Valtuustoaloite, Helsingille nimikkoniittylajitelma

HEL 2021-007721
Ärendet har nyare handläggningar
Ärende 8. / 529 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Katju Aron ym. valtuustoaloitteesta nimikkoniittylajitelman kehittämisestä Helsingille

Stadsmiljönämnden

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että Helsingin kaupunki kohdistaa resursseja pitkäjänteiseen työhön luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi muun muassa kehittämällä niittyverkostoa. Kaupungin ydintehtäviin ei kuitenkaan kuulu aloitteessa esitetyn kaltainen toiminta, mikä tähtää kaupunkilaisille jaettavien siemenseosten kehittämiseen, lahjojen antamiseen tai siementen myymiseen.

Helsingin niittyjen nykytilanne

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle on Helsingissä tunnistettu. Vuosien 2020 - 2021 aikana tehdyn Helsingin niittyverkoston kehittämistyön tuloksena on syntynyt kokonaiskuva kaupungin merkittävistä niittyjen muodostamista osakokonaisuuksista, arvokkaista kohteista ja niiden välisistä yhteyksistä. Helsingistä löytyy runsaasti erityyppisiä luonnonniittyjä kuivista kalliokedoista tuoreisiin ja kosteisiin joen- ja merenrantaniittyihin. Ihmisen toiminnan myötä syntyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden linnoitteiden niityt, kartanopuistojen niittynurmet, vanhat laidunniityt ja muut perinnemaisemakohteiden niityt täydentävät niittyjen kirjoa. Kaupungin rakentumisen myötä syntyy myös pysyviä, niittymäisiä alueita puistorakentamisen ja maisemointitöiden myötä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Vuosaarenhuipun maantäyttöalue ja entinen kaatopaikka. Niityt muodostavat tärkeän elinympäristön lukuisille hyönteisille ja muille eliölajeille. Helsingin niittymäisten alueiden kokonaispinta-ala on arviolta noin 700 hehtaaria, josta hoidettuja niittyjä on noin puolet.

Kaupungin tavoitteena on vahvistaa niittyverkostoa ja kehittää niittyjen hoitoa siten, että luonnon monimuotoisuusarvot säilyvät ja jopa lisääntyvät. Parhaiten niittyjen monimuotoisuusarvoja voidaan lisätä panostamalla olemassa olevien arvokkaiden niittyjen hoitoon. Perinnemaiseman niityt ja muut ihmisen toiminnasta syntyneet niityt ja kedot kasvavat umpeen ja metsittyvät ilman säännöllistä niittoa, vesojen raivausta tai laidunnusta.

Niittyverkostotyön yhteydessä tunnistettiin pihojen, puutarhojen, palsta-alueiden ja siirtolapuutarhojen merkitys varsinaisten niittyjen tukialueina. Näiden alueiden kasvillisuus koostuu parhaimmillaan runsaista kukkaistutuksista, hyötykasveista sekä monilajisista pensaista ja puista. Monille hyönteisille, erityisesti pölyttäjähyönteisille, tämän tyyppiset alueet tarjoavat runsaasti erilaisia ravintokasveja ja pesäpaikkoja, vaikkei niissä varsinaisia niittyalueita esiintyisikään.

Niittyjen perustaminen ja lajisto

Uusien niittyjen perustaminen vaatii aikaa ja resursseja. Niittyjen perustamiseen tarvitaan sopiva kasvupaikka ja olosuhteet, jotta haluttu, kukkiva niittykasvillisuus saadaan syntymään. Vie monta vuotta ennen kuin siemenkylvöistä saadaan tavoiteltu kukkaniitty. Yleisille alueille toteutetut, rakennetut niityt täydentävät hyvin olemassa olevaa niittyverkostoa. Laajimpia rakennettuja niittyalueita esiintyy maisemoiduilla maantäyttöalueilla ja kunnostetuilla entisillä kaatopaikoilla, kuten Vuosaarenhuippu Itä-Helsingissä. Puistoihin rakennettuja niittyjä on toistaiseksi niukasti, ja ne ovat enimmäkseen pinta-alaltaan vaatimattomia.

Helsingin niittylajisto koostuu monenlaisista luonnon alkuperäisiin elinympäristöihin kuuluvista kallio-, merenranta- ja kosteikkokasveista. Ihmisen toiminnan myötä niityille on levinnyt tai niille on kylvetty vuosikymmenien myötä hyvin erilaisia kasvilajeja. Kasvisto koostuu alkuperäisistä luonnonkasvilajeista ja eri aikoina levinneistä tulokaskasveista. Helsinkiin leviää edelleen uusia lajeja useimmiten ihmisen tahallisen tai tahattoman toiminnan myötävaikutuksella.

Perustettaville uusille niityille sovelias niittysiemenseoksen kasvilajisto riippuu aina paikan olosuhteista. Osa kasveista viihtyy paahteessa, osa puolivarjossa, toiset ravinteikkaassa, toiset vettä läpäisevässä, kuivassa ja ravinneköyhässä maassa. Erityyppisiin kasvupaikkoihin sopivien niitynsiemenlajitelmien kehittäminen vaatii aikaa ja ammattitaitoa. Siemenseosten kehittäminen paikallisista kasvikannoista on vaativaa ja pitkäjänteistä työtä.

