Ohjausryhmän asettaminen, Laakson yhteissairaalan toiminnallisen suunnittelun organisointi

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti asettaa ja nimetä Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan / HUSin osalta päätöksen perusteluissa kuvatuilla toimeksiannoilla ja kokoonpanoilla.

Asettamispäätös on voimassa 1.5.2021 alkaen - käyttöönottoon asti.

Käyttöönoton jälkeen tulee seurata toiminnallisuutta vähintään yhden (1) vuoden ajan.

Taustaa

Helsingin kaupunki ja HUS ovat vuodesta 2017 lähtien valmistelleet yhdessä suunnitelmaa Laakson sairaala-alueelle rakennettavasta yhteissairaalasta. Yhteissairaala on Laakson sairaala-alueelle Helsingin kaupungin ja HUSin yhteistyön suunniteltava ja rakennettava psykiatrinen ja somaattinen sairaala. Hankkeessa toteutetaan vaiheittain 2020-luvun aikana tilat Helsingin ja noin puolella muun Uudenmaan aikuisten, ja koko nuoriso- ja lastenpsykiatriselle sairaalahoidolle, noin puolelle Helsingin sairaalan somaattisista sairaansijoista ja HUSin vaativalle neurologiselle kuntoutukselle sekä näitä tukeville poliklinikkatoiminnoille, tukipalveluille, opetukselle, tutkimukselle ja hallinnolle. Suunnitelma sisältää 922 sairaansijaa, joista 394 on somatiikan, 54 neurologisen kuntoutuksen, 444 psykiatrian ja 30 lastenpsykiatrian sairaansijaa. Sairaansijojen lisäksi yhteissairaalaan tulee 10 asumisvalmennuksen paikkaa.

Hankkeessa on olemassa molempien organisaatioiden hyväksymä hankesuunnitelma (päivätty 12.2.2021), joka ohjaa hankkeen suunnittelua ja toteutusta. HUSin ja Helsingin yhteistyötä on tähän saakka ohjannut osapuolten välinen sopimus hankesuunnitteluvaiheen jälkeisistä tehtävien hoitamisesta. Sopimuksen voimassaolo päättyy sen kohdan mukaan viimeistään 31.3.2021.

Hanketta toteuttamaan on päätetty perustaa kiinteistöosakeyhtiö, jonka perustamisesta on olemassa molempien organisaatioiden toimivaltaisten elinten päätökset (Helsingin kaupunginhallitus 18.1.2021 § 44, Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto 18.1.2021 §7, HUSin hallitus 15.2.2021 § 14). Yhtiölle laaditussa osakassopimuksessa on määritelty (sopimuksen kohta 12), että rakentamishankkeen ylin päätöksentekijä on Yhtiön hallitus, joka ohjaa ja valvoo toimitusjohtajan työtä hankkeen edistämiseksi. Rakentamishankkeen toteutusmuoto on allianssi, jossa rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät operatiiviset päätökset tekee yhtiön hallituksen linjausten mukaisesti allianssin johtoryhmä, ottaen huomioon mitä allianssisopimuksessa on määrätty.

Yhtiön tehtäviin ei kuitenkaan kuulu rakennukseen sijoittuvien toimintojen toiminnallinen suunnittelu ja ohjaus. Näiden valmistelu ja edistäminen kuuluu palveluja järjestäville organisaatioille eli Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalle ja HUSille.

Toiminnallisen suunnittelun järjestämiseksi on Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan ja HUSin välillä neuvoteltu seuraavassa määritettyjen ryhmien asettamisesta. Asettaminen tapahtuu Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan ja HUSin toimitusjohtajan yhtäpitävillä viranhaltijapäätöksillä.

Psykiatrisen sairaalahoidon integraation taustaa ja tavoitteita

Yhtenä keskeisenä hanketta ohjaavana tavoitteena on hankesuunnitelman kohdan 2 mukaan "Helsingissä nykyisin toimivien kahden psykiatrisen sairaalahoidon erillisen organisaation toimintojen keskittäminen ja integraatio sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisääminen siten, että rakennusinvestoinnista aiheutuvia lisäkustannuksia voidaan kattaa osin nykyistä kustannustehokkaammin järjestetyn toiminnan kautta."

