Opetussuunnitelman muutos, Helsingin kaupungin lukiot, 2021 yhteinen osa

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman lisäykset 1.8.2021 alkaen seuraavasti:

Opetussuunnitelmaan lisätään

1) oppiaineet ja opintojaksot (liite 1, luku 7)
2) Helsingin kaupungin suomenkielisten lukioiden tuntijako ja erityistehtäväopintojen tuntijako (liite 2)
3) Helsingin kaupungin lukioiden kieliohjelma (liite 3).

Opetussuunnitelman liitteisiin lisätään
1) Helsingin kaupungin lukioiden ohjaussuunnitelma 2021 (liite 4).

Oppiaineet ja opintojaksot Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelmassa

Uusi lukiolaki astui voimaan 1.8.2019. Lakiuudistuksen myötä Opetushallitus julkaisi marraskuussa 2019 nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 1.8.2021.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman yhteisen osan kokouksessaan 9.6.2020 (suomenkielinen jaosto 9.6.2020, § 24). Opetussuunnitelmaan lisättäisiin nyt oppiaineet ja opintojaksot. Ne on aikataulullisesti laadittu yhteisen osan valmistumisen jälkeen.

Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman oppiaineet ja opintojaksot on laadittu yhdessä suomen- ja ruotsinkieliseen lukiokoulutukseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käsittelee omalta osaltaan kokouksessaan 22.6.2021 päätösehdotuksen opetussuunnitelman lisäyksistä.

Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman oppiaineiden ja opintojaksojen laadinta

Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman oppiaineet ja opintojaksot on laadittu yhdessä suomenkielisten ja ruotsinkielisten lukioiden rehtoreiden, opettajien, opiskelijoiden ja opiskeluhuollon kanssa. Opiskelijoille laadittiin esimerkiksi syksyllä 2020 sähköinen kysely, jossa kysyttiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään oppiaineista. Tämän kyselyn tuloksia käytiin läpi aineryhmittäin.

Oppiaineita ja opintojaksoja kirjoitettiin 15 työryhmässä toukokuusta lokakuuhun 2020. Nämä työryhmät syventyivät oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin sekä oman oppiaineensa kautta laaja-alaiseen osaamiseen. Työryhmien työskentelyn tuloksena syntyivät oppiaineiden opintojaksot, joihin on kirjattu opintojaksoittain laaja-alainen osaaminen ja arviointi sekä mahdolliset kaupunkikohtaiset tarkennukset sisältöihin ja tavoitteisiin.

Keskeistä opetussuunnitelman oppiaineissa ja opintojaksoissa

Helsingin kaupunkistrategian (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §) mukaisesti opetussuunnitelmatyön tavoitteena on ollut, että Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia. Helsingin kaupungin lukioissa jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus kasvaa omaan potentiaaliinsa.

Helsingin kaupungin opetussuunnitelmatyössä keskeisiä teemoja ovat olleet
- hyvinvointi
- osallisuus
- yhdessä oppiminen
- laaja-alainen osaaminen
- Hiilineutraali Helsinki 2035
- innostu ja onnistu.

Nämä teemat pohjautuvat opetussuunnitelman perusteisiin, kaupunkistrategiaan ja Helsingin opetussuunnitelmaprojektin tavoitteisiin. Työryhmät huomioivat teemat laatiessaan opintojaksoja, ja ne tulevat konkreettisesti näkyviin opintojaksojen tavoitteissa, sisällöissä ja laaja-alaisen osaamisen kuvauksissa. Työryhmissä oli mukana opiskeluhuollon edustaja, jonka tehtävänä oli tuoda opiskelijan hyvinvoinnin näkökulma työskentelyyn.

Esimerkkejä teemojen käsittelystä eri oppiaineiden opintojaksoissa:

Liikunnan Virkistystä liikunnasta -opintojaksoon on kirjoitettu sisällöille paikallinen tarkennus: “Helsingin kaupungin lukioissa kiinnitämme huomiota opiskelijoiden hyvinvointiin ja opintojen kuormittavuuteen.”

Psykologian Toimiva ja oppiva ihminen -opintojakson tavoitteisiin on kirjoitettu paikallinen tarkennus: “Opiskelumenetelmissä hyödynnämme dialogia ja yhdessä oppimista käyttämällä koko Helsingin kaupunkia oppimisympäristönä.”

Kemia ja minä -opintojakson laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin on kirjoitettu paikallinen tarkennus: “Helsingin kaupungin lukioille tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia hyödyntää pääkaupunkiseudun korkeakouluja, yrityksiä ja virastoja opintokäyntien tai virtuaalivierailujen avulla.”

