Använder du tjänsten Beslut regelbundet? Vi söker nu deltagare till cirka en timme långa användartester. Genom att delta hjälper du oss utveckla tjänsten så att den blir ännu bättre.

Valtuustoaloite, kirsikkapuupuisto tai muu valittu kukkiva teema kaupunginosiin

HEL 2021-006121
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 23. / 373 §

Den av ledamoten Mari Holopainen väckta motionen om en park med körsbärsträd eller något annat blomstertema i stadsdelarna

Helsingfors stadsfullmäktige

Beslut

Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Stäng

Ledamoten Mari Holopainen och 22 andra ledamöter föreslår i sin motion att sådana stadsdelar där det inte ännu finns ett blommande objekt erbjuds möjligheten att inrätta ett sådant, med respekt för områdets historia och karaktär samt invånarnas önskemål.

Förslaget om att placera nya blomsterteman till stadsdelarna är utmärkt och stöder väl målen i verksamhetsprogrammet för tryggande av naturens mångfald i Helsingfors 2021-2028 (LUMO-programmet) och Riktlinjer för användningen av växter på Helsingfors byggda grönområden. Betydelsen av blommande växter och växtlighet kan ökas också som en del av stadsdelarnas profilering och då man skapar stadsdelarnas identitet. Blommande stadsdelsparker kan i fortsättningen utvecklas stegvis och planenligt vid olika gatu- och parkprojekt. Man strävar inte efter temaplanteringar med en växtart, eftersom sådana planteringar inte anses vara säkra med tanke på planteringens resiliens, det vill säga anpassning till ändringar i omständigheter, i det varierande klimatet.

Passande områden för olika temahelheter av växter kan sökas i olika stadsdelar och ett sådant tema som är passande för de lokala naturförhållandena, stadsbilden och områdets identitet kan väljas. Detta kan göras i samarbete med invånarna. Det är också bra att ta hänsyn till gatuområdenas roll som en del av den synliga lokala identiteten, varför det lönar sig att utvidga utvecklandet av intressant växtlighet även till gatuområden, exempelvis i form av gatuträdsarboretum.

Det är också motiverat att lyfta fram blommande objekt, som intresserar invånare, som ett tema i kommunikationen.

Riktlinjer för användningen av växter på Helsingfors byggda grönområden och de nuvarande växtartsexperimenten

Blommande växter i parker och grönområden är till stor glädje och ger människor upplevelser. Växterna ger också näring för bin, humlor och andra pollinerare i den bebyggda miljön. Dessutom erbjuder bär, frukter, nötter och frön näring bland annat för fåglar. Det stora antalet förslag om plantering av växter och träd, som gavs i OmaStadi-projektet, är ett exempel på invånarnas intresse för växter.

Riktlinjerna för användningen av växter på Helsingfors byggda grönområden är till sina mål fortfarande aktuella. I bakgrundsutredningen för riktlinjerna framfördes Helsingfors rika växthistoria och hur viktigt det är att värna och utveckla den på olika sätt. Som de grundläggande principerna för riktlinjerna för användning av växter valdes bland annat bevarande och utveckling av växttraditionen i Helsingfors parker samt strävan efter upplevelserikedom och skönhet. I riktlinjernas vision för 2050 föreslås att Helsingfors blir ”en upplevelserik blommande stad”.

Helsingfors värnar om sin rika växthistoria, men utför även systematiska experiment med nya stadsväxtarter. Experimentella planteringar av körsbärsträd har lett till en ständigt ökande användning av blommande körsbärsträd i Helsingfors. Ett experiment med nya gatuträdslag är som bäst på gång vid Botåsvägen i Botby och blommande gatuträd prövas i Reihersvägens gatuträdsarboretum på Degerö. I både Nackböle och Mejlans arboretum följer man med framgången av experimentella arter i stadsmiljön. Experimentella planteringar med de snyggaste arterna från det världsberömda Arboretum Mustila i Elimäki har planterats runt om i Helsingfors mellan 2014-2019. Vid växtexperimenten hittas nya växtarter och -sorter som adapterar sig till Helsingfors lokala tillväxtförhållanden.

