Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2022 - 2024
Sosiaali- ja terveystoimialan talousarvioehdotus vuodeksi 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2023‒2024
Päätös
Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja johtava controller Mikael Karell olivat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Sosiaali- ja terveyslautakunta jätti asian yksimielisesti pöydälle puheenjohtaja Daniel Sazonovin ehdotuksesta.
Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen ehdotuksen sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi.
Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja johtava controller Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.
Sosiaali- ja terveystoimialan talousarvion laadintaa ohjaavat kaupunginhallituksen 23.8.2021 päättämät kannanotot: Raamin lähtökohtina ovat kaupunkistrategian taloustavoitteiden mukaisesti käyttötalousmenoja mitoittava tavoite ja investointitason mitoittaminen rahoituksellisesti kestävälle tasolle. Lisäksi raamin lähtökohtana ovat tuoreimmat verotuloennusteet vuosille 2020–2024, joissa on otettu huomioon koronaepidemian vaikutukset yleiseen taloustilanteeseen.
Toimintaympäristön keskeiset muutokset
Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevista lakimuutoksista keskeisimpiä ovat sote-uudistukseen liittyvät lakimuutokset. Hallitusohjelmaan sisältyy kansallinen sote-uudistus, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi järjestään uudella tavalla. Eduskunta äänesti lakien hyväksymisen puolesta 23.6.2021 ja tasavallan presidentti vahvisti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamista koskevat lait 29.6.2021.
Koko maa on jaettu 21 hyvinvointialueeseen ja lisäksi Helsinki vastaa edelleen ainoana kuntana itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.
Uusimaa on jaettu viiteen alueeseen, jotka ovat Länsi-, Itä- ja Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava sekä Helsingin kaupunki. Erityistason palveluja varten Suomessa on viisi yhteistoiminta-aluetta. Sote-uudistukseen sisältyy noin sadan lain uudistaminen.
Sote-uudistuksen voimaanpanolaki ja muut samaan kokonaisuuteen liittyvät lait tulivat pääosin voimaan 1.7.2021. Voimaanpanolaissa säädetään hyvinvointialueista annetun lain, sote-järjestämislain, pelastustoimen järjestämislain sekä Uudenmaan erillisratkaisua koskevan lain voimaantulosta.
Sote-uudistuksen toimeenpano vahvistaa palvelujen järjestämistä. Vuoden 2022 aikana laaditaan uusi lakisääteinen palvelustrategia, jossa päätetään järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Järjestämisen strategisia linjauksia ovat muun muassa palvelurakenteen ja palveluverkon periaatteet, palvelumuodot (sisältäen digitaaliset palvelut) sekä muiden hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö. Lisäksi palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet palvelujen toteuttamiselle ottaen huomioon alueen asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet sekä palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Palvelustrategiassa on otettava huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.
Keskeiset painopisteet vuodelle 2022
Sosiaali- ja terveystoimialan viisi keskeisintä painopistettä vuonna 2022 ovat:
1. Koronapandemiasta palautuminen
2. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden parantaminen
2. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen
3. Asiakkaille yhteensopivien ja digitaalisten palvelujen järjestäminen
5. Soteuudistukseen valmistautuminen.
Panostamme koronapandemiasta palautumiseen, kuten hoito- ja palveluvelan korjaamiseen, palvelujen palauttamiseen koronaa edeltävälle tasolle sekä uusiin, korona-ajasta aiheutuviin ongelmiin vastaamiseen.
Parannamme henkilöstön saatavuutta ja pysyvyyttä monin eri keinoin.
Kehitämme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta muun muassa turvaamalla henkilöstön riittävyyden sekä lisäämällä matalan kynnyksen palveluja, palvelusetelien käyttöä ja tarkoituksenmukaisia palveluhankintoja.
Järjestämme asiakkaiden tarpeisiin sopivia ja yhteen sovitettuja palveluja ja sujuvia palveluketjuja. Palvelut tuotetaan sekä omina että kumppaneidemme tuottamina palveluina.