Maantieteen Maailma muutoksessa -opintojaksoon on kirjoitettu sisällölle paikallinen tarkennus: “Opintojakso kytkeytyy läheisesti Hiilineutraali Helsinki -teemaan ja soveltuu toteutettavaksi osana Hiilineutraali Helsinki 2035 -teemaista opintojaksoa.”

Opintojaksojen laadinnassa huomioitiin myös muita opetussuunnitelman perusteista nousevia teemoja, kuten korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö sekä kansainvälisyys.

Opetussuunnitelman uudet rakenteet

Uuden opetussuunnitelman myötä lukioissa opiskellaan opintojaksoilla kurssien sijaan. Lukion oppimäärän laajuus on vähintään 150 opintopistettä aiemman 75 kurssin sijasta. Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman opintojaksot on johdettu opetussuunnitelman perusteissa kuvatuista pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista moduuleista.

Pakolliset opintojaksot ovat perusteiden mukaisesti laajuudeltaan 1−3 opintopistettä ja valtakunnalliset valinnaiset kaksi opintopistettä. Lisäksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin oppiaineisiin on lisätty kaupunkitasoinen valinnainen Projektiopintojakso (laajuus kaksi opintopistettä) sekä kirjoitettaviin oppiaineisiin Kertausta abiturienteille -opintojakso (laajuus 1−2 opintopistettä). Poikkeuksellisesti suomen kieli ja kirjallisuus - ja suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimääriin ei lisätty kertausopintojaksoa, sillä näissä oppimäärissä abiturienteille suunnattu kertaus sisältyy valtakunnallisiin valinnaisiin opintojaksoihin.

Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelmassa on opintojaksoja muodostettu vain yhden oppiaineen moduuleista. Opintojaksoja laatiessa huomioitiin se, että ne sopivat lukioarkeen ja niiden laajuus on kohtuullinen. Opintojaksot on tästä syystä muodostettu niin, että ne sopivat kurssitarjottimeen ja varmistavat opiskelijan hyvinvoinnin.

Lukioiden on mahdollista muodostaa oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja yhdistelemällä eri aineiden opintojaksoja. Kaupungin opetussuunnitelman mukaisesti lukiot muodostavat yhden lukiotasoisen oppiainerajat ylittävän opintojakson, jonka teema on Hiilineutraali Helsinki 2035. Tämä opintojakso koostuu eri oppiaineiden, muun muassa luonnontieteiden, pakollisista ja mahdollisista valinnaisista opintojaksoista. Se on suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Opintojakson sisältö täsmennetään lukuvuosittain lukioiden lukuvuosisuunnitelmassa. Hiilineutraali Helsinki -opintojakson avulla vahvistetaan ilmastomuutoksen hillintätoimien ja kiertotalouden osaamista opetussuunnitelmassa ja lukiokoulutuksessa. Tämä on yksi Helsingin kaupungin Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpiteistä (kaupunginhallitus 10.12.2018, § 809).

Lukion opetussuunnitelman perusteissa painottuu lukiokoulutuksen yhteistyö erityisesti korkeakoulujen kanssa. Opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2019) mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin omassa oppilaitoksessaan sekä hyödyntämällä muiden oppilaitosten ja korkeakoulujen opetustarjontaa. Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelmassa tähän on vastattu muun muassa laatimalla oppiaine nimeltä Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot. Oppiaine on kaupunkitasoinen valinnainen oppiaine, johon tunnistetaan ja tunnustetaan muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja, joita ei voi sijoittaa muihin oppiaineisiin. Oppiaineeseen voidaan sijoittaa esimerkiksi korkeakouluissa, ammatillisessa koulutuksessa, vaihto-oppilaana tai vapaassa sivistystyössä tehtyjä opintoja. Opiskelijoiden muualla hankkimaa osaamista tehdään tällä tavalla näkyväksi.

Opintojaksojen arviointi

Opetussuunnitelman opintojaksoihin on kirjoitettu työryhmien tekemän arviointitarkennuksen lisäksi kaupungin yhteinen tarkennus:

”Formatiivisella arvioinnilla tuemme ja ohjaamme oppimista, ja osana formatiivista arviointia opiskelija tekee itsearviointia. Opiskelija tunnistaa oman osaamisensa ja asettaa oppimiselleen tavoitteita, jotka pohjautuvat opintojakson tavoitteisiin sekä opiskelijan omaan opintosuunnitelmaan. Opiskelija arvioi opintojakson aikana, miten hän saavuttaa tavoitteensa.”