Enkäten Säg din åsikt om gatuarboretumen och utveckling av gatugrönskan gjordes sommaren 2021. En allmän iakttagelse från enkäten är att respondenterna förhöll sig positivt till sådana växtlighetsexperiment som arboretumen och önskade mångsidigare gatugrönska. Invånarna önskade att arboretumen i framtiden placeras runt om i Helsingfors.

Handboken Helsingin kaupunkikasviopas (https://kaupunkikasviopas.hel.fi/(Länk leder till extern tjänst)), som uppdaterades 2020, konkretiserar målen i riktlinjerna för användningen av växter på artnivå.

Informering om blomning i parker och trädregistret

I motionen föreslås att stadens blommande objekt kan göras mer lättillgängliga genom att samla in dem som en tydlig helhet, exempelvis på webbplatsen MyHelsinki, som bolaget Helsinki Marketing underhåller. Enligt motionen är de fina objekten värda tydliga anvisningar för hur man hittar fram samt tidsenlig sammanfattande information om blomning på en plats.

Utvecklingen av webbinnehåll om natur och parker främjas i det pågående projektet med att förnya webbplatsen hel.fi Redan nu har staden samlat in information om parker och de blommande objekten på webbplatsen Gröna famnar. Aktuell kommunikation om stadens blommande objekt erbjuds på stadsmiljösektorns kanaler på sociala medier, bland annat i Facebookgruppen Kaupunkiluonto Helsingissä. Alltsedan 2003 har också guidade parkpromenader ordnats i Helsingfors parker. Avsikten är att välja promenadernas tidpunkter så att de sammanfaller särskilt med blomningarnas höjdpunkter.

Allt mer information om växtarterna i Helsingfors gatu- och grönområden delas ut till invånarna. Av stadens urbana trädregister framgår alla gatuträden i Helsingfors, en del av träden i parker och alla objekten för uppföljning av arter, såsom arboretumen. Trädregistret är öppna data, som invånarna kan bekanta sig med via stadens karttjänst. Med sökfunktionen kan invånarna till exempel hitta alla körsbärsträd eller magnolior, som har planterats i Helsingfors. Ett motsvarande register över buskar finns inte.

Den fortsatta utvecklingen av idékonceptet för blommande parker

Idéen om parker med växtteman har tagits upp redan tidigare vid den strategiska utvecklingen av växtligheten i Helsingfors parker. I och med klimatförändringen har man blivit mer medveten om att växtsjukdomar och skadegörare har blivit ett beaktansvärt hot mot planteringar med en växtart. Med tanke på resiliens, det vill säga anpassning till varierande omständigheter, anses omfattande temahelheter med en art eller ett slag nuförtiden vara sårbara och riskfyllda i ett varierande klimat. Därför finns orsak att mångsidigt överväga förslaget om planteringar med blomstertema enligt försiktighetsprincipen: planteringens tema kan i stället för blomning av en viss växtart vara något annat, till exempel bärbärande träd, ätbara växter, perenner som gagnar pollinerare, dagvattenväxtlighet, blomsterlökar, blommande ängar, klätterväxt och växternas höstfärger. Genom att bredda växtteman kan grönområdena blomma och ge upplevelser inte bara i slutet av våren och början av sommaren, då blomningen når sin höjdpunkt, utan under hela växtperioden från den tidiga våren ända tills höstens färgprakt.

Växtlighetens temahelhet kan också utvecklas med tanke på stadnaturens diversitet. Aktuella teman är till exempel lösningar som främjar naturens diversitet i den byggda miljön, som nämns i LUMO-programmet, såsom de blommande trädgårdsväxter som passar som näringsväxter för pollinerande insekter och övriga organismer i parker och grönområden.

Ett tema för växtligheten som är särskilt lämpligt för Helsingfors är stadens eget historiska växtbestånd. Samtidigt kan den vara en hyllning till Helsingfors parkhistoria och historiska aktörer.

På grundval av allt som nämns ovan finns det gott om möjligheter till blomsterteman i Helsingfors. Ett så kallat inspirationskort på idénivå över alternativen är redan under arbete. Inspirationskortet blir en del av växtpaletten i handboken Helsingfors Designmanual.