Lisäämme sähköisiä palveluja ja muita digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme tiedolla johtamista ja toimintatapojamme muun muassa asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin avulla.
Jatkamme sote-uudistukseen valmistautumista.
Esitys vuoden 2022 talousarvioksi
Esitys sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2022 talousarvioksi ja vuosien 2023‒2024 taloussuunnitelmaksi on tämän asian liitteenä 1.
| Menot 1000e | TP 2020 | TA 2021 | Ylitysoikeus | Uusi TA 2021 | Raami 2022 | Muutos 1000e | Muutos % |
| Sote yhteensä | -2 266 570 | -2 306 400 | 146 000 | -2 452 400 | -2 421 103 | -114 703 | 5,0 % |
| Sosiaali- ja terveyspalvelut | -1 521 745 | -1 533 800 | 146 000 | -1 679 800 | -1 609 683 | -75 883 | 4,9 % |
| Toimeentulotuki | -12 866 | -15 000 | 0 | -15 000 | -15 000 | 0 | 0,00 % |
| Vastaanottokeskukset ja muut valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut | -13 475 | -13 000 | 0 | -13 000 | -5 000 | 8 000 | -61,5 % |
| Apotti | -20 991 | -49 300 | 0 | -49 300 | -59 600 | -10 300 | 20,9 % |
| Hus-kuntayhtymä | -697 493 | -695 300 | 0 | -695 300 | -731 820 | -36 520 | 5,3 % |
Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2022 kokonaismenoraami on 2421,1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan kokonaisraami kasvaa sosiaali- ja terveyslautakunnan ehdotuksessa 5,0 % (114,7 milj. euroa) vuoden 2021 talousarviosta, missä merkittävimmät tekijät ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvu 75,9 milj. eurolla, HUS-kuntayhtymän maksuosuuden kasvu 36,5 milj. eurolla ja Apotin laskutusosuuden kasvu 10,3 milj. eurolla.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen menoraami kasvaa ehdotuksen mukaan 4,9 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen menoraami sisältää digitaalisen perustan teknisen määrärahasiirron kaupunginkansliasta noin 7,0 milj. euroa ja ylläpitovuokrien tasokorotuksen 5,3 milj. euroa. Ilman digitaalisen perustan ja ylläpitovuokrien tasokorotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen menoraami kasvaa 4,1 % ja ilman uusien lakisääteisten velvoitteiden aiheuttamia menolisäyksiä sosiaali- ja terveyspalvelujen menoraami kasvaa 2,9 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukokonaisuuksien tarkemmat suunnitelmat palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi valmistellaan käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä syksyllä 2021.
HUSin menoraami kasvaa 5,3 % vuoden 2021 talousarviosta. HUSin tammi-toukokuun pohjalta laatima ennuste on 717,4 milj. euroa, joten menokasvu arvioituun vuoden 2021 toteumaan on 2,0 %.
Apotin talousarviokohdan menolisäykset ovat Apotin laskutusosuuksien kasvuun perustuvia, joihin sosiaali- ja terveystoimi ei suoraan voi omilla toimillaan vaikuttaa.
Sosiaali- ja terveystoimen talousarvioesitys on tehty kaupunginhallituksen linjaamien talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti.
Kaupunkitasoisen käyttötalouden toimintamenojen kokonaisraamin määrittää väestönkasvu, kustannustason nousu ja tuottavuuden parantaminen. Lauta- ja johtokuntien talousarvioehdotuksille ei osoiteta toimialakohtaista raamia, mutta talousarvioehdotusten yhteensovitus tehdään kaupunkitasoisen kokonaisraamin (2,01 %) puitteissa. Lisäksi huomioidaan ylläpitovuokrien tasokorotukset.
