Itämeri-toimenpideohjelman toteutumisen seuranta 2020

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Itämeri-toimenpideohjelman taustaa

Helsinki ja Turku ovat jo vuodesta 2007 toimineet yhdessä puhtaamman Itämeren puolesta yhteisen Itämerihaaste-toiminnan kautta. Kaupunginhallitus hyväksyi 18.10.2018 Helsingin ja Turun kaupunkien kolmannen yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman Helsingin osalta vuosiksi 2019–2023 ja päätti samalla jatkaa Itämerihaasteen kumppaniverkoston tukemista ja kehittämistä. Itämeri-toimenpideohjelma, Itämerihaasteen avoimen ja ilmaisen verkoston toiminta ja aktiivinen yhteistyö kumppaniverkoston toimijoiden kanssa edistävät kaupungeille strategisesti tärkeän meren suojelua ja tukevat kaupunkien kestävää kehitystä ilmaston muuttuessa.

Itämerihaasteen visiona on puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Itämeren vakavin uhka on edelleen rehevöityminen huolimatta ravinnekuormituksen merkittävästä pienenemisestä. Rehevöitymisen vaikutukset näkyvät mm. myrkyllisinä sinilevälauttoina, sameana vetenä ja heikentyneenä vedenlaatuna. Tämän lisäksi rannikkoalueidemme meren ekologista tilaa heikentävät myös esimerkiksi haitalliset aineet ja muoviroska. Helsingin vedenalaista luontoa ei tunneta riittävästi ja vesielinympäristöjä voi myös ennallistaa, toisaalta rannikkoalueen ja saariston kehittämisessä ja rakentamisessa herkkä meriluonto tulisi huomioida. Ilmaston muuttuessa Itämerellä tapahtuvat muutokset heijastuvat erityisesti rannikkoalueille ja -kaupunkeihin edellyttäen uusien, ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevien toimenpiteiden toteuttamista. Erityisen olennaista Itämeren alueella onkin yhdistää ilmastonmuutoksen hillintään ja ravinnekuormituksen vähentämiseen liittyviä toimia. Itämeri-toimenpideohjelmassa 2019–2023 huomioidaan aiempaa vahvemmin Itämeren ja erityisesti rannikkovesien kuormituksen lisääntyminen ilmaston muuttuessa sekä muut kaupungin strategiat ja ohjelmat, kuten kaupunkistrategia, Hiilineutraali Helsinki -ohjelma, hulevesiohjelma ja merellinen strategia.

Puhdas ja tuottava Itämeri on niin ekologisesti kuin taloudellisesti arvokas. Koko Itämeren ekosysteemipalveluiden arvon on pelkästään avomerialueilla arvioitu olevan noin 4 mrd. euroa ja rannikkoalueilla vielä suurempi. Jos koko Suomen merialueiden meriympäristön tila olisi hyvä, sen arvioidaan tuottavan hyötyjä yli 400 miljoonaa euroa vuodessa, kun kustannukset hyvän tilan saavuttamiseksi olisivat 64 miljoonaa euroa. Lisäksi ns. sinisessä taloudessa on edelleen miljardien eurojen arvonlisäyksen potentiaali – mutta se perustuu meriympäristön hyvään tilaan, elinvoimaiseen meriluontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Erityisesti rannikkokaupungit ovat keskeisessä asemassa rannikkovesien tilan parantamiseen liittyvien toimenpiteiden toteutuksessa ja siten myös meriympäristön kannalta kestävän liiketalouden hyödyntämisessä ja kehittämisessä.

Itämeri-toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2020

Itämeri-toimenpideohjelman uusi toimenpidekausi käynnistyi vuonna 2019, jonka lopussa 44 toimenpidettä oli aloitettu tai käynnissä ja 1 oli valmistunut. Vuoden 2020 lopussa toimenpideohjelman toimenpiteistä 81 oli joko aloitettu tai käynnissä ja 8 oli valmistunut vuoden aikana. 22 toimenpidettä ei ollut vielä aloitettu. Osa toimenpiteistä on luonteeltaan jatkuvia ja sen vuoksi joidenkin lopullinen valmistumisaste tulee olemaan ”käynnissä” eikä ”valmis”. Toimenpiteitä toteuttavat kaupunkiympäristön toimialan palvelukokonaisuudet, kaupunginkanslia, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kasvatus ja koulutus -toimiala, Helsingin Satama ja HSY. Toimenpiteiden tarkempi sisältö on esitelty liitteessä Helsingin Itämeri-toimenpiteiden tilanne 2020 lopussa.

1. Kirkkaat rannikkovedet

Vuoden 2020 lopussa ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtäävistä 25 toimenpiteestä 18 eli 72 % oli joko käynnissä tai aloitettu. Aloitetut toimenpiteet liittyivät ylivuotovesien hallintaan, liikenteeseen, maatalouteen liittyvään tutkimukseen sekä ravinteiden poistoon. Valtaosa jo 2019 käynnissä olleista toimenpiteistä oli edelleen käynnissä, ja erityisesti maatalouteen ja viheralueiden ylläpitoon liittyvät toimenpiteet ovat luonteeltaan jatkuvasti käynnissä olevia, esimerkiksi vesiensuojeluvaatimusten sisällyttäminen vuokrapeltosopimuksiin ja teollisten lannoitteiden vähentäminen kaupunkien puisto- ja viheralueilla.