Stadsmiljönämnden har gett utlåtande i ärendet, som kan läsas i beslutshistorian. Svaret stämmer överens med utlåtandet. Målen i Helsingin puistojen kasvihistoria, rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus (2009) (Riktlinjer för användningen av växter på Helsingfors byggda grönområden) samt innehållet av Helsingin kaupunkikasviopas framgår i detalj i stadsmiljönämndens utlåtande.

Enligt 30 kap. 11 § 2 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsstyrelsen förelägga fullmäktige en motion som undertecknats av minst 15 ledamöter.

Stäng

Kaupunginhallitus 08.11.2021 § 808

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä
kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna
Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 32174

suvi.ramo@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 21.09.2021 § 499

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että ehdotus kukinnan teemallisesta lisäämisestä kaupunginosittain on erinomainen, ja tukee hyvin myös Kaupunkistrategian, Rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjauksen ja LUMO-ohjelman tavoitteita. Kukkivien kasvien ja kasvustojen roolia on mahdollista kasvattaa myös osana Helsingin kaupunginosien profiloimista ja identiteetin rakentamista. Kukkivia kaupunginosapuistoja voidaan jatkossa kehittää vaiheittain ja suunnitelmallisesti erilaisten katu- ja puistohankkeiden yhteydessä. Yhteen lajiin perustuvia teemaistutuksia ei kuitenkaan ensisijaisesti tavoitella, sillä yksilajisia istutuksia ei resilienssin eli muutokseen sopeutumisen näkökulmasta pidetä muuttuvassa ilmastossa turvallisina.

Erilaisille kasvillisuuden teemakokonaisuuksille voidaan eri kaupunginosista etsiä sopivat alueet ja valita paikallisiin luonnonolosuhteisiin, kaupunkikuvaan ja alueen identiteettiin sopiva teema. Tätä voidaan tehdä yhdessä asukkaiden kanssa. On hyvä huomioida myös katualueiden rooli osana näkyvää paikallisidentiteettiä, joten kiinnostavan kasvillisuuden kehittäminen kannattaa ulottaa myös katualueille, esimerkiksi katupuuarboretumien muodossa.

Asukkaita kiinnostavien kukintakohteiden nostaminen viestinnälliseksi teemaksi on myös kannatettavaa.

Kukkivan teemaverkoston kehittäminen osana viherverkostoa

Puisto- ja vihersuunnittelun lähtökohtana Helsingissä on tuoda kauneutta ja viihtyisyyttä kaikkiin kaupunginosiin. Niistä löytyy siksi jo nyt runsaasti erilaista kukkivaa kasvillisuutta. Toistaiseksi Helsingin 60 kaupunginosalla ei kuitenkaan ole suunnitelmallista kukkivien kasvien teemaverkostoa.

Kukkivien kaupunginosien teemaverkoston kehittäminen kannattaa toteuttaa suunnitellusti ja vähitellen. Lisäistutusten sijoittaminen oleville viheralueille ja avoimille nurmikkoalueille on osoittautunut vaikeaksi eikä sillä useinkaan saavuteta kaupunkikuvallisesti hyvää lopputulosta. Yhdenkin puun istuttaminen esimerkiksi vanhaan keskustan puistoon edellyttää huolellista taustaselvittelyä. Puistosuunnitelman tavoitteiden ja kohteen arvojen lisäksi tulee tarkistaa myös alueen muut suunnitelmat kuten tulevat kaava-, rakentamis- ja uudistushankkeet. Useissa puistoissa on maan alla suuret määrät johtoja, putkia ja viemäreitä, jotka estävät puiden istuttamisen niiden päälle. Kasvillisuuden ohella puistoihin on varattava tilaa myös erilaisia toimintoja varten kuten leikkipaikkoja, liikuntapaikkoja, kalusteita ja käytäviä. Myös avoimina pidettäviä kasvittomia näkymiä sekä toiminnallisia avoimia alueita tarvitaan puistoissa. Avoimille alueille puistoissa on siis moninaiset syynsä, eikä lisäistutusten tekeminen siksi ole useinkaan toivottavaa.

