Läsnäolo- ja puheoikeutetut kaupunginhallituksen kokouksissa

HEL 2021-009557
Ärendet har nyare handläggningar
§ 195

Läsnäolo- ja puheoikeutetut kaupunginhallituksen kokouksissa

Kanslichef

Päätös

Vs. kansliapäällikkö päätti, että kaupunginhallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavalla kaupungin henkilöstöllä sekä henkilön ollessa estynyt tai esteellinen heidän sijaisillaan:

  • toimialajohtajilla tai toimialajohtajan itsensä sijasta määräämällä muulla alaisellaan työntekijällä tai viranhaltijalla
  • kaupunginkanslian osastopäälliköillä
  • kaupunginlakimiehellä

Samalla vs. kansliapäällikkö päätti, että kaupunginhallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on seuraavalla kaupungin henkilöstöllä:

  • viranhaltijoilla, joille on siirretty toimielimen päätöksentekoon liittyviä esittelytehtäviä
  • toimialojen asioiden seurannasta vastaavien kaupunginkanslian toimialaryhmien toimintaan osallistuvilla keskeisillä asiantuntijoilla
  • pääekonomistilla
  • kaupunginvaltuuston pöytäkirjanpitäjäksi määrätyillä
  • toimielimen pöytäkirjanpitäjäksi määrätyillä
  • toimielimen kokouksen päätöstiedotteen laadinnasta vastaavalla kaupunginkanslian työntekijällä tai viranhaltijalla

Lisäksi vs. kansliapäällikkö päätti, että kaupunginhallituksen aamukouluiksi kutsutuissa kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus on pormestarin erityisavustajilla, pääekonomistilla sekä kaupunginhallituksessa edustettuina olevien valtuustoryhmien puheenjohtajilla, ellei valtuustoryhmän puheenjohtaja ole toimielimen jäsen.

Vielä vs. kansliapäällikkö päätti, että tällä päätöksellä kumotaan kansliapäällikön päätös 30.5.2018, 142 §.

Päätöksen perustelut

Hallintosäännön 29 luvun 7 §:n mukaan kaupunginhallituksessa ja sen jaostojen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus esittelijöillä sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla. Muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää kansliapäällikkö.

Lisäksi esittelijän aloitteesta muu toimielin kuin kaupunginvaltuusto voi kuulla asiantuntijoita yksittäisissä asioissa. Asiantuntijalla on läsnäolo- ja puheoikeus vain oman kuulemisensa aikana.

Kuntalain 101 §:n mukaan muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Kokouksessa ei näin ollen lähtökohtaisesti saa olla läsnä yleisöä eikä muita sivullisia. Kuntalain esitöiden mukaan luottamushenkilöiden lisäksi kokouksessa tulisi olla läsnä ainakin pöytäkirjanpitäjä ja esittelijät.

Toimielimen kokouksissa päätöksentekoon osallistuvat vain toimielimen jäsenet ja tarvittaessa esteellisten tai estyneiden jäsenten varajäsenet. Muilla kuin toimielimen jäsenillä on oikeus ottaa osaa vain keskusteluun.

Läsnäolo- ja puheoikeutetut

Kokouksen ja päätöksenteon sujuvuuden ja oikeellisuuden varmistamisen vuoksi on nähty, että kokoukseen tulisi pysyväisluonteisesti osallistua toimielimen toiminnan kannalta keskeisiä kaupungin henkilöstöön kuuluvia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kuhunkin kokoukseen osallistuvat vain ne henkilöt, joiden asiantuntemuksella on merkitystä kokouksessa käsiteltävien asioiden kannalta.

Toimialajohtajien läsnäolo kokouksessa on tarpeen erityisesti niiden asioiden taustoittamisen osalta, jotka ovat tulleen vireille toimialalla. Toimialajohtajilla on oleellista tietoa asioiden valmistelusta aikaisemmissa vaiheissa. Toimialajohtajat toimivat myös kaupunginhallituksen esittelijänä niissä tapauksissa, joissa apulaispormestari on määrännyt kokouksessa käsiteltävän asian esittelijäksi toimialajohtajan.

Toimialajohtajien asiantuntemusta täydentää kaupunginkansliassa tapahtuneen valmistelun osalta kaupunginkanslian toimialaryhmien asiantuntijat. Toimialaryhmistä kokouksiin osallistuu pääsääntöisesti toimialaryhmän ydinryhmään kuuluva henkilö.

Kaupunginkanslian osastopäälliköt vastaavat oman osaston tehtävänkuvaan liittyviin kysymyksiin sekä erityisesti kaupungin kokonaisetuun liittyvien asioiden esille tuomisesta. Osastopäälliköillä on myös laaja-alainen kuva osaston toimintaan liittyvästä muusta päätöksenteosta ja muista valmisteilla olevista asioista. Kokouksessa esille tuleviin lainopillisiin kysymyksiin vastaa ensisijaisesti kaupunginlakimies. Pääekonomisti osallistuu kokouksiin taloustieteellisen tuen varmistamiseksi.

Hallintosäännön 29 luvun 19 §:n mukaan kaupunginhallituksen pöytäkirjaa pitää kansliapäällikön määräämä henkilö. Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanpitäjä osallistuu kokoukseen valtuuston asioiden seurannan ja mahdollisten muiden valtuuston toimintaan liittyvien kysymysten vuoksi. Päätösten tiedottamisen nopeuttamiseksi kyseisen kokouksen päätöstiedotteen laatimisesta vastaavalla henkilöllä on mahdollisuus osallistua toimielimen kokoukseen.

Aamukouluiksi kutsutuissa kokouksissa käsitellään kaupungin yleiseen kehitykseen tai muuhun ajankohtaiseen asiaan liittyviä teemoja. Valtuustoryhmien puheenjohtajien tiedonsaamisen varmistamiseksi näistä asioista kaupunginhallituksessa edustettuina olevien valtuustoryhmien puheenjohtajilla on läsnäolo- ja puheoikeus aamukouluissa. Läsnäolo- ja puheoikeus ei koske valtuustoryhmän varapuheenjohtajia. Lisäksi aamukouluissa läsnäolo- ja puheoikeus on pormestarin erityisavustajilla ja pääekonomistilla.

Detta beslut publicerades 10.09.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Stäng

Mer information fås av

Asta Vennelä, hallintoasiantuntija, puhelin: 09 310 76004

asta.vennela@hel.fi

Beslutsfattare

Juha Summanen
vs. kansliapäällikkö
Antti Peltonen
vs. hallintojohtaja