Lausuntopyyntö, Uusimaa-ohjelma 2022-2025, Uudenmaan liitto

Kansliapäällikkö antaa Uudenmaan liitolle Uusimaa-ohjelman 2022-2025 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta seuraavan lausunnon:

Ohjelman käsittely- ja hyväksymisaikataulussa on tärkeää ottaa huomioon kuntavaalien ajankohdasta seuraava aikataulu kuntien strategioiden valmistumiselle vasta loppuvuodesta 2021. Kuntien strategisten linjausten sisällyttäminen Uusimaa-ohjelmaan lähtökohtatietona tulee varmistaa tarvittaessa siirtämällä ohjelman hyväksymistä eteenpäin.

Maakuntaohjelman kytkentä MAL-suunnitteluun ja sopimuksiin olisi hyvä pitää selvemmin esillä – maakuntaohjelma toimii vastaavalla tavalla maakunnallisten strategioiden toteutusohjelmana kuten MAL-sopimukset seututasolla. Helsingin seutu on olennainen osa Uuttamaata ja maakunnan menestys tukeutuu seutuun keskeisesti.

Maakunnan edunvalvonnallinen näkökulma ei nouse suunnitelmassa riittävään rooliin. Maakuntaohjelma on yksi keino vaikuttaa kansallisesti kehitykseen ja määrittää painopisteitä ja siten parantaa kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Maakuntaohjelman valtakunnallisesti tärkeät toimenpiteet edellyttävät toteutuakseen myös valtion ja EU:n panostuksia.

Uusimaa-ohjelman 2022 – 2025 työohjelmassa ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on sinänsä valittu hyvät eurooppalaiset vertailualueet. Tukholman lääni, Kööpenhaminan seutu, Amsterdam ja Hampuri auttavat nostamaan esiin pääkaupunkiseudun erityisen roolin osana ympäröivää aluetta. Valitut vertailukohteet ovat lisäksi dynaamisia ja nopeasti kasvavia alueita, joiden tilanteen ja toimintatapojen läpikäynnistä Uusimaa ja pääkaupunkiseutu voivat oppia.

Ohjelman valmistelun yhteydessä tulisi huomioida vahvasti kansainvälinen ulottuvuus. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvu perustuu yhä vahvemmin vieraskieliseen väestöön ja kansainvälisten osaajien houkutteluun. Alueen kasvuyritykset ja korkeakoulut hyötyvät huomattavasti kansainvälisistä osaajista ja heidän houkutteluunsa, asettautumiseen ja kotoutumiseen tulee tulevaisuudessa panostaa yhä enemmän. Ohjelman vuorovaikutusta suunniteltaessa on hyvä miettiä, voiko työhön erityisesti osallistaa vieraskielistä väestöä, kansainvälisiä osaajia, vieraskielisiä tutkinto-opiskelijoita sekä potentiaalisia ulkomaisia sijoittajia. Uusimaa kantaa huomattavan vastuun koko maan kansainvälisestä kehityksestä ja maahanmuutosta. Kansainvälistyvä korkeakoulutus, vieraskielinen väestö ja kansainväliset osaajat ovat myös erittäin relevantteja näkökulmia ohjelman alustavien tavoitteiden näkökulmasta. Erityisesti teemoissa ”Onnellisten Uusimaa” ja ”Kilpailukykyinen Uusimaa” nämä näkökulmat on huomioitava vahvasti.

Ohjelman valmistelun yhteydessä tulisi tarkastella Uudenmaan, pääkaupunkiseudun ja Tallinnan yhteyttä ja riippuvuuksia. Pääkaupunkiseudun ja Tallinnan seudun limittyminen yhdeksi metropolialueeksi on mielenkiintoinen kehityssuunta, jota olisi hyvä pitää esillä maakuntatason tarkastelussa.

Ohjelman alustaviksi teemoiksi on nostettu ”Onnellisten Uusimaa”, ”Kilpailukykyinen Uusimaa” ja ”Kestävä Uusimaa”. Ohjelman valmistelun yhteydessä tulisi huomioida, että ”Kilpailukykyinen Uusimaa” -painotuksessa tulee myös huomioida vahvasti kestävyyteen liittyvät näkökulmat. Tulevaisuuden kilpailukyvyn on rakennuttava kestävälle pohjalle, eikä tällöin kilpailukykyä ja kestävyyttä tule asettaa kategorisesti eri tavoitteiksi.

Uudenmaan liitto on 1.2.2021 saapuneella lausuntopyynnöllä pyytänyt huomioita Uusimaa-ohjelman 2022-2025 (maakuntaohjelman) osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Lausunnon valmistelu on tapahtunut kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä.

Toimivalta

Helsingin hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.

Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.