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt integraatiota kokouksessaan 1.12.2020 § 235 HUSin hallituksen 18.5.2020 § 70 tekemän aloitteen perusteella. Helsingin psykiatrinen sairaalahoito yhdistetään HUS psykiatriseen sairaalahoitoon viimeistään kaksi vuotta ennen Laakson yhteissairaalan valmistumista. Toiminnallisena tavoitteena on Auroran psykiatristen sairaalaosastojen siirtyminen HUS psykiatrian organisaatioon 2024 alussa.

Somaattisen hoidon taustaa ja tavoitteita

Helsingin sairaalan toiminnan kannalta keskeistä on potilaiden hoitoketjujen toimivuus ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa kuten: kotihoito ja muut kotona asumista tukevat palvelut, seniorikeskukset, omaishoitajat, kolmannen sektorin toimijat, terveys- ja hyvinvointikeskukset.

Helsingin somaattinen perusterveydenhuollon sairaalatoiminta toteutuu Helsingin sairaalassa. Yhteistyö tulevassa Laakson yhteissairaalassa psykiatrian ja HUS neurologisen vaativan kuntoutuksen kanssa tuo synergiaetuja kaikille Helsingin sairaalan toimijoille ja sidosryhmille.

Yhteissairaalahankkeessa HUS neurologian tavoitteena on Laakson ja Paciuksenkadun yksiköt yhdistämällä luoda yhtenäinen vaativan neurologisen kuntoutuksen osaamiskeskus koko HUS-alueen väestön tarpeita varten. Vaativalla neurologisella kuntoutuksella on yhteistyötä Helsingin sairaalan kuntoutusosastojen kanssa sekä aivovammojen kuntoutuksessa HUS psykiatrian kanssa.

Uusina toimintoina Laakson yhteissairaalaan suunnitelluissa terapiakeskuksessa ja polikliinisessä toimenpidekeskuksessa korostuu organisaatioiden välinen saumaton yhteistyö Helsingin sairaalan, psykiatrian ja HUS vaativan neurologisen kuntoutuksen kesken.

Terapiakeskukseen keskitetään erityistiloja ja -osaamista vaativaa kuntoutusteknologiaa kuten kävelyrobotiikka. Terapiakeskuksen tiloja käyttävät Helsingin sairaala, HUS vaativa neurologinen kuntoutus sekä psykiatria.

Polikliiniseen toimenpidekeskukseen keskitetään esimerkiksi aikaisemmin poliklinikoilla, vuodeosastoilla ja kotisairaalassa toteutettuja lääkeinfuusioita sekä erilaisia pientoimenpiteitä joiden hoito edellyttää lyhyttä toimenpidekäyntiä. Lisäksi toimenpidekeskukseen keskitetään HUSin psykiatrian neuromodulaatiohoidot.

Toiminnallisen suunnittelun järjestäytyminen

1. Yleistä

Toiminnallista suunnittelua varten asetetaan toiminnallisen suunnittelun ohjausryhmä, integraatioryhmät ja muita toiminnallisen suunnittelun ohjausryhmän toimintaa tukevia alatyöryhmiä sekä yhteyshenkilöt- Yhteyshenkilöiden tehtävänä on toimia edustajina toiminnallisen suunnittelun organisaation ja kiinteistöyhtiön / rakennushankkeen välillä. Ohjausryhmään ja integraatioryhmiin sekä olemassa oleviin ja muihin perustettaviin ryhmiin kuuluu molempien osapuolien yhtä suuri edustus.

toiminnallisen suunnittelun lähtökohtana on toimintojen tarkoituksen mukainen koordinointi, tilojen ja henkilöstön joustava käyttö sekä sujuvien prosessien mahdollistaminen.

2. Toiminnallisen suunnittelun ohjausryhmä

Toiminnallisen suunnittelun ohjausryhmän tulee edistää Helsingin ja HUSin yhteisten sekä Helsingin eri toimijoiden erilaisten toimintakulttuurien ja käytäntöjen hiomista yhteisiksi kustannustehokkaiksi ja toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Tehtävänä on johtaa ja koordinoida Laakson sairaala-alueen ja muodostettavien uusien yksiköiden toiminnan integraatiota ja suunnittelua käyttöönottoa varten eri potilas-, henkilöstö- sekä tukipalvelutoiminnat huomioiden. Ohjausryhmä varmistaa tilojen tarkoituksenmukaisen käytön sekä eri erikoisalojen potilaiden tasavertaiset mahdollisuudet hyvän, laadukkaan ja vaikuttavan hoidon saamiseen Laakson yhteissairaalassa.