Kukkivien kaupunginosien kehittämiskohteiden valitseminen sopii hyvin osaksi Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämistä. Helsingin tavoitteellisessa viher- ja virkistysverkostokartassa (VISTRA) on esitetty kaupunginosapuistojen verkosto. Kaupunginosapuistot ovat toiminnallisia, alueen identiteetin kannalta merkittäviä puistokokonaisuuksia, joiden yhtenä teemana voi olla myös kasvillisuus. Kaupunginosapuistojen kehittämiseen on kuitenkin mahdollista panostaa vasta kaupunkiuudistushankkeiden yhteydessä.

Helsingin viher- ja virkistysverkostoa kehitetään eri tavoin. Yksi kehittämisen työkaluista kaupunkiympäristön toimialalla on yleisten alueiden suunnitelma, jonka kehitystyö on parhaillaan käynnissä. Yleisten alueiden suunnitelmat tehdään tulevaisuudessa neljän vuoden välein suurpiireittäin. Suunnitelmien päätavoite on kohteiden hankkeistaminen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen. Suunnitelman osana tehdään kaupunginosakohtaiset aluekortit, joiden yhtenä teemana on kaupunginosakohtainen kasvillisuutta ja muita kohteen ominaispiirteitä koskeva tieto. Kaupunginosakohtaiset kasviteemat ja -tavoitteet ovat luontevasti osa aluekorttien tulevaa sisältöä. Yksityiskohtaisia, puistokohtaisia kasvillisuustavoitteita voidaan määritellä yleisten alueiden suunnitelman yhteydessä tehtävien, suunnittelua ohjaavien hankeohjelmien kautta.

Helsingin rikas kasvihistoria ja nykyiset kasvilajikokeilut

Puistojen ja viheralueiden kukkivat kasvit tuottavat suurta iloa ja elämyksiä ihmisille. Ne ovat myös tärkeitä ravintokasveja rakennetun ympäristön mesipistiäisille ja muille pölyttäjille. Lisäksi marjat, hedelmät, pähkinät ja siemenet tarjoavat ravintoa muun muassa linnuille. Asukkaiden kiinnostusta kasveihin kuvastaa hyvin muun muassa OmaStadi-hankkeessa esitetyt lukuisat kasvien ja puiden istuttamista koskevat ehdotukset.

Helsingin puistojen kasvihistoria on ansiokas ja antaa helsinkiläisille aihetta ylpeyteen. Puistokulttuuri on Helsingissä alkanut jo 1700-luvulla, ja taimia on hankittu Ruotsin ja Venäjän lisäksi useista Euroopan maista, esimerkiksi Saksasta. Kasvit ja puistojen kasvivalikoima ovat näkyvin osa Helsingin puistohistoriaa: Pihasyreeni on levinnyt kaikkialle Suomeen Suomenlinnan linnoitusten rakentajien kautta. Kartanoiden ja huviloiden omistajat hankkivat aikoinaan edelleen tallessa olevia harvinaisia kasveja, esimerkiksi syreeni- ja ruusulajikkeita puutarhoihinsa, jotka ovat nykyään julkisia puistoja. Suomen historia osana Venäjää näkyy Helsingissä muun muassa kansainvälisestikin kiinnostavana poppelilajikkeistona ja vanhoina salavina (esimerkiksi niin sanottu Lasipalatsin salava). Eri aikakausina kasveista kiinnostuneet kaupunginpuutarhurit ovat tehneet taimihankintoja ja kasvilajikokeiluja, joiden seurauksena Helsingistä löytyy yhä ainutlaatuisia pensasruusulajikkeita, harvinaisia jalosyreeneitä, puistojen ja Lauttasaaren Isokaaren varrelta tunnistamattomia koristeomenapuulajikkeita sekä Haagan Alppiruusupuisto, joka on perustettu Helsingin yliopiston koealueeksi. Meilahden ruusutarhan kokoelmassa hyödynnetään muun muassa suomalaista ruusuperintöä, eli helsinkiläisiä ja suomalaisia löytöruusuja. Valtakunnalliseen taimituotantoon on Helsingistä otettu etenkin vanhoja koristeomenapuu-, pensasruusu- ja pihasyreenilajikkeita.

