Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko 20.3.2021, Intrum Oy, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.

Hakija on 22.7.2021 esittänyt toimeksiannolla 875654 Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian puolesta kaupungille 1 709,80 euron suuruisen takaisinsaantivaatimuksen. Takaisinsaantivaatimuksen mukaan vakuutusyhtiö on oikeutettu takaisinsaantiin maksamassaan liukastumisvahingossa 1627287 työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella. Vaatimuksen mukaan vahingonkärsijä on liukastunut ja kaatunut 20.3.2021 klo 17.00 kävellessään Sinebrychoffin puistossa sijaitsevissa portaissa, jotka ovat olleet lumiset, jäiset ja hiekoittamattomat.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kunnossapitolain mukaan kunnan on pidettävä sen hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue sen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Katujen kunnossapitolaki velvoittaa talvikunnossapitämään ainoastaan katualueet. Puistot ja näihin verrattavat yleiset alueet on pidettävä käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Niiden talvikunnossapitoon laki ei kuitenkaan velvoita. Helsingissä osaa puistokäytävistä talvikunnossapidetään perustellusti. Mikäli alueella ei ole esimerkiksi jalkakäytäviä, kunnossapidetään talvisin liikenteellisesti tärkeitä ja merkittäviä puistokäytäviä, jotka palvelevat työ- ja koulumatkaliikennettä tai muuta kunnossapitoa alueella. Vahinkopaikan talvikunnossapidolle ei ole edellä mainittuja perusteita.

Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on puisto, jonka jalankulkuliikennettä palvelevat talvikunnossapidettävät väylät hoidetaan B-luokan mukaisesti.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka ei ole talvikunnossapidettävä. Vaikka laki ei nimenomaisesti velvoita ilmoittamaan asiasta puistokäytävien osalta, on kyseisten portaiden yläpäähän sijoitettu kyltti, jossa ilmoitetaan, että kyseistä aluetta ei talvikunnossapidetä.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Myötävaikutus voi perustua esimerkiksi siihen, että vahingonkärsijä on havainnut käyttäytymiseensä liittyvän normaalia suuremman riskin, mutta ei ole kuitenkaan valinnut vähemmän riskialtista menettelytapaa. Vahingonkärsijä olisi voinut valita kulkureitikseen kunnossapidettäviä väyliä. Talvisäässä puistoissa kulkiessa on noudatettava erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta sekä muun muassa havainnoitava ympäristössä olevia varoituskylttejä.

Koska vahinko on sattunut puistossa sijaitsevissa portaissa, joita ei talvikunnossapidetä, ei vahinko ole seurausta kaupungin kunnossapitolain mukaisten velvollisuuksien laiminlyönnistä. Näin ollen kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 6 §

Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53