Ohjeiden mukaisesti lauta- ja johtokuntien tulee talousarvioehdotuksissaan kiinnittää huomiota erityisesti menojen kasvuun. Lauta- ja johtokuntien tulee sisällyttää talousarvioehdotuksiinsa asiakas- ja suoritemäärien sekä yksikkökustannusten kehitys vuosina 2019−2023 huomioiden, että kaupunkistrategian mukaisesti Helsinki tavoittelee yksikkökustannuksissa muiden suurten kaupunkien keskiarvoa palveluissa, joissa yksikkökustannukset ovat muita suuria kaupunkeja korkeammat. Kaupunkistrategia on kaupungin keskeisin toimintaa ohjaava asiakirja ja johtamisen väline. Kaupunkistrategiaa toteutetaan päivittäisessä toiminnassa erityisesti talousarvion, käyttösuunnitelman ja ennusteiden avulla. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden tulee perustua kaupunkistrategiaan. Toimialojen tulee sitovia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asettaessaan kiinnittää huomiota siihen, että tavoitteet ovat toimialatasoisesti merkittäviä ja antavat riittävän kuvan toimialan toiminnasta. Kaupunkistrategian 2021‒2025 ja talousarvion yhteensovittaminen tehdään pormestarin talousarvioehdotuksessa.
Toimintamenojen kasvua kohdennetaan erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu lisää eniten kustannuksia. Vuonna 2022 merkittäviä kustannuksia aiheutuu muun muassa digitaalisista ratkaisuista, joita otetaan käyttöön entistä laajemmin ja panostukset asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin toiminnallisuuksiin.
Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2022 talousarviota laaditaan poikkeuksellisen epävarmuuden aikana. Arviot koronakriisin kustannuksista ja tulomenetyksistä ovat parhaimmillaankin vain karkeita ja suuntaa-antavia. Koronapandemiasta johtuen talouteen liittyvät riskit ovat edelleen vuonna 2022 merkittävät ja pandemian vaikutukset kaupungin taloudelle tulevat näkymään vielä usean vuoden ajan.
Talousarvion laatimisohjeiden mukaan vuoden 2022 talousarvion valmistelussa toimintamenojen kasvun kohdentamisessa huomioidaan lisäksi toiminnot, joihin kohdistuu koronaepidemian seurauksena erityisiä kustannuspaineita vuonna 2022. Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviossa 2022 ei ole huomioitu koronapandemian välittömiä kustannuksia eikä hoito- ja palveluvelan kustannuksia.
Kaupungin käyttötalousraamia tarkistetaan kaupunkistrategian hyväksymisen jälkeen strategian talouskirjausten mukaiseksi.
Investoinnit ja irtain käyttöomaisuus
Kaupunkitasolla on linjattu, että toimialojen ja liikelaitosten tulee laatia tilankäyttöohjelmat ja niiden tehostamissuunnitelmat. Suunnitelma sisältää myös poistuvat tilat ja sosiaali- ja terveystoimi on laatinut priorisoidun 10-vuotissuunnitelman tulevista investoinneista. Sosiaali- ja terveystoimialan tilankäyttöohjelma on liitteenä 2.
Sosiaali- ja terveystoimialan ehdotus irtaimen omaisuuden raamiksi on 10,1 milj. euroa, mikä on 1,1 milj. euroa kuluvan vuoden irtaimen omaisuuden raamia suurempi. Irtaimen omaisuuden hankinnat ovat liitteenä 3.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 07.09.2021 § 129
Esitys
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat talous- ja suunnittelupäällikkö Mika Malmberg, tilapalvelupäällikkö Matti Kuusela, liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre, ulkoilupalvelupäällikkö Stefan Fröberg. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Paavo Arhinmäen ehdotuksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsti Laine-Hendolin, hallintojohtaja, puhelin: 310 87751
Mika Malmberg, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: +358405823381
Ari Tirri, talouspäällikkö, puhelin: 310 85510
Detta beslut publicerades 22.09.2021
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Föredragande
Mer information fås av
Sampo Pajari, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 42246