Ohjausryhmän toimintakausi jatkuu tällä päätöksellä tämän asettamispäätöksen mukaisen ajan.

Ohjausryhmän puheenjohtajana on Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja ja varapuheenjohtajana HUSin johtajaylilääkäri.

Ohjausryhmä voi päättää muiden alatyöryhmien perustamisesta toiminnallisen suunnittelun tarpeiden mukaisesti. Perustettavien alatyöryhmien puheenjohtajat ja olemassa olevien ryhmien puheenjohtajat kutsutaan ohjausryhmän kokoukseen asiantuntijoina tarvittaessa.

Integraatioryhmien puheenjohtajat kutsutaan tarvittaessa ohjausryhmän kokouksiin asiantuntijoina integraatioryhmien työn kestäessä.

Yhteyshenkilöt kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin asiantuntijoina tarvittaessa.

Ohjausryhmä päättää tarvittavien muiden asiantuntijoiden kutsumisesta kokouksiin (kuten edustus muista kunnista, joiden asukkaat käyttävät sairaalan palveluja).

Ohjausryhmä ei voi tehdä hankintapäätöksiä, vaan niiden tekeminen kuuluu osapuolten toimivaltaisille viranhaltijoille asianomaisessa organisaatiossa sovellettujen hankintaohjeiden mukaisesti.

3. Integraatioryhmät

Integraatioryhmien tehtävänä on Helsingin ja HUSin strategioiden mukaisesti vastata muodostettavien yksiköiden toiminnan suunnittelusta, luoda toimintaedellytykset toimintojen koordinoinnille, tilojen ja henkilöstön joustavalle käytölle sekä sujuville prosesseille, kustannustehokkaalle ja potilaslähtöiselle hoidolle kaikkien erikoisalojen potilaat ja henkilöstö sekä tukipalvelut huomioiden. Tilasuunnittelu ei kuulu integraatioryhmien tehtäviin.

Integraatioryhmät tekevät puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan johdolla ehdotuksen ryhmän kokoonpanosta ohjausryhmän päätettäväksi.

Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa siten, että ne täyttävät edellä kohdassa "Integraation taustaa ja tavoitteet" kuvatut vaatimukset. Keskeisiä vaatimuksia ovat rakennusinvestoinnista aiheutuvien lisäkustannuksia kattaminen osin nykyistä kustannustehokkaammin järjestetyn toiminnan kehittämisellä. Tavoitteena on toimintojen tehostuminen ja yhdenvertaiset sairaalapalvelut koko alueen väestölle.

Valmistelun lähtökohtana on, että psykiatristen sairaalaosastojen integrointi tapahtuu osaksi HUS Psykiatriaa ja suunnitelma tulee olla täytäntöön pantavissa ja päätöksentekoon vietävissä siten, että hallinnollinen muutos toteutuu viimeistään kaksi vuotta ennen Laakson yhteissairaalan suunniteltua valmistumista.

Integraatioryhmän puheenjohtajana on HUSin hankejohtaja (sote-uudistus) ja varapuheenjohtajana Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja.

Ryhmän tulee laatia ehdotuksensa siten, että ne täyttävät molempien organisaatioiden yhteisesti hyväksytyt tavoitteet. Toiminnallisuudet tulee olla määritetty ja hyväksytty ennen toimintojen siirtymistä valmistuneeseen Laakson yhteissairaalaan.

Integraatioryhmän puheenjohtajana on Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan Helsingin sairaalan johtajalääkäri ja varapuheenjohtajana HUSin Hyks-sairaanhoitoalueen hallinnollinen ylilääkäri.

4. Yhteyshenkilöt

Sekä Helsingin sosiaali- ja terveystoimiala että HUS nimeävät kumpikin kaksi (yhteensä 4) yhteyshenkilöä. Kumpikin organisaatio nimeää oman toimintansa näkökulmasta tarvitsemansa yhteyshenkilö.

Hallintosäännön 5 luvun 9 §:n mukaan toimialajohtaja johtaa sosiaali- ja terveystoimialan toimintaa ja hallintoa.