Helsingin Eurocities-verkoston Economic Development -foorumin puheenjohtajuuskausi 2020-2022

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Eurocities on vuonna 1986 perustettu eurooppalainen kaupunkiverkosto, jonka tavoite on parantaa jäsenkaupungeissaan asuvien ihmisten elämänlaatua kaupunkien välisellä yhteistyöllä ja tiedon jakamisella, sekä vaikuttamalla yhdessä kaupunkipolitiikkaan Euroopan unionin tasolla. Verkostossa on yli 140 kaupunkijäsentä 39 maasta, joissa asuu yhteensä yli 130 miljoonaa asukasta. Eurocities on merkittävin kanava, jonka kautta kaupunkien ääntä kuullaan EU-instituutioiden päätöksenteossa ja -valmistelussa.

Helsinki on ollut Eurocitiesin jäsen vuodesta 1994. Kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen toimi järjestön puheenjohtajana vuosina 2000-2002.

Tavoitteet ja niiden toteuttaminen

Kaupungin toimimiselle verkostossa asetettiin vuonna 2019 seuraavat tavoitteet:

• Tiedon jakaminen ja kaupungin henkilöstön osaamisen kehittäminen • Helsingin näkyvyyden kasvattaminen eurooppalaisten kaupunkien keskuudessa ja EU-instituutioissa• Verkostoituminen ja kumppanoituminen strategisten hankkeiden edistämiseksi potentiaalisten kaupunkikumppanien ja niiden avainasiantuntijoiden kanssa• EU-päätöksentekoon vaikuttaminen

Eurocitiesin käytännön työ tapahtuu foorumeissa, työryhmissä ja projekteissa. Foorumeissa kaupungit jakavat tietoa ja vaihtavat kokemuksia. Foorumit käsittelevät seuraavia aihealueita: ympäristö, kulttuuri, liikkuminen, tietoyhteiskunta, sosiaaliset asiat (”Social Affairs”) ja taloudellinen kehitys (”Economic Development”).

Helsinki valittiin Economic Development Forumin (EDF) puheenjohtajaksi kahdeksi vuodeksi marraskuussa 2020. Helsingin edustajana toimii apulaispormestari Pia Pakarinen. Puheenjohtajuuden ajankohta on otollinen, sillä EU:ssa valmistellaan parhaillaan monivuotista rahoituskehystä vuosille 2021-2027 ja sen keskeisenä osana koronapalautumisen tukimekanismeja. EDF:n puheenjohtajana Helsingillä on erinomainen paikka edustaa eurooppalaisten kaupunkien näkemyksiä siitä, miten EU:n rahoitusinstrumentit parhaalla mahdollisella tavalla tukevat urbaanien talouksien palautumista koronasta ja kehittymistä pitkällä aikavälillä.

Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaa Saksa pääsi lokakuussa poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin neuvottelijoiden kanssa neuvotteluissa, joilla pyrittiin varmistamaan parlamentin hyväksyntä seuraavalle monivuotiselle rahoituskehykselle eli EU:n pitkän aikavälin budjetille. Yhteisymmärrys täydentää EU-johtajien heinäkuussa neuvottelemaa 1 824,3 mrd. €:n kattavaa rahoituspakettia, jossa yhdistyvät seuraava monivuotinen rahoituskehys (1 074,3 mrd. €) ja 750 mrd. €:n väliaikainen Next Generation EU -elpymisväline (vuoden 2018 hintoina). Tavoitteena on, että rahoitusohjelmat käynnistyvät vuoden 2021 alussa.

Euroopan komission painopisteet vuosille 2019-2024 pandemiasta elpymisen lisäksi ovat Euroopan vihreän kehityksen kasvun ohjelma (Green Deal); Euroopan digitaalinen valmius; ihmisten hyväksi toimiva talous; vahvempi EU maailmannäyttämöllä; eurooppalaisen elämäntavan edistäminen sekä eurooppalaisen demokratia. Komissio pyrkii tekemään Euroopasta hiilineutraalin maanosan vuoteen 2050 mennessä ja esitykseen uudeksi ilmastolaiksi kirjataan vuoden 2050 hiilineutraaliustavoite osaksi lainsäädäntöä.

EDF:n keskeiset yleiset edunvalvonnalliset tavoitteet liittyvät mm. Euroopan kaupunkialueiden taloudelliseen elpymiseen, Euroopan Green Dealiin, digitalisuuteen sekä alueellisten innovaatioekosysteemien tukemiseen. EDF tukee Euroopan uutta viisivuotista ”taidot” -agendaa (European Skills Agenda). Agendan tavoitteena on auttaa henkilöitä ja yrityksiä kehittämään parempia taitoja ja panemaan ne käytäntöön vahvistamalla kestävää kilpailukykyä, kuten mainittu Euroopan Green Deal:issa, varmistamalla oikeudenmukaisuuden pyrkimyksen sekä kasvattamalla resilienssiä, jolla reagoidaan paremmin kriiseihin. Uusi Skills Agenda perustuu komission 2016 lanseeraamaan agendaan, ja se ottaa huomioon mm. Euroopan digitaalisuusstrategian, Euroopan teollisuus- ja SME -strategian, Euroopan elpymissuunnitelman sekä kasvavan tuen eurooppalaiseen nuorisotyöttömyyteen.

Helsinki pyrkii EDF-puheenjohtajuuskaudellaan vahvistamaan kaupungin edunvalvonnallista roolia edistämällä yleisesti kaupunkien roolia EU-ohjelmissa (eurooppalainen demokratia, ilmaston muutokseen ja energiaan liittyvät ratkaisut, digitalisaatio ja smart city); vaikuttamalla EU - lainsäädäntöön, vaikuttamalla EU-rahoitusohjelmien sisältöihin (digi, ilmasto, energia, smart city, sosiaalinen, taloudellinen ja terveydellinen kestävyys, innovaatiot ja yritystoiminta); ennakoimalla ja mahdollisuuksia tunnistamalla sekä kasvattamalla kaupungin tunnettuutta ja vaikuttavuutta.

EDF puheenjohtajana Helsinki käy keskustelua EU-instituutioiden kanssa kaupunkipoliittista asioista ennakoivasti ja konkreettisten ehdotusten avulla. Leipzig Charter 2.0 ja sen toimeenpano-ohjelma, jotka hyväksytään Saksan puheenjohtajuuskaudella marras-joulukuun vaihteessa 2020, antavat kaupunkipoliittiselle keskustelulle uuden viitekehyksen. Elpyminen ja resilienssi ovat Eurocities järjestön eri foorumeiden läpileikkaava teema. Elpymispakettia tarvitaan koko Euroopan tasolla kiireellisesti toimintaan, jolla voidaan pehmentää pandemian vakavia taloudellisia seurauksia. EDF:n puheenjohtajana Helsinki edistää EU:n elpymisrahojen kohdistamista kaupungeille niin, että ne nopeuttavat talouden vihreää rakennemuutosta ja digitaalista siirtymää ja tukevat innovatiivisten ja tehokkaampien julkisten palvelujen kehittämistä. Helsinki haluaa myös edistää EU-varojen vastuullista käyttöä.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2§:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toimintaa.
Kokouksessa EDF-puheenjohtajuuden tavoitteita esittelee apulaispormestari Pia Pakarinen ja Helsingin tavoitteita Eurocities-verkostossa esittelee kansainvälisten asioiden päällikkö Jani Moliis.

Detta beslut publicerades 15.12.2020

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §