Valtuustoaloite, perhepäivähoitajien työolojen parantamiseksi
V 13.10.2021, Valtuutettu Mari Holopaisen aloite perhepäivähoitajien työolosuhteiden parantamisesta
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Johanna Nuortevan ehdotuksesta.
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Valtuutettu Mari Holopainen ja 15 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että perhepäivähoitajien työolosuhteita parannetaan muun muassa työaikaan ja työstä maksettaviin korvauksiin liittyvin toimenpitein.
Kotona tapahtuva perhepäivähoito on varhaiskasvatuksen muoto, jossa perhepäivähoitaja työskentelee omassa kodissaan. Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään neljälle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat alle kouluikäiset lapset.
Perhepäivähoitajien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana vähentynyt Helsingissä merkittävästi. Vuonna 2016 omassa kodissaan toimivia perhepäivähoitajia oli 150 ja heillä hoidossa olevia lapsia yhteensä 529. Toukokuussa 2021 perhepäivähoitajia oli 60 ja lapsia hoidossa yhteensä 225.
Aloitteessa viitataan siihen, että tuen saaminen perhepäivähoitoon on usein hidasta. Varhaiskasvatuksen kiertävän erityisopettajan ja suomi toisena kielenä -opettajan tuki on saatavilla myös perhepäivähoidon lasten tarpeisiin. Lisäksi kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja suomi toisena kielenä -opettaja ovat sovitusti perhepäivähoitajien työillassa mukana ohjaamassa ja kehittämässä lasten tarpeita vastaavia pedagogisia työtapoja. Yhteiset tilaisuudet ovat saaneet hoitajilta kiitosta.
Perhepäivähoito on kustannuksiltaan jonkin verran päiväkodin laskennallista keskihintaa korkeampi. Hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon lapsikohtainen keskihinta on 14 450 euroa vuodessa. Ryhmäperhepäivähoidon keskihinta on 13 500 euroa vuodessa ja kunnallisessa päiväkotihoidossa laskennallista lasta kohden keskihinta on 10 500 euroa vuodessa.
Työaika ja työajanseurantajärjestelmä
Aloitteessa esitetään, että perhepäivähoitajan työaikaan tulisi laskea myös varsinaisen hoitotyön ulkopuolella tapahtuva toiminta, joka mahdollistaa laadukkaan perhepäivähoidon tarjoamisen.
Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien työajaksi luettavan ajan määritelmä muuttui 1.4.2020 alkaen. Työajaksi luetaan lasten hoitoaikoihin sidottu aika sekä työvuorosuunnitelman mukainen aika, jolloin perhepäivähoitajalla ei ole lapsia hoidossa. Perhepäivähoidon esihenkilö määrittelee yhdessä perhepäivähoitajan kanssa työtehtävät sille työvuorosuunnitelman mukaiselle ajalle, jolloin lapset eivät ole hoidossa. Nämä työtehtävät voivat olla esimerkiksi kirjallisia työtehtäviä, toiminnan suunnittelua tai ruokahuoltoon liittyviä tehtäviä.
Helsingin kaupungin perhepäivähoitajilla on käytössä Läsnä-mobiilisovellus, jota hyödynnetään mm. lasten läsnä- ja poissaolojen merkitsemiseen, työaikaleimauksiin ja kustannuskorvausten kirjaamiseen. Läsnä-järjestelmässä perhepäivähoitajat näkevät myös heille tehdyt työvuorosuunnitelmat.
Kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaus
Aloitteessa esitetään, että perhepäivähoitajille maksettavien kustannuskorvausten tulisi kattaa perhepäivähoitajan työhön liittyvät menot myös pääkaupunkiseudun nykyisessä hintatasossa.
Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan hoitajalle työstä aiheutuneet välittömät kustannukset Kuntaliiton kulloinkin voimassa olevan perhepäivähoidon kustannuskorvauksia koskevan suosituksen mukaisesti. Suositukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaiset.
Kuntaliitto tarkistaa ja suosittaa kalenterivuosittain perhepäivähoitajien kustannuskorvaukset. Laskennan perusteena käytetään viimeisimpiä tilastokeskuksen julkaisemia toteutuneita indeksejä. Kustannuskorvausten tarkistamisessa käytetään kuluttajahintaindeksiä.
Kustannuskorvaussuositus sisältää myös korvauksen muista kuin ravintoaineista aiheutuvista tavanomaisista menoista kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja leikkivälineistä sekä lapsen hoitoon liittyvistä puheluista.
Korvaus ei sisällä työvaatetusta eikä erityishankintoja. Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin kustannuskorvauksen lisäksi, ei tällaisesta kulusta myönnetä vähennystä.
Palkan määräytyminen
Helsingin kaupungin omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia koskevan paikallisen sopimuksen mukaisesti perhepäivähoitajan palkka määräytyy varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärän ja hoitoaikojen mukaan. Perhepäivähoitajien palkkauksen perusteet tarkistetaan kolme kertaa vuodessa.
Tehtäväkohtaiseen palkkaan sitä alentavasti vaikuttaa lasten lukumäärän pysyvä väheneminen. Lapsen lopettaessa perhepäivähoitajan palkka pysyy samana seuraavaan palkan tarkistuspäivään saakka.
Lasten lukumäärän pysyvä lisääntyminen taas otetaan palkkauksessa huomioon heti siitä ajankohdasta alkaen, kun lapsi tosiasiallisesti alkaa käyttää hoitopaikkaa.
Lapsimäärän tarkastaminen ja hoitajan kanssa sovitusta lapsimäärästä huolehtiminen on perhepäivähoidon esihenkilön tehtävä. Perhepäivähoito on hoitomuotona suosittu varsinkin pienten lasten kohdalla, eikä vapautuneille paikoille yleensä ole vaikeuksia löytää uutta lasta.
Perhepäivähoitajan palkan määräytyminen ja työstä maksettavat kustannuskorvaukset ovat monisyinen kokonaisuus. Helsingin kaupunki työnantajana pitää oikeudenmukaisimpana ja työntekijöille turvallisimpana keinona toimia kustannuskorvausten osalta Kuntaliiton suositusten mukaisesti. Mahdolliset perhepäivähoitajien palkan määräytymisen perusteisiin tehtävät muutokset edellyttävät paikallisen sopimuksen muuttamista.
Työolosuhteiden parantaminen
Perhepäivähoidon esihenkilöt huolehtivat perhepäivähoitajien työolosuhteista ja työhyvinvointia edistävästä yhteisöllisyydestä. Esihenkilöitä ovat perhepäivähoidon ohjaajat tai päiväkodin johtajat. He ohjaavat ja tukevat perhepäivähoidon pedagogista toimintaa, toiminnan ja työajan suunnittelua ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaa. Perhepäivähoitajien työtä, tarvittavia hankintoja ja hoitajien työoloja kehitetään yhdessä esihenkilöiden ja hoitajatiimien kesken.
Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyissä perhepäivähoito hoitomuotona saa huoltajilta parhaat arvosanat. Onnistunut yhteistyö lasten vanhempien kanssa on perhepäivähoitajille palkitseva ja tärkeä työolosuhteisiin vaikuttava osatekijä.
Aloitteessa esitetty malli ruokahuollon järjestämisestä ulkopuolisen tahon kautta toisi mittavia muutoksia hoitajien työhön ja palkkaukseen sekä nostaisi perhepäivähoidon kustannuksia.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi asiaa käsitellessään yksimielisesti vastaehdotuksen, jonka mukaan toimialalla selvitetään mahdollisuutta suunnitella kokeilu ruokahuollon järjestämisestä perhepäivähoitajien työn helpottamiseksi.
Asiasta on saatu kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto. Esittelijän perustelut poikkeavat lautakunnan lausunnosta palkan määräytyminen -kappaleen osalta. Maininta siitä, että perhepäivähoitajan palkan maksun periaatteita olisi tarpeen arvioida on poistettu. Sen sijaan todetaan lautakunnan lausunnon mukaisesti, että mahdolliset perhepäivähoitajien palkan määräytymisen perusteisiin tehtävät muutokset edellyttävät paikallisen sopimuksen muuttamista.
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 15.06.2021 § 240
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Mari Holopaisen aloitteesta perhepäivähoitajien työolojen parantamiseksi:
Kotona tapahtuva perhepäivähoito on varhaiskasvatuksen muoto, jossa perhepäivähoitaja työskentelee omassa kodissaan. Perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti järjestää varhaiskasvatusta enintään neljälle lapselle mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Lisäksi ryhmässä voi olla iltapäivisin yksi esiopetusikäinen tai yksi perusopetuksen aloittanut lapsi. Helsingissä on kuitenkin hyvin harvinaista, että esiopetuksesta tai perusopetuksesta siirtyisi lapsi iltapäiväksi perhepäivähoitoon.