Helsingin kasvihistorian vaalimisen lisäksi myös uutta kaupunkilajistoa kokeillaan Helsingissä järjestelmällisesti. Kirsikoiden koeistutukset ovat johtaneet kukkivien kirsikkapuiden yhä enenevään käyttöön Helsingissä. Uusia katupuulajeja kokeillaan parhaillaan Vartiokylän Vartioharjuntien ja kukkivia katupuita Laajasalon Reiherintien katupuuarboretumeissa. Niskalan ja Meilahden arboretumeissa seurataan uusien kaupunkioloihin hankittujen kokeilulajien menestymistä. Elimäellä sijaitsevan maailmankuulun Mustilan arboretumin näyttävimpiä lajeja on istutettu koeistutuksiin eri puolille Helsinkiä vuosina 2014-2019. Vähitellen kasvikokeilujen myötä löydetään yhä uusia, paikallisiin kasvuolosuhteisin soveltuvia kasvilajeja ja –lajikkeita Helsinkiin.

Katupuuarboretumeista ja katuvihreän kehittämisestä tehtiin Kerro kantasi -kysely kesällä 2021. Yleinen huomio kyselystä on vastaajien kannustava suhtautuminen katupuuarboretumien kaltaisiin kasvillisuuskokeiluihin ja toivomukset katuvihreän monipuolistamisesta. Katupuuarboretumeita toivottiin tulevaisuudessa sijoitettavaksi eri puolille kaupunkia.

Rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus ja Helsingin kaupunkikasviopas

Helsingin rakennettujen viheralueiden kasvien käytön linjaus valmistui 2009, mutta on edelleen tavoitteiltaan ajankohtainen. Linjauksen taustaselvityksessä tuotiin eri tavoin esille Helsingin viheralueiden rikas kasvihistoria ja sen vaalimisen ja kehittämisen tärkeys. Kasvien käytön linjauksen perusperiaatteiksi valittiinkin muun muassa Helsingin puistojen kasviperinteen ylläpitäminen ja kehittäminen (kohta 1) ja elämyksellisyyden ja kauneuden tavoitteleminen (kohta 4). Kasvien käytön linjauksen visiossa vuodelle 2050 Helsinki on ”elämyksellinen kukkiva kaupunki”.

Vuonna 2020 kokonaan päivitetty Helsingin kaupunkikasviopas konkretisoi kasvilajitasolle Kasvien käytön linjauksen tavoitteita. Kaupunkikasvioppaassa Helsinkiin suositellaan istutettavaksi noin 500 puu- tai pensaslajia, 200 ruohovartista lajia ja 100 kukkivaa sipulikasvilajia. Osa puuvartisista kasvilajeista on merkitty oppaan suosituksissa niin sanotuiksi herkkukasveiksi, eli kasveiksi joilla voidaan tarjota kaupunkilaisille erityisiä elämyksiä ja kasvi-iloa. Näiden herkkukasvien näyttävyys voi perustua esimerkiksi hienoon kukintaan, kiinnostavaan kasvutapaan, näyttävään lehdistöön tai komeaan syysväritykseen. Tällaisia Helsingin viheralueille sopivia herkkukasveja ovat esimerkiksi kirsikat, magnoliat, alppiruusut, puistoatsaleat, jalosyreenit ja jotkut pensasruusut. Esimerkiksi näitä lajeja voidaan hyvin käyttää lähtökohtana, jos kehitetään kukkivien puistojen teemaa eri puolille Helsinkiä.

Puistojen kukintatiedotus ja puurekisteri

Aloitteessa on ehdotettu, että kaupungin kukkivat kohteet voitaisiin tehdä entistä saavutettavammiksi kokoamalla ne selkeäksi kokonaisuudeksi esimerkiksi Helsinki Marketingin ylläpitämälle MyHelsinki-sivustolle. Aloitteen mukaan hienot kohteet ansaitsevat hyvät saapumisohjeet sekä kootusti yhdestä paikasta löytyvän ajantasaisen tiedon kukkimisesta.