Kaupungin yhteisen tarkennuksen tavoite on yhdenmukaistaa arviointikäytänteitä eri oppiaineissa.

Laaja-alainen osaaminen opintojaksoissa

Opetussuunnitelman keskeinen uudistus ovat laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Lukiokoulutuksessa yleissivistys rakentuu oppiaineissa määritellystä tiedonalakohtaisesta osaamisesta. Laaja-alainen osaaminen tukee ja syventää sitä.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueita on kuusi. Ne ovat hyvinvointiosaaminen, vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen, eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Opetussuunnitelman kaikissa oppiaineissa ja opintojaksoissa määritellään, kuinka laaja-alainen osaaminen niissä toteutuu. Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson arviointia.

Opetussuunnitelmassa on määritelty valtakunnallinen valinnainen oppiaine nimeltään Temaattiset opinnot, jonka tavoite on kehittää laaja-alaista osaamista. Helsingin lukiokoulutuksessa tämä oppiaine sisältää Aktiivipolku-opinnot. Aktiivipolku-opintoja opiskelija voi suorittaa esimerkiksi osallistumalla lukion projektiin tai tapahtuman järjestelyihin, toimimalla lukion tutorina, tekemällä vapaaehtoistyötä tai osallistumalla lukiossa tai sen ulkopuolella hallitus- tai työryhmätoimintaan. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija toimii aktiivisena vaikuttajana ja saa valmiuksia tulevaisuuden työelämässä toimimiselle.

Oppiaineet ja opintojaksot tarkasteltavissa esityksen liitteissä ja verkossa

Opetussuunnitelman oppiaineet ja opintojaksot löytyvät liitteestä (liite 1) luvusta 7 alkaen sivulta 66. Se on luettavissa myös verkossa osoitteessa https://bit.ly/33cRhS5(Länk leder till extern tjänst) kohdasta Oppiaineet.

Tuntijako, kieliohjelma ja ohjaussuunnitelma osana opetussuunnitelmaa

Lukion opetussuunnitelman perusteiden 2019 (Opetushallitus 2019) mukaan paikallinen opetussuunnitelma sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän lukion tuntijaon, lukion kieliohjelman sekä ohjaussuunnitelman.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä Helsingin kaupungin lukioiden opetussuunnitelman yhteisen osan kokouksessaan 9.6.2020 (suomenkielinen jaosto 9.6.2020, § 24). Tähän opetussuunnitelmaan lisättäisiin tuntijako, lukioiden kieliohjelma ja ohjaussuunnitelma vasta nyt, sillä ne on aikataulullisesti käsitelty oppiaineiden ja opintojaksojen työstämisen yhteydessä.

Tuntijako

Helsingin kaupungin suomenkielisten lukioiden tuntijakoon merkitään oppiaineittain tai oppiaineryhmittäin tarjottavien opintojen laajuudet opintopisteinä. Valtakunnallisten pakollisten opintojen sekä valtakunnallisten valinnaisten opintojen laajuudet perustuvat Valtioneuvoston asetukseen lukiokoulutuksesta (810/2018), jonka liitteessä 1 on määritelty nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvät opinnot.

Lukioiden yhteiset opinnot opintopisteinä käsittävät kaupunkitasoiset valinnaiset opintojaksot. Näitä ovat opetussuunnitelman perusteiden mukaisissa oppiaineissa Projektiopintojakso (laajuus kaksi opintopistettä) sekä kirjoitettavissa oppiaineissa Kertausta abiturienteille -opintojakso (laajuus 1 - 2 opintopistettä). Kertausta abiturienteille -opintojaksoa ei tarjota poikkeuksellisesti suomen kieli ja kirjallisuus - sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärissä, sillä abiturienteille suunnattu kertaus sisältyy näissä oppimäärissä valtakunnallisiin valinnaisiin opintojaksoihin.

Lisäksi opetussuunnitelmaan lisätään tuntijakotaulukko, joka kuvaa Helsingin kaupungin erityistehtävän saaneiden lukioiden tehtävän mukaisia opintoja ja niiden laajuutta. Erityisen tehtävän mukaiset opinnot ovat koulukohtaisia valinnaisia opintoja lukuun ottamatta Helsingin luonnontiedelukiota, jossa luonnontiedepainotteisen opetuksen vuoksi opinnot voivat olla myös valtakunnallisia valinnaisia opintoja. Helsingin kaupungin lukioiden erityiset koulutustehtävät perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen (OKM/43/530/2017).