Perhepäivähoitajien määrä on viimeisen viiden vuoden aikana vähentynyt Helsingissä merkittävästi. Vuonna 2016 omassa kodissaan toimivia perhepäivähoitajia oli 150 ja heillä hoidossa olevia lapsia yhteensä 529. Toukokuussa 2021 on perhepäivähoitajia 60 ja lapsia hoidossa yhteensä 225.
Perhepäivähoidossa noudatetaan Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaa palvelumuodolle sopivin tavoin. Toiminnassa painottuvat vuorovaikutus, leikki, perushoidon pedagogiikka sekä pienten lasten kehityksen mukaiset oppimisen, tekemisen ja kokemisen mahdollisuudet.
Aloitteessa viitataan siihen, että tuen saaminen perhepäivähoitoon on usein hidasta. Varhaiskasvatuksen kiertävän erityisopettajan ja suomi toisena kielenä opettajan tuki on saatavilla myös perhepäivähoidon lasten tarpeisiin. Lisäksi kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja suomi toisena kielenä opettaja ovat sovitusti perhepäivähoitajien työillassa mukana ohjaamassa ja kehittämässä lasten tarpeita vastaavia pedagogisia työtapoja. Yhteiset tilaisuudet ovat saaneet hoitajilta kiitosta.
Perhepäivähoito on kustannuksiltaan jonkin verran päiväkodin laskennallista keskihintaa korkeampi. Hoitajan kotona tapahtuvan perhepäivähoidon lapsikohtainen keskihinta on 14 450 euroa. Ryhmäperhepäivähoidon keskihinta on 13 500 euroa ja kunnallisessa päiväkotihoidossa lakennallista lasta kohden keskihinta on 10 500 euroa.
Työaika ja työajanseurantajärjestelmä
Aloitteessa esitetään, että perhepäivähoitajan työaikaan tulisi laskea myös varsinaisen hoitotyön ulkopuolella tapahtuva toiminta, joka mahdollistaa laadukkaan perhepäivähoidon tarjoamisen. Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien työajaksi luettavan ajan määritelmä muuttui 1.4.2020 lähtien.
Työajaksi luetaan lasten hoitoaikoihin sidottu aika sekä työvuorosuunnitelman mukainen aika, jolloin perhepäivähoitajalla ei ole lapsia hoidossa. Perhepäivähoidon esihenkilö määrittelee yhdessä perhepäivähoitajan kanssa työtehtävät sille työvuorosuunnitelman mukaiselle ajalle, jolloin lapset eivät ole hoidossa. Nämä työtehtävät voivat olla esimerkiksi kirjallisia työtehtäviä, toiminnan suunnittelua tai ruokahuoltoon liittyviä tehtäviä.
Helsingin kaupungin perhepäivähoitajilla on käytössä Läsnä- mobiilisovellus, jota hyödynnetään mm. lasten läsnä- ja poissaolojen merkitsemiseen, työaikaleimauksiin ja kustannuskorvausten kirjaamiseen. Läsnä-järjestelmässä perhepäivähoitajat näkevät myös heille tehdyt työvuorosuunnitelmat.
Kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaus:
Aloitteessa esitetään että perhepäivähoitajille maksettavien kustannuskorvausten tulisi kattaa perhepäivähoitajan työhön liittyvät menot myös pääkaupunkiseudun nykyisessä hintatasossa.
Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan hoitajalle työstä aiheutuneet välittömät kustannukset Suomen Kuntaliiton kulloinkin voimassa olevan perhepäivähoidon kustannuskorvauksia koskevan suosituksen mukaisesti. Suositukset ovat valtakunnallisesti kaikille yhdenmukaiset.
Kuntaliitto tarkistaa ja suosittaa kalenterivuosittain perhepäivähoitajien kustannuskorvaukset. Laskennan perusteena käytetään viimeisimpiä tilastokeskuksen julkaisemia toteutuneita indeksejä. Kustannuskorvausten tarkistamisessa käytetään kuluttajahintaindeksiä.
Kustannuskorvaussuositus sisältää myös korvauksen muista kuin ravintoaineista aiheutuvista tavanomaisista menoista kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista ja leikkivälineistä, lapsen hoitoon liittyvistä puheluista yms. menoista.