Helpoiten niittymäisiä alueita saa syntymään pihoille ja puutarhoihin jättämällä huonokuntoiset ja vähällä käytöllä olevat nurmikkoalueet kehittymään niittymäiseksi. Kun nurminiittyjen niitto tehdään kerran, pari kesässä ja niittojäte viedään pois, muuttuu kasvillisuus vähitellen monipuolisemmaksi. Paikalle leviää todennäköisesti itsestäänkin paikallisesti sopeutunutta, helsinkiläistä niittylajistoa.

Alkuperältään kotimaisia niittykasvien siemeniä on melko hyvin saatavilla, ja lisäkylvöillä voidaan pihoille ja puutarhoihin lisätä kukkivien kasvien määrää. Puutarhaneuvojilta tai -yhdistyksiltä, kuten Hyötykasviyhdistykseltä ja Martoilta, saa tarvittaessa neuvoja niittyjen perustamisesta omalle pihalle tai puutarhaan.

Käsittely

Vastaehdotus:
Atte Kaleva: Kohdassa (3) todetaan: "Ihmisen toiminnan myötä syntyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden linnoitteiden niityt, kartanopuistojen niittynurmet, vanhat laidunniityt ja muut perinnemaisemakohteiden niityt täydentävät niittyjen kirjoa."

Lisätään maininta Malmin lentokentän alueesta, uusi muotoilu:

"Ihmisen toiminnan myötä syntyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden linnoitteiden ja Malmin lentokentän alueen niityt, kartanopuistojen niittynurmet, vanhat laidunniityt ja muut perinnemaisemakohteiden niityt täydentävät niittyjen kirjoa."

Kannattaja: Mika Raatikainen

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

EI-ehdotus: Jäsen Atte Kalevan vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 9
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Otto Meri, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Risto Rautava, Saana Rossi, Anni Sinnemäki

Ei-äänet: 2
Atte Kaleva, Mika Raatikainen

Tyhjä: 2
Silja Borgarsdottir Sandelin, Jenni Hjelt

Poissa: 0

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 2 (tyhjiä 2).

Se röstningsresultatet i tabellform

Äänestys 1

Ja: Esityksen mukaan

Nej: Kohdassa (3) todetaan: "Ihmisen toiminnan myötä syntyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden linnoitteiden niityt, kartanopuistojen niittynurmet, vanhat laidunniityt ja muut perinnemaisemakohteiden niityt täydentävät niittyjen kirjoa." Lisätään maininta Malmin lentokentän alueesta, uusi muotoilu: "Ihmisen toiminnan myötä syntyneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden linnoitteiden ja Malmin lentokentän alueen niityt, kartanopuistojen niittynurmet, vanhat laidunniityt ja muut perinnemaisemakohteiden niityt täydentävät niittyjen kirjoa."

Medlem Fullmäktigegrupp
Haglund, Mia Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Koljonen, Olli-Pekka Ej fullmäktigegrupp
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nevanlinna, Tuomas Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rossi, Saana Vihreä valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Hjelt, Jenni Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä
Stäng
Medlem Fullmäktigegrupp
Stäng
Efter fullmäktigegrupp
Fullmäktigegrupp Ja Nej Tomt Bort
Kokoomuksen valtuustoryhmä 3 1 0 0
Vihreä valtuustoryhmä 3 0 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 2 0 0 0
Ej fullmäktigegrupp 1 0 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 1 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 0 0 1 0
Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä 0 0 1 0
Stäng

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Stäng

Valtuustoaloite

Valtuutettu Katju Aron ja 12 muuta valtuutettua ovat tehneet 23.6.2021 seuraavan valtuustoaloitteen

Aloitteen allekirjoittaneet ovat sitä mieltä, että Helsingille tulee kehittää nimikkoniittylajitelma.

"Niittyjen merkitys kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle ja sen pölyttäjille on suuri. Monia helsinkiläisiä kiinnostaa niin kaupunki- kuin sissiviljely, kuten hyötykasvien kasvattaminen omilla kaupunkiviljelmillä. Niittytyyppejä on useita erilaisia ja myös niittykukkien siemeniä on mahdollista viljellä monenlaisina eri lajitelmina.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki teettää kaupunkilaisille esimerkiksi Helsinki-päivänä jaettavaksi, lahjoitettavaksi tai pientä korvausta vastaan myytäväksi oman nimikkolajitelman eri niittykukkien siemeniä. Kaupunkilaiset saisivat viljellä ne omilla palstoillaan, pihoillaan tai joutomailla.

Kotimaiset niittykukkaseokset sisältävät yleensä lisäysviljelyyn kerättyjä luonnonkukkien siemeniä sekä Suomessa vähintään puoli vuosisataa viljeltyjen maatiaisperennojen siemeniä. Helsinki-lajitelma voisi ilmentää Helsingin alkuperäistä kasvikantaa ja olla samalla pölyttäjäystävällinen ja edistää näin luonnon monimuotoisuuden vahvistamista Helsingissä”

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 7.10.2021 mennessä.

Stäng

Kaupunkiympäristölautakunta 28.09.2021 § 514

Stäng

Detta beslut publicerades 11.10.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Stäng

Föredragande

vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen

Mer information fås av

Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija: 09 310 38540

tuuli.ylikotila@hel.fi