Vahingonkorvaus, esinevahinko, 20.10.2020, Kasarmikatu 19

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 9.12.2020 esittänyt kaupungille 460 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakija on 20.10.2020 kello 19.30 kompastunut kadulla sijaitsevaan kuoppaan, joka oli täynnä vettä. Hakija vaatii korvauksia vahinkotapahtuman aikana vaurioituneesta puhelimesta ja vahinkotapahtumaan liittyvästä taksikulusta.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Vahinkopaikka on jalkakäytävä ja sen hoitoluokka on II.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkopaikan valuasfaltissa on aaltomaisia painaumia, jotka eivät kuitenkaan ole teräväreunaisia. Kadulla sijaitsevat painaumat eivät aiheuta välitöntä vaaraa, eli kaupungilta ei laatuvaatimusten mukaisesti edellytetä korjaustoimenpiteitä välittömästi. Painaumat ovat kaupungin tiedossa, ja niihin on määrä tehdä korjauksia tarpeen mukaan tulevana kesänä.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kaikkea. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan (II-luokan kadun) jalankulun tarpeita tyydyttävä kunto säilyy lievistä vaurioista huolimatta.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Vahinko on tapahtunut hakijan mukaan hänen astuessaan kuoppaan, joka oli täynnä vettä. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään huomioimalla vallitsevat keliolosuhteet liikkumisessaan.

Vahinko on sattunut hämärän aikaan klo 19.30. Alueella on tavanomainen valaistus. Hakijalla on siten valaistuksen puolesta ollut mahdollisuus havaita katupäällysteen epätasaisuus. Hakijan mukaan sadevesi on tapahtumahetkellä kerääntynyt painaumaan, joka on lisännyt painauman havaittavuutta. Vahinko olisi ollut mahdollista välttää riittävällä havainnoinnilla ja toisen kulkureitin valitsemisella. Asvaltissa ollut painauma ei ole saadun selvityksen mukaan teräväreunainen eikä aiheuta välitöntä vaaraa tai välittömiä kunnossapitotoimenpiteitä. Painauma on kaupungin tiedossa, ja korjaustoimenpiteiden aikataulusta on sovittu. Kaupunki on näin ollen toiminut huolellisesti, ja täyttänyt kunnossapitolain mukaiset tehtävänsä.

Kaupunki katsoo, että lievää painaumaa asvaltissa ei voida pitää vaaraa aiheuttavana tekijänä jalankulkuliikenteelle. Kaupungin puolelta ei ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53