Luontoon ja puistoihin liittyvien verkkosisältöjen kehittämistä edistetään hel.fi-sivuston uudistamisprojektissa, joka on parhaillaan kesken. Jo nykyisellään kaupunki on koonnut tietoa puistoista ja kukkivista kohteista Vihreät sylit -sivustolle. Ajankohtaisviestintää kukkivista kohteista tarjotaan kaupunkiympäristön toimialan sosiaalisen median kanavissa, muun muassa Kaupunkiluonto Helsingissä -Facebook-ryhmässä. Helsingin puistoissa on myös jo vuodesta 2003 järjestetty vuosittain opastettuja puistokävelyitä, jotka pyritään ajoittamaan erityisesti kukintahuippuihin.

Helsingin katu- ja viheralueiden kasvilajistosta jaetaan asukkaille yhä enemmän tietoa. Kaupungin puurekisteriin on viety kaikki Helsingin katupuut, osa puistopuista ja kaikki lajistoseurantakohteet, kuten arboretumit. Puurekisteri on avointa dataa, johon kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan kaupungin karttapalvelun kautta. Puurekisteristä pystyy hakemaan esimerkiksi kaikki Helsinkiin istutetut kirsikat tai magnoliat. Pensaista ei ole vastaavaa rekisteriä.

Kukkivien puistojen ideakonseptin jatkokehittäminen

Helsingin puistojen kasvillisuuden strategisessa kehittämisessä idea kasvillisuuden teemapuistoista on ollut esillä aiemminkin. Ilmastonmuutoksen myötä tietoisuus mahdollisista yksilajisten istutusten kasvitauti- ja tuholaisriskeistä on kuitenkin noussut varteenotettavaksi uhaksi. Resilienssin eli muutokseen sopeutumisen näkökulmasta yhteen lajiin tai sukuun perustuvia laajoja kasvillisuuden teemakokonaisuuksia pidetään muuttuvassa ilmastossa nykyään haavoittuvina ja riskialttiina. Siksi aloitetta kukkivista teemaistutuksista on varovaisuusnäkökulma huomioiden syytä pohtia monipuolisesti: kasviteemat voivat tietyn lajin kukinnan sijaan tai rinnalla olla muilla tavoin teemallisia, esimerkiksi marjovat puut, syötävät kasvit, pölyttäjiä hyödyttävät perennat, hulevesikasvillisuus, kukkasipulit, kukkivat niityt, köynnökset ja kasvien syysvärit. Laajentamalla kasviteemaa voidaan myös ajoittaa viheralueiden elämyksellisyyttä ja kukintaa loppukevään ja alkukesän kukintahuipuista kasvukauden kaikkiin vaiheisiin, varhaisesta keväästä aina syksyn ruskaan saakka.

Kasvillisuuden teemakokonaisuuksia voidaan kehittää myös kaupunkiluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi LUMO-ohjelmassa mainitut rakennetun ympäristön luonnon monimuotoisuutta edistävät ratkaisut, kuten pölyttäjähyönteisten ja muiden eliöiden ravintokasveiksi sopivat puistojen ja viheralueiden kukkivat puutarhakasvit.

Yksi Helsinkiin erityisen hyvin sopiva kasvillisuuden teemakokonaisuus on Helsingin omat historialliset kasvikannat. Se on samalla kunnianosoitus Helsingin puistohistoriaa ja historian tekijöitä kohtaan.

Edellä esitetyn perusteella mahdollisuuksia kukkivan kasvillisuuden teemakokonaisuuksiksi Helsingissä on paljon. Vaihtoehdoista onkin jo tekeillä ideatasoinen niin sanottu inspiraatiokortti, joka tulee osaksi Helsingin kaupunkitilaohjeen kasvipalettia.

Linkit sivustoihin:
kaupunkikasviopas.hel.fi
vihreatsylit.fi
facebook.com/puistot

Puurekisteri:
kartta.hel.fi

Esittelijä
vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen
Lisätiedot

Satu Tegel, suunnitteluasiantuntija: 310 38406

satu.tegel@hel.fi
Stäng

Detta beslut publicerades 01.12.2021

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen

Stäng

Föredragande

Stadsstyrelsen

Mer information fås av

Suvi Rämö, förvaltningsexpert, telefon: 09 310 32174

suvi.ramo@hel.fi