Virkasuhteen täyttäminen, Degerö lågstadieskola, luokanopettajan virka, työavain KASKO-04-398-20
Oikaisuvaatimus luokanopettajaksi ottamisesta
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt ruotsinkielisen perusopetuksen päällikön 1.3.2021 (§15) tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
********** on tehnyt 8.3.2021 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen ruotsinkielisen perusopetuksen päällikön 1.3.2021 (§ 15) tekemästä päätöksestä, jolla perusopetuksen päällikkö on ottanut Degerö lågstadieskolaan sijoitettuun luokanopettajan virkaan 1.8.2021 alkaen kasvatustieteiden maisteri **********
Ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkö on antanut asiassa lausunnon.
Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.
Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 20.11.2019 (§ 100) tekemään päätökseen perustuen luokanopettajan virkaan ottaa ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkö.
Hakuprosessista
Degerö lågstadieskolaan sijoitettu luokanopettajan virka on ollut julkisesti haettavana 10.1.2021 - 25.1.2021.
Ruotsinkielisen perusopetuksen päällikön päätöksen mukaan virkaa haki hakuajan kuluessa 12 henkilöä, joista 6 täytti opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaiset kelpoisuusvaatimukset.
Ruotsinkielisen perusopetuksen päällikön päätöksen mukaan haastatteluun kutsuttiin hakemusten perusteella viisi hakijaa, mm. oikaisuvaatimuksentekijä. Tätä ennen yksi kelpoinen hakija oli vetänyt hakemuksensa pois.
Asian oikeudellinen arviointi
Oikaisuvaatimuksessa halutaan päätöstä oikaisutavaksi ja käsiteltäväksi uudelleen. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että virkaan valittu on työkokemukseltaan huomattavasti vähemmän ansioitunut kuin oikaisuvaatimuksen tekijä itse. Edelleen oikaisuvaatimuksessa todetaan, että viran täyttämiseksi järjestetyssä haastattelussa on ollut toinenkin ilmeisen ansioituneempi henkilö kuin virkaan valittu, jolloin viran täyttämisessä on perustuslain mukaan ilmeinen virhe. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa todetaan, että oikaisuvaatimuksen tekijän hakemus liitteineen osoittaa, että hän täyttää tehtävän pätevyysvaatimukset ja, että Helsingin kaupunki on arvioinut oikaisuvaatimuksen tekijän luokanopettajan pätevyyden erikseen ja vahvistanut sen.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 4 §:ssä säädetään luokanopettajan kelpoisuudesta. Sen mukaan luokanopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:
1) kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot;
2) kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista annetun asetuksen (530/1978) mukaisen kandidaatin tutkinnon sekä 1 kohdassa tarkoitetut opinnot; tai
3) Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa vähintään kolmivuotiseen koulutusohjelmaan perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon.
Kelpoisuus antaa luokanopetusta on myös henkilöllä, jolla on kelpoisuus antaa aineenopetusta perusopetuksessa ja joka on suorittanut peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot. Tämä ei kuitenkaan koske henkilöä, jonka kelpoisuus aineenopetuksen antamiseen perustuu peruskouluasetuksen (718/1984) 102 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (294/1996), tai saman pykälän 3 momenttiin, sellaisena kuin se on peruskouluasetuksen muuttamisesta annetussa asetuksessa (1174/1992).
Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu peruskoulun luokanopettajan tutkinto perustuu kolmea vuotta lyhyempään opiskeluun, henkilö on kelpoinen opettamaan perusopetuksen 1–4 vuosiluokilla tai, opetushallituksen määräämän lisäopiskelun suoritettuaan, kuten kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan tutkinnon suorittanut.
Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n mukaan sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päätymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Ruotsinkielisen perusopetuksen päällikön päätöksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijällä on opettajan tutkinto. Oikaisuvaatimuksen tekijän hakemuksessa tämän tutkinnon osalta on oppiaineina lueteltu urheilu ja terveys, draama ja teatteri sekä ruotsi toisena kielenä.
Ruotsinkielisen perusopetuksen päällikön lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä on aikaisemmin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työnantajapalveluissa katsottu täyttävän edellä todetun opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 4 §:n mukaisen luokanopettajan kelpoisuuden. Lausunnon mukaan haastattelussa heräsi epäilys oikaisuvaatimuksen tekijän kelpoisuudesta, kun hän haastattelussa totesi olevansa epävarma opettamaan matematiikkaa, koska hän oli opiskellut sitä viimeksi lukiossa. Edelleen ruotsinkielisen perusopetuksen päällikön lausunnon mukaan matematiikan opintojen tulisi sisältyä luokanopettajan opintoihin. Oikaisuvaatimuksen tekemisen jälkeen asiaa selvitettiin uudelleen työnantajapalveluista. Oikaisuvaatimuksen tekijän toimittaman tutkintotodistuksen perusteella, työnantajapalveluissa todettiin, että oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole kelpoinen luokanopettajan virkaan. Liitteenä oleva oikaisuvaatimuksen tekijän Ruotsissa annettu tutkintotodistus ei sisällä perusopetuksen luokanopettajalta vaadittavia opintoja, vaan hän on todistuksen mukaan kelpoinen opettamaan urheilua ja terveyttä peruskoulussa vuosiluokilla 1 - 9.
Virkaan valittu on valmistunut kasvatustieteiden maisteriksi huhtikuussa 2020 ja hänellä on luokanopettajan pätevyys. Hänellä on yli puolen vuoden kokemus luokanopettajan tehtävistä kelpoisena luokanopettajana.
Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkö on harkintansa mukaan voinut valita kyseiseen luokanopettajan virkaan valitsemansa henkilön. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että ruotsinkielisen perusopetuksen päällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä.
Esittelijä esittää edellä lausuttuun viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.
Detta beslut publicerades 15.04.2021
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Faksinumero: | (09) 655 783 |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | (09) 310 13700 (Yleishallinto) |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Föredragande
Mer information fås av
Anu Kangaste, johtava lakimies, puhelin: 09 310 87180