Valtuustoaloite, Laajasalon lukion perustaminen uudelleen

HEL 2021-002859
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 16. / 242 §

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Tuomas Rantasen valtuustoaloitteesta Laajasalon lukion perustamisesta uudelleen

Nämnden för fostran och utbildning

Lausunto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Tuomas Rantasen valtuustoaloitteesta (liite 1) Laajasalon lukion perustamisesta uudelleen:

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että alla olevan selvityksen mukaisesti kasvavaan lukioiden opiskelijamäärään pystytään vastaamaan nykyisten lukioiden uusilla tiloilla sekä vuokraamalla lisää tiloja nykyisten lukioiden päätoimipaikkojen läheisyydestä. Laajasalon lukiota ei ole tarpeen perustaa uudelleen.

Kasvatus- ja koulutuspalvelujen tarvetta ja paikkojen riittävyyttä seurataan säännöllisesti alue- ja kaupunkitasolla. Palveluverkon suunnittelussa on otettu huomioon rakenteilla ja olemassa oleva tilakapasiteetti. Suunnittelussa on huomioitu koko palvelualueen pitkän tähtäimen kehitys, väestöennuste, asuin- ja liikerakentaminen sekä liikennejärjestelyt.

Lukiosuunnittelun lähtökohtana ovat elinvoimaiset ja riittävän suuret lukiot, jotta myös tulevaisuudessa Helsingin kaupungin lukiokoulutuksessa voidaan turvata laadukas opetus ja monipuolinen opintojaksotarjonta kohtuullisin kustannuksin nykyisillä. 60 prosentille perusopetuksen päättävästä ikäluokasta taataan lukiopaikka.

Lukioverkkoa on tarkasteltu koko Helsingin alueella kokonaisuutena, sillä lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus. Helsingissä on 12 suomenkielistä kaupungin lukiota, joista yksi on aikuislukio. Nuorten lukioista seitsemällä on erityistehtävä ja viidessä lukiossa on painotettu opetussuunnitelma. Lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta järjestetään kahdessa nuorten lukiossa. Helsingin kaupungin lukioiden opiskelijamäärä 20.9.2020 oli 7713 opiskelijaa.

Helsingissä on 23 yksityistä, säätiön tai valtion ylläpitämää sekä erikoiskoulun lukiota, joista kaksi aikuislukiota. Yksityisissä ja valtion lukioissa nuorten suomenkielisessä lukiokoulutuksessa 20.9.2020 Helsingissä oli 6085 opiskelijaa. (Oheismateriaali.)

Kokonaisopiskelijamäärään vaikuttavat aloituspaikat, kolmessa vuodessa valmistuvien opiskelijoiden määrä, pidempään kuin kolme vuotta opiskelevien määrä sekä koulutuksesta eronneiden määrä.

Väestöennuste ja lukiopaikat

Helsinkiläisten peruskoulun päättävien ikäluokka kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Vuoteen 2025 kasvua on 19 prosenttia eli yli tuhat (1070) nuorta. Vuonna 2030 tarvitaan 800 aloituspaikkaa enemmän kuin vuonna 2020, jos edelleen 60 prosentille ikäluokasta taataan lukiopaikka.

Aloituspaikkojen lisäämistarve johtuu 16–18-vuotiaiden ikäluokan kasvamisesta. Kaupungin väestöennusteen mukaan 16–18-vuotiaiden väestömäärä kasvaa vuodesta 2020 vuoteen 2030 noin 4400 henkilöllä, jonka jälkeen ikäluokan ennustetaan vähenevän hieman seuraavalla vuosikymmenellä.

Väestöennusteen mukaiseen kasvavaan opiskelijamäärään on lukioissa varauduttu. Yksityisten lukioiden osalta tilapaikat on laskettu 16-18 vuotiaiden opiskelijoiden määrällä, joka on vakioitu koko ennustekauden ajaksi (noin 5000). Tällä hetkellä suunnitelluilla lukioiden tilaratkaisuilla arvioidaan tilojen riittävän opetuksen järjestämiseen vuoteen 2025 asti, jos kaikki suunnitellut perusparannus- ja uudisrakennushankkeet toteutuvat aikataulussa.

Vuosien 2021–2023 aikana Helsingin kielilukion ja Vuosaaren lukion sekä Helsingin luonnontiedelukion käyttöön valmistuu uudet tilat. Etu-Töölön lukiossa, Mäkelänrinteen lukiossa sekä Kallion lukiossa tehdään lisäksi perusparannus. Uusien tilahankkeiden myötä saadaan lukioihin uusia tilapaikkoja arviolta 1030.