Korvaus ei sisällä työvaatetusta eikä erityishankintoja. Kustannuskorvauksen ulkopuolelle jäävät tulonhankkimiskulut perhepäivähoitaja voi vähentää verotuksessa erillisen selvityksen perusteella. Jos kunta on kuitenkin korvannut perhepäivähoitajalle jonkin tulonhankkimiskulun normaalin kustannuskorvauksen lisäksi, ei tällaisesta kulusta myönnetä vähennystä.
Palkan määräytyminen
Helsingin kaupungin omassa kodissaan työskenteleviä perhepäivähoitajia koskevan paikallisen sopimuksen mukaisesti perhepäivähoitajan palkka määräytyy varhaiskasvatuksessa olevien lasten lukumäärän ja hoitoaikojen mukaan. Perhepäivähoitajien palkkauksen perusteet tarkistetaan kolme kertaa vuodessa.
Tehtäväkohtaiseen palkkaan sitä alentavasti vaikuttaa lasten lukumäärän pysyvä väheneminen. Lapsen lopettaessa perhepäivähoitajan palkka pysyy samana seuraavaan palkan tarkistuspäivään saakka. Lasten lukumäärän pysyvä lisääntyminen taas otetaan palkkauksessa huomioon heti siitä ajankohdasta alkaen, kun lapsi tosiasiallisesti alkaa käyttää hoitopaikkaa.
Lapsimäärän tarkastaminen ja hoitajan kanssa sovitusta lapsimäärästä huolehtiminen on perhepäivähoidon esihenkilön tehtävä. Perhepäivähoito on hoitomuotona suosittu varsinkin pienten lasten kohdalla, eikä vapautuneille paikoille yleensä ole vaikeuksia löytää uutta lasta.
Perhepäivähoitajan palkan määräytyminen ja työstä maksettavat kustannuskorvaukset ovat monisyinen kokonaisuus. Helsingin kaupunki työnantajana pitää oikeudenmukaisimpana ja työntekijöille turvallisimpana keinona toimia kustannuskorvausten osalta Suomen Kuntaliiton suositusten mukaisesti. Perhepäivähoitajan palkan maksun periaatteita on tarpeen arvioida. Mahdolliset muutokset palkan määräytymiseen edellyttävät sopimuksen muutosta.
Työolosuhteiden parantaminen
Perhepäivähoidon esihenkilöt huolehtivat perhepäivähoitajien työolosuhteista ja työhyvinvointia edistävästä yhteisöllisyydestä. Esihenkilöitä ovat perhepäivähoidon ohjaajat tai päiväkodin johtajat. He ohjaavat ja tukevat perhepäivähoidon pedagogista toimintaa, toiminnan ja työajan suunnittelua ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaa. Perhepäivähoitajien työtä, tarvittavia hankintoja ja hoitajien työoloja kehitetään yhdessä esihenkilöiden ja hoitajatiimien kesken.
Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyissä perhepäivähoito hoitomuotona saa huoltajilta parhaat arvosanat. Onnistunut yhteistyö lasten vanhempien kanssa on perhepäivähoitajille palkitseva ja tärkeä työolosuhteisiin vaikuttava osatekijä.
Aloitteessa esitetty malli ruokahuollon järjestämisestä ulkopuolisen tahon kautta toisi mittavia muutoksia hoitajien työhön ja palkkaukseen ja nostaisivat perhepäivähoidon kustannuksia. Vantaan perhepäivähoidon johdolla ei ole tietoa, että Länsi-Vantaan perhepäivähoidossa olisi toteutettu aloitteessa mainittu ateriahuollon kokeilu.
Talousarvioon ei ole varattu lisärahoitusta perhepäivähoitoon.
Selvitetään mahdollisuutta suunnitella kokeilu ruokahuollon järjestämisestä perhepäivähoitajien työn helpottamiseksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Fatim Diarra: Selvitetään mahdollisuutta suunnitella kokeilu ruokahuollon järjestämisestä perhepäivähoitajien työn helpottamiseksi.
Kannattaja: Petra Malin
Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi Fatim Diarran vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen yksimielisesti.
Esittelijä
Lisätiedot
Nina Onufriew, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 310 42550
Detta beslut publicerades 06.10.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 09 310 32174