Kieliohjelma

Helsingin kaupungin suomenkielisten lukioiden kieliohjelmassa kuvataan, mitä eri kieliä Helsingin kaupungin lukioissa voi opiskella eri oppimäärinä. Valtakunnallisiin pakollisiin opintoihin kuuluvat toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opintojaksot. Näistä toista opiskellaan A-oppimääränä ja toista B1-oppimääränä. A-oppimäärän opintoihin kuuluu kuusi pakollista opintojaksoa ja B1-oppimäärään viisi pakollista opintojaksoa. Näiden lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus opiskella vieraita kieliä B2- ja B3-oppimäärinä sekä useampaa A-oppimäärän kieltä valinnaisina opintoina.

Suomenkielisten lukioiden kieliohjelman muodostamisessa on huomioitu Helsingin kaupungin suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelma ja eri kielten opinpolut jatkuvat lukioon siirryttäessä. Perusopetuksessa alkaneena A-oppimääränä ja B2-oppimääränä Helsingin lukioissa voi opiskella seitsemää eri kieltä ja lukiossa alkavana B3-oppimääränä 11 eri kieltä. Toisen kotimaisen kielen opintoja voi suorittaa A-, B1- ja B3-oppimääränä. Uuden kieliohjelman myötä Helsingin kaupungin lukioiden kielivalikoima kasvaa ja vastaa näin ollen Helsingin kaupunkistrategian mukaiseen tavoitteeseen kasvattaa helsinkiläisten kielitaitoa. Kieliohjelman uusia kieliä ovat viro, unkari ja korea.

Helsingin kaupungin lukioiden ohjaussuunnitelma 2021

Helsingin kaupungin lukioiden ohjaussuunnitelmassa kuvataan kaupungin lukioiden ohjauksen yhteiset suuntaviivat. Ohjaussuunnitelma täydentää opetussuunnitelman ohjausta käsittelevää lukua. Lukiot tarkentavat kaupunkitasoista ohjaussuunnitelmaansa lukiokohtaisissa ohjaussuunnitelmissaan. Ohjaustoiminnan konkreettiset käytänteet suunnitellaan ja arvioidaan lukioiden toimintasuunnitelmissa ja -kertomuksissa.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (Opetushallitus 2019) mukaan ohjaussuunnitelmassa kuvataan ohjauksen keskeiset käsitteet, tehtävät ja tavoitteet, ohjauksen järjestäminen sekä ohjauksen toimijat ja työnjako. Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan ohjaussuunnitelmassa tulee kuvata myös ohjauksen sisällöt, menetelmät ja työtavat, ohjaus siirtymävaiheissa sekä yhteistyö oppilaitosten ulkopuolisten tahojen kanssa. Lisäksi ohjaussuunnitelmassa kuvataan ohjaustoiminnan arviointi.

Helsingin kaupungin lukioiden ohjaussuunnitelmassa ohjaus nähdään koko oppilaitoksen yhteisenä työnä koko lukio ohjaa -periaatteen mukaisesti. Ohjaus on tavoitteellisesti johdettua koko lukion yhteistä työtä, jossa eri toimijoiden välinen vuorovaikutus ja yhteistyö korostuvat. Ohjaustoiminta kuvataan ohjaussuunnitelmaan ohjauksen jatkumona, joka alkaa jo ennen lukio-opintoja ja jatkuu valmistumisen jälkeiseen aikaan asti.

Lisäyksiä voi tarkastella esityksen liitteistä ja verkossa

Opetussuunnitelmaan lisättävät tuntijako ja kieliohjelma löytyvät esityksen liitteenä (liite 1) olevan opetussuunnitelman luvuista 1.3 ja 1.4. Ohjaussuunnitelma löytyy opetussuunnitelman luvusta 8 kohdasta 8.6. Ne löytyvät myös erillisinä tiedostoina esityksen liitteistä (liitteet 2, 3 ja 4). Opetussuunnitelma on luettavissa myös verkossa osoitteessa https://bit.ly/33cRhS5(Länk leder till extern tjänst).

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää tai hyväksyy oman kieliryhmänsä osalta perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää kaupunkitasoisten opetussuunnitelmien ja muiden opetuksen järjestämiseen liittyvien suunnitelmien hyväksymisestä.

Detta beslut publicerades 26.05.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.