Lisäksi Helsingin luonnontiedelukiolle vuokrataan lisätiloja Helsingin yliopistolta. Helsingin kuvataidelukiolle ja Kallion lukiolle selvitetään lisätilan vuokraamista nykyisten tilojen läheisyydestä. Tämä on tulossa kasvatus- ja koulutuslautakunnan käsittelyyn syksyn 2021 aikana. Kallion lukion ja kuvataidelukion vuokratiloilla voidaan lisätä noin 250–300 paikkaa.

Edellä mainituilla tilaratkaisuilla saadaan yhteensä noin 1 300 lisäpaikkaa kaupungin lukioihin. On arvioitu, että vuodesta 2026 lähtien tilatarpeisiin on mahdollista vuokrata lisätiloja lukioille nykyisten tilojen läheisyydestä (ns. SAAS-malli). Tilatarpeisiin voi tulevaisuudessa vaikuttaa digitalisaation laajeneminen, etä- ja lähiopetuksen käyttö opetusjärjestelyissä sekä tavoite käyttää yhä laajemmin toimialan ja koko kaupungin tiloja yhteiskäytössä.

Yhteistyö muiden koulutustoimijoiden kanssa

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että perustettava lukio voisi tehdä alueellista yhteistyötä Stadin ammattiopiston kanssa tulevan tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että valmentavan koulutuksen on tarkoitus tehdä verkostomaisesti yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukioiden kesken toimipaikkojen sijainnista riippumatta. Näin voidaan taata opiskelijoiden vaihtelevien tarpeiden mukaisten koulutuksen tarjonta koko kaupunkia oppimisympäristönä hyödyntäen.

Koulutusmuotojen välistä yhteistyötä voidaan tehokkaasti toteuttaa nykyisten lukioiden toimintana. Tätä varten ei tarvitse perustaa uutta lukiota.

Laajasalon koulun tilat

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Laajasalon lukio voitaisiin perustaa uudelleen sen käytössä aiemmin olleisiin tiloihin. Tilat ovat tällä hetkellä kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin järjestämän perusopetuksen käytössä. Perusopetus tarvitsee nämä tilat myös jatkossa.

Itä-Helsingissä, johon valtuustoaloitteessa ehdotettu Laajasalon lukio sijoittuisi, sijaitsee kaksi kaupungin lukiota: Vuosaaren lukio ja Helsingin kielilukio, sekä useita yksityisiä lukioita: Kulosaaren yhteiskoulun lukio, Herttoniemen yhteiskoulun lukio ja Helsingin uusi yhteiskoulu.

Laajasalosta on jo nykyisellään hyvät kulkuyhteydet keskustaan sekä muualle Helsinkiin. Tulevaisuudessa keskustan lukiot ovat entistä saavutettavampia Kruunuvuoren siltojen valmistumisen myötä.

Lukioiden painotukset

Valtuustoaloitteessa esitetään, että perustettavaksi ehdotetulle Laajasalon lukiolle tulisi ympäristö- ja teknologiapainotus tai taideopintojen osalta rap-musiikin painotus, jolle voisi olla kysyntää itäisessä Helsingissä. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin lukioissa on kattava verkosto eri painotuksia. Musiikin osalta Sibelius-lukiolla on musiikin erityinen koulutustehtävä. Itä-Helsingissä Vuosaaren lukiossa on sekä musiikki- että teknologiapainotus. Musiikin erityistehtävä ja painotus kattavat musiikin eri tyylilajit sekä bänditoiminnan. Aloitteessa esitetyt painotukset katetaan nykyisellä lukioiden koulutustarjonnalla.

Valtuustoaloitteessa mainittu saaristolaivurin tutkinto on tarjolla muun muassa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Sen suorittaminen voidaan sisällyttää osaksi muualla suoritettuja opintoja, joka on Helsingin kaupungin lukioiden uuden, 1.8.2021 voimaan tulevan opetussuunnitelman mukainen kaupunkitasoinen valinnainen oppiaine.

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Kaupunginhallitus on pyytänyt 15.6.2021 mennessä kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa Tuomas Rantasen ja 17 muun kaupunginvaltuutetun allekirjoittamaan valtuustoaloitteeseen. Valtuustoaloitteessa esitetään, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittäisi, onko Laajasalon lukion perustaminen uudelleen tarkoituksenmukaista.

Stäng

Detta beslut publicerades 18.06.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja
Liisa Pohjolainen

Mer information fås av

Riikka Merimaa-Jovanovic, pedagoginen asiantuntija, puhelin: 09 310 64636

riikka.merimaa-jovanovic@hel.fi

Harri Korhonen, lukiokoulutuksen päällikkö, puhelin: 09 310 86342

harri.korhonen@hel.fi