Lainan myöntäminen, Herttoniemen harjoitusjäähallin rakentaminen, Helsingin Liikuntahallit Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin Liikuntahallit Oy on Jääkenttäsäätiön 100-prosenttisesti omistama yhtiö. Jääkenttäsäätiö on osa kaupunkikonsernia ja vastaa suurimmalta osin kaupungin jääurheilumahdollisuuksien ylläpitämisestä. Helsingin Liikuntahallit Oy omistaa tai vuokraa yhteensä seitsemää jäähallia.

Konalan ja Hernesaaren jäähallit ovat sulkeutumassa lähivuosina. Suurhankkeiden koordinaatioryhmän linjauksen mukaan kaupungin tulisi pyrkiä säilyttämään harjoitusjäähallikapasiteetti nykyisellään, poistuva kapasiteetti kompensoiden.

Helsingin Liikuntahallit Oy:n tarkoituksena on rakentaa kaksikerroksinen ja kokonaispinta-alaltaan 6 967 k-m²:n kokoinen harjoitusjäähalli, joka sisältää kaksi jääkaukaloa, sisäliikuntatilan sekä puku-, varuste- ja sosiaalitilat. Hallin suunniteltu valmistumisaika on keväällä 2023.

Kaupunginhallitus päätti 26.4.2021, § 308 oikeuttaa liikuntajohtajan vuokraamaan Helsingin Liikuntahallit Oy:lle Herttoniemessä sijaitsevan 13 322 m²:n suuruisen maa-alueen liikuntatoimintaa varten 31.12.2043 asti. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on vuokrannut alueen sisäisin vuokrausperustein kaupunkiympäristölautakunnalta vuoden 2043 loppuun asti.

Helsingin Liikuntahallit Oy hakee, hankkeensa investointikustannusten (alv 0 %) rahoittamiseksi kokonaisuudessaan, Helsingin kaupungilta 10 000 000 euron lainaa. Kaupunki voi rahaston varojen salliessa myöntää kaupunkikonserniin kuuluvan yhteisön tai säätiön hankkeelle kokonaisrahoituksen.

Liikuntalautakunta on puoltanut lainan myöntämistä Helsingin Liikuntahallit Oy:lle ja todennut hakemuksen olevan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen mukainen.

Päätösehdotuksen mukaisen lainan korko on tällä hetkellä 0 % ja se muuttuu puolivuosittain peruskoron muuttuessa. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä noin 74,9 miljoonaa euroa.

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla.

Helsingin Liikuntahallit Oy on osa kaupunkikonsernia. Tytäryhteisöjen lainoittamiseen sisältyvää riskiä pienentää se, että tytäryhteisöt ovat kaupungin omistajaohjauksen ja konsernivalvonnan alla sekä velvollisia noudattamaan toiminnassaan kaupungin konserniohjetta ja kaupungin antamaa konserniohjausta. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella arvioituna voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan yksittäiselle yhteisölle myönnetyn 10 000 000 euron lainan perusteella.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107(1) mukaan jäsenvaltion myöntämä tai valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Kaupungin Helsingin Liikuntahallit Oy:lle myöntämä laina sisältää korkotukea. Rakennettavan urheiluhallin pääasiallisia käyttäjiä ovat paikalliset urheiluseurat, yksittäiset harrastajat ja koulut. Kaupungin myöntämän lainan sisältämä korkotuki ei kuulu valtiontukisäännösten soveltamisalaan, koska kyse on urheilu- ja vapaa-ajan tilasta, joka palvelee ensisijaisesti paikallisia asukkaita ja joka ei todennäköisesti houkuttele asiakkaita tai investointeja muista EU:n jäsenvaltioista. Korkotuella ei siten ole vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (Komission tiedonanto valtiontuen käsitteestä 2016/C 262/01 kohta 197).

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.06.2021 § 87

Lausunto

Esittelijä

Lisätiedot

Petteri Huurre, liikuntapaikkapäällikkö, puhelin: 310 87791

Kimmo Isotalo, erityissuunnittelija, puhelin: 310 32342

Detta beslut publicerades 05.07.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.