2. Hyvinvoiva meriluonto

Roskaantumiseen, haitallisiin aineisiin ja meluun liittyvistä 18 toimenpiteestä 14 eli 78 % oli joko aloitettu tai käynnissä ja 2 (11 %) valmiina vuoden 2020 lopussa. Erityisesti erillisrahoituksella toteutettujen Itämerihaasteen nopeiden kokeilujen kautta edistettiin monipuolisesti roskaantumisen hallintaa, kun neljä yritystä selvitti tieliikenteen mikromuovien suodattamista hulevesistä viherseinällä, uudenlaisen roskienkeruualuksen käyttöä Helsingin merialueilla, rannalta kerättyjen muoviroskien käyttökelpoisuutta SUP-lautojen tuotannossa kehittämällään suurella 3D-tulostimella sekä matkustajalaivaliikenteen ruokajätteeseen joutuvan muovin määrää. Lisäksi saatiin alulle mm. haitallisten aineiden lähteiden selvittämistä ja prioriteettiaineiden määrittämistä sekä tuotettiin uutta tietoa vedenalaisesta melusta. Ekotukihenkilöiden täydennyskoulutus haitallisista aineista sekä BEST-hankkeen kautta kehitetty teollisuuden jätevesien riskienhallinta saatiin vuoden aikana valmiiksi.

3. Puhdas ja turvallinen vesiliikenne

Käynnissä olevia yhteensä 12 toimenpiteestä oli 9 eli 75 % ja lisäksi 2 (17 %) saatiin valmiiksi vuoden 2020 aikana. Laivaliikenteen ympäristöperustaisia hintakannustimia kehitettiin edelleen, maasähköinvestointien laajentamista valmisteltiin ja laivaliikenteen uusien jätejakeiden (muovi) hyödyntämistä valmisteltiin. Veneenpohjien pesurin rakentamisen valmistelu aloitettiin, pientelakoiden haitallisten aineiden tilannetta selvitettiin ja järjestettiin valtakunnalliset kampanjat haitallisista aineista sekä vedenalaisesta melusta venekerhoille. Useat toimenpiteistä ovat luonteeltaan jatkuvia, kuten valmiiksi määritellyt öljyntorjunnan merellisen valmiuden ylläpito ja pienvesien öljyvahinkojen ja muiden häiriötilanteiden hallinnan kehittäminen.

4. Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö

Yhteensä 12 toimenpiteestä 9 eli 75 % joko aloitettu tai käynnissä vuoden 2020 lopussa. Valmisteltiin SYKEn kanssa Meriluonto 2021 -kampanjaa, jossa kartoitetaan herkkää vedenalaista meriluontoa Helsingin merialueilla. Meriluonnon ennallistamiskokeiluja valmisteltiin Metsähallituksen kanssa. Saariston käytössä resilienssiä ja kulutuksen kestävyyden huomioimista edistettiin mm. Urban Eco Islands -hankkeen ja merellisen strategian saarikorttien kautta. Kestävän matkailun ja kestävän kalastuksen edistämisen todettiin olevan käynnissä (kestävän matkailun periaatteet, Ekokompassi-järjestelmän käyttö mm. Biennaalissa, sataman Sustainable Travel Finland -sertifikaatti). Osa toimenpiteistä edellyttää pitkäjänteisempää työtä ja resursointia, kuten uusien suojelualueiden perustaminen ekologisesti arvokkaille merialueille ja saaristoon.

5. Aktiivinen Itämeri-kansalaisuus

Päämäärän alla on kaikista teemoista eniten toimenpiteitä tai niiden alakohtia (44 kpl). Näistä 31 eli 70 % oli aloitettu tai käynnissä vuoden 2020 lopussa ja 3 kpl (7 %) valmiina. Viestintään ja verkostoitumiseen liittyen on mm. aktivoitu Itämerihaasteen kumppaniverkostoa, kehitetty paikallistason Itämeri-paneelia Helsingin yliopiston kanssa ja hyödynnetty kaupungin sisäisiä verkostoja Itämeri-työn edistämiseksi. Yritysyhteistyö eteni nopeiden kokeilujen ja merellisen strategian kautta, ja yleisen tietoisuuden lisäämiseksi mm. osallistuttiin kampanjoihin venekemikaalien haitallisuudesta, roskaantumisesta ja hulevesien johtamisesta vesistöihin. Valmisteltiin Itämeren suojelun ekonomian lahjoitusprofessuurin jatkokautta sekä Biennaalin ja Itämerihaasteen yhteistyötä. Kaupungin palveluihin liittyen mm. edistettiin SATAKOLKYT-hankkeen ja Itämeripäivän kautta yhteisöllisiä hankkeita nuorille, kouluyhteistyön uudistamista ja osallisuutta sekä hyödynnettiin merensuojeluosaamista matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä. Kansainvälisessä yhteistyössä mm. edistettiin Itämeri-yhteistyötä Tallinnan ja Pietarin kaupunkien kanssa, edistettiin hyvien käytäntöjen leviämistä BSR WATER -hankkeen kautta, valmisteltiin liittymistä Green City Accordiin ja aloitettiin keskustelu kansainvälisen kongressin järjestämismahdollisuuksista.

Detta beslut publicerades 23.03.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §