijan mukaan 4 m vähimmäisetäisyyden ylitys on muutaman metrin matkalta n. 80 cm verran, ja naapuri, jota asia koskee, on hyväksynyt asian. Hakija toteaa vastineessaan poistaneensa aiemmasta suunnitelmasta pulpettikaton, minkä ansiosta rakennuksen korkeus jää alle kaavan salliman 7 metrin.
Hakija perustelee vastineessaan rakennuksen sijoittelua sillä, että naapurissa on tasakattoisia rakennuksia, jotka on rakennettu samaan suuntaan kuin suunniteltu asunto. Hakija toteaa, että alustavan suunnitelman mukainen itä-länsisuuntainen kattoratkaisu jättää pohjoisnaapurin suuntaan enemmän tilaa, koska etelä-pohjoissuuntaisen kattoharjan reuna työntyisi lähemmäs naapuria. Lisäksi suunnitelman mukainen ratkaisu varjostaa viereisiä pihoja vähemmän.
Hakija toteaa vastineessaan, että tukimuuri tasakattoisten naapureiden kanssa rajalla sovittuna on n. 80 cm korkea, ja sen rakenne suunnitellaan siten, ettei maa-aines valu naapurin puolelle.
Lumenluontipaikkojen ja hulevesien osalta hakija toteaa tontilla sijaitsevan useita paikkoja, johon lumet voidaan luoda. Sulamisvedet ohjataan tontin hulevesijärjestelmään.
Hakija toteaa, että talon rakennuspaikka on katsottu niin, että se olisi mahdollisimman keskellä tonttia sekä alhaalla, kuitenkin rasitetie ja paloautojen reitit huomioiden.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska alustavissa suunnitelmissa esitetty uudisrakentaminen soveltuu alueen rakennuskantaan, sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle ja noudattaa asemakaavan keskeisiä periaatteita. Tontin rakennusoikeuden 10 %:n lisäys ei ole periaatteellisesti merkittävää ja on perusteltavissa sillä, että siitä ei ole haittaa alueen kaavoitukselle tai käytön muulle järjestämiselle. Tarkasteltaessa asiaa käytetyn rakennusoikeuden sekä tontin muodon ja koon kautta tehokkuusluvun noston voidaan katsoa edistävän tontin tarkoituksenmukaista käyttöä. Tonttitehokkuuden nosto noudattaa yleiskaavan A4-määräyksen mitoitusta korttelitehokkuuksia koskien ja edistää yleiskaavan täydennysrakentamista koskevia tavoitteita Kallvikintielle yleiskaavassa esitetyn pikaraitiotien läheisyydessä. Poikkeaminen on myös vireillä olevan asemakaavamuutoksen tavoitteiden mukainen. Poikkeamisella ei ole merkittäviä kaupunkikuvallisia eikä liikenteellisiä vaikutuksia.
Haettu poikkeaminen asemakaavassa osoitetusta asuntojen suurimmasta sallitusta määrästä voidaan myöntää, koska asuntojen lukumäärän lisääminen yhdellä asunnolla ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ja sopii hakemuksen kohteena olevalle tontille sekä alueelle. Lisäksi asuntojen määrän lisääminen edistää tontin tarkoituksenmukaista käyttöä ja tiivistää alueen kaupunkirakennetta maltillisesti yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
Poikkeaminen asemakaavan rakennusalan rajasta ja poikkeaminen rakennuksen 4 metrin vähimmäisetäisyydestä naapuritontin rajasta voidaan hyväksyä edellä esitetyin ehdoin, sillä alustavan suunnitelman mukainen rakentaminen mahdollistaa tarkoituksenmukaisen tontin käytön, eikä se ole voimassaolevan asemakaavan keskeisten periaatteiden vastainen. Poikkeamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta, sillä alueen rakennusalat vaihtelevat tonteilla. Poikkeaminen asemakaavan mukaisesta vähimmäisetäisyydestä edellyttää, että hankkeen pelastus- ja paloturvallisuuden toteutuminen osoitetaan yksityiskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä. Rakennus on palo-osastoitava rakennusvalvonnan ohjeistuksen mukaisesti, koska se on alle 4 metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta. Hulevesien ohjaus ja lumenluontipaikkojen sijoittaminen tulee ratkaista ja osoittaa rakennuslupavaiheessa, jotta siitä ei aiheudu haittaa naapureille ja hulevesien hallinta tontilla toteutuisi mahdollisimman hyvin.
Rakennusoikeus määritellään tontin pinta-alan mukaan, eikä rasitteilla ole vaikutusta rakennusoikeuteen. Alustavien suunnitelmien mukainen rakentaminen noudattaa voimassa olevan asemakaavan sallimaa korkeutta, eikä edellytä asemakaavasta poikkeamista enimmäiskorkeuden osalta. Asemakaavassa on määrätty, että rakennuksen enimmäiskorkeus on kaksikerroksisella rakennuksella 7 m. Voimassa oleva asemakaava ei ota kantaa harjakaton suuntaan ja harjakaton suhde naapurirakennuksiin päätetään rakennusluvan yhteydessä.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2020, 8 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Detta beslut publicerades 20.11.2020
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 110 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11–13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 110 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Mer information